Toimitilat

Viipurin hovioikeus toimi vuodesta 1839 eli perustamisestaan lähtien hovioikeudentalossa, joka alkujaan oli rakennettu Viipurin kuvernementin käskynhaltijan palatsiksi vuosina 1779 - 1784. Hovioikeudentalo ja sen viereen vuonna 1847 rakennettu presidentin asuintalo sijaitsivat Viipurin silloisen Paraatikentän eli myöhemmän Raatihuoneentorin eteläreunalla.

Sodan johdosta hovioikeus joutui 1.12.1939 luopumaan sille perustamisen yhteydessä osoitetuista toimitiloista. Tilapäisten toimipaikkojen, Heinolan maalaiskunnan ja kaupungin kautta hovioikeuden lopulliseksi sijaintipaikaksi tuli Kuopio, jossa toiminta aloitettiin 6.8.1940 kuopiolaisten hyvin tuntemassa Konttisen liiketalossa osoitteessa Minna Canthin katu 28.

Kaupungilta tällöin vuokratut tilat oli alkuaankin tarkoitettu vain väliaikaisiksi hovioikeuden toimitiloiksi. Kesti kuitenkin lähes 30 vuotta ennenkuin Kuopion oikeustalon rakennushanke oli toteutunut. Hovioikeus pääsi lokakuun alussa vuonna 1968 muuttamaan arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co:ssa suunniteltuun oikeustaloon. Puistokadun ja Minna Canthin kadun kulmassa osoitteessa Minna Canthin katu 64 sijaitseva oikeustalo käsitti hovioikeuden rakennuksen lisäksi Itä-Suomen vesioikeuden ja Kuopion tuomiokunnan rakennuksen. Hovioikeuden rakennus on kohotettu fasadilinjasta sisäänvedetyn sokkelikerroksen päälle. Rakennus on väritykseltään betoninharmaa. Ikkunarakenteet on petsattu mustiksi. Tyyliltään se edustaa formalistista ja horisontaalisuutta korostavaa arkkitehtuuria.

Alkuun hyvät ja tarkoituksenmukaiset tilat eivät vastanneet enää kehityksen ja kasvun mukanaan tuomia uusia vaatimuksia.Työhuoneiden ja muiden lisätilojen tarve teki lisärakennuksen rakentamisen välttämättömäksi.

Arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema hovioikeuden lisärakennus sekä hovioikeuden ja vesioikeuden rakennusten muutostyö valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1992. Lisärakennus on puolikaaren muotoinen ja se on yhdistetty toisesta kerroksesta vanhaan päärakennukseen teräsrakenteisella ristikkosillalla. Rakennuksen pihatilaan liittyvä suora seinä on valkoinen. Vaalea pinta luo valoa vanhempien rakennusten harmaisiin betonipintoihin. Rakennuksen kaarevan julkisivun harmaa värisävy ja betonimateriaali liittävät sen kaupunkikuvassa vanhempiin rakennuksiin. Vaaleat vaakanauhat keventävät massavaikutusta. Kaariosan ikkunoiden pielet on maalattu spektrin värein, jotka muuttuvat vähitellen itänurkan sinisestä länsinurkan punaiseen. Sama väritys toistuu sisätiloissa huoneiden ovissa. Kaareva seinä on sisäpuolella ulkoseinän vastakohta eli seinän valkoiselle pinnalle on maalattu harmaat vaakaviivat.

Hovioikeuden etusivulle

Päivitetty 8.5.2002