Opas rikosasian pääkäsittelystä hovioikeudessa

Pyrimme suunnittelemaan pääkäsittelyt niin, ettei kenenkään tarvitsisi odotella turhaan. Valitettavasti odotusaikojen välttäminen ei aina ole mahdollista. Viivytyksiä ja odottamista tulee aika ajoin. Usein myös todistajat kutsutaan jo pääkäsittelyn alkuun, vaikka todistajien kuuleminen tapahtuu vasta myöhemmässä vaiheessa.

Tuomarit käyttävät kuulutuslaitteita, kun he kutsuvat asianosaisia, todistajia ym. istuntosaliin. Voit odottaa odotustiloissa tai, jos saat jutun käsittelyn alettua tuomareilta luvan, poistua joksikin aikaa esim. kaupungille.

Jos sinulla on kuulo- tai näkö- ym. vaikeuksia, ilmoita niistä virastomestarille tai oikeuden puheenjohtajalle, jotta asia voidaan ottaa käsittelyssä huomioon.

Hovioikeuden henkilökuntaan (Vaasassa virastomestareihin, asian valmistelijaan ym. sekä Jyväskylässä ja Porissa istunnon puheenjohtajaan tai asian valmistelijaan) voi aina ottaa yhteyttä ja kysyä asioista, jos jotain on epäselvää.

PÄÄKÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA RIKOSASIASSA

Mikä on pääkäsittely ja milloin se toimitetaan?

Hovioikeuden toimittamassa pääkäsittelyssä kuullaan suullisesti asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanotetaan muuta selvitystä. Hovioikeuden on pääsääntöisesti toimitettava rikosasiassa pääkäsittely, jos asianomistaja tai vastaaja on sitä vaatinut. Lisäksi hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos asian ratkaiseminen riippuu käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun tai käräjäoikeuden katselmusta toimittaessaan tekemien havaintojen uskottavuudesta taikka hovioikeudessa vastaanotettavasta uudesta suullisesta todistelusta. Hovioikeus voi myös muissa tapauksissa toimittaa pääkäsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi. Hovioikeuden tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä.

OIKEUDENKÄYNNIN KULKU

1. Saapuvillaolotarkastus ym.

Asian käsittely alkaa sillä, että oikeuden puheenjohtaja tarkastaa, ovatko kaikki istuntoon kutsutut paikalla varmistaakseen, ettei pääkäsittelyn toimittamiselle ole estettä. Jos joku on jäänyt pois käsittelystä, voi seurauksena olla se, että käsittely on peruutettava ja että sille on määrättävä uusi käsittelypäivä.

Saapuvillaolotarkastuksen jälkeen pyydetään todistajia poistumaan oikeussalista. Todistajille annetaan useimmiten tieto siitä, kuinka kauan voi kestää ennen kuin heidän kuulemisensa alkaa. Tämän jälkeen he saavat odottaa oikeussalin ulkopuolella. Syy siihen, että todistajat eivät saa olla mukana koko käsittelyn ajan, on se, että he voivat saada vaikutteita siitä, mitä muut sanovat oikeussalissa.

2. Valituksenalaisen tuomion läpikäyminen

Yksi tuomareista selvittää valituksenalaisen tuomion sisällön. Usein tämä tapahtuu hyvin lyhyesti. Asianosaiset sekä tuomarit ovat jo ennen käsittelyä tutustuneet tarkoin valituksenalaiseen tuomioon.

3. Vaatimukset

Käräjäoikeuden tuomioon muutosta hakenut (valittaja) esittää vaatimuksensa, toisin sanoen kertoo mitä muutoksia hän haluaa hovioikeuden tekevän käräjäoikeuden tuomioon, ja lyhyesti perustelee vaatimuksensa. Tämän jälkeen vastapuoli ilmoittaa lyhyesti kantansa esitettyihin vaatimuksiin, toisin sanoen hän kertoo mitkä muutosvaatimukset hän hyväksyy ja mitä muutosvaatimuksia hän vastustaa.

4. Asiaesittely

Yleensä syyttäjä toimittaa asiaesittelyn. Se on perusteltu selostus siitä, mitä syyttäjä väittää asiassa tapahtuneen. Muut asianosaiset saavat oman mahdollisuutensa tehdä asiaesittelyn eli esittää oman perustellun kantansa asiassa.

5. Kirjallinen todistusaineisto

Kirjallinen todistusaineisto, esimerkiksi lääkärintodistukset, käydään yleensä läpi joko tässä vaiheessa käsittelyä tai asiaesittelyn yhteydessä (edellä kohta 4).

6. Asianomistajan kuuleminen (äänitetään)

Seuraavaksi kuullaan yleensä asianomistajaa. Muut asianosaiset ja tuomarit voivat esittää hänelle kysymyksiä. Usein asianomistajan täytyy siitä huolimatta, ettei hän käytä puhevaltaa asiassa, jäädä paikalle vielä tämän kuulemisen jälkeenkin, koska saattaa käydä niin, että häneltä halutaan vielä kysyä jotakin.

Asianomistajalla, jonka syyttäjä tai julkista oikeusapua saanut asianosainen on nimennyt kuultavaksi todistelutarkoituksessa, on oikeus saada valtion varoista korvaus saapumisestaan oikeuteen (matkakulut, korvaus työansion menetyksestä, päiväraha). Kun hovioikeus pääkäsittelyn päätyttyä tekee päätöksen korvauksesta, asianomistajan ei enää tarvitse olla paikalla.

Tietyissä tilanteissa asianomistajalla on oikeudenkäyntiavustaja, joka on usein asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Avustaja valvoo asianomistajan etua asiassa sekä avustaa ja tukee tätä.

7. Vastaajan kuuleminen (äänitetään)

Tämän jälkeen on syytetyn vuoro esittää kertomuksensa siitä, mitä on tapahtunut. Muut asianosaiset voivat tässä yhteydessä esittää syytetylle kysymyksiä.

8. Todistajien kuuleminen (äänitetään)

Tämän jälkeen kutsutaan todistajat kukin vuorollaan istuntosaliin kuultaviksi. Todistajia on yleensä kuultu jo käräjäoikeudessa, jossa he ovat totuusvelvollisuudesta muistutettuina antaneet valan tai vakuutuksen vakaumuksensa mukaan. Valaa ei tarvitse vannoa eikä vakuutusta antaa uudelleen hovioikeudessa, vaan aikaisempi vala/vakuutus sitoo myös hovioikeudessa.

Jos kyseessä on uusi todistaja, hänen tulee vannoa todistajanvala tai antaa sitä vastaava vakuutus. Tietyissä tapauksissa mitään valaa tai vakuutusta ei anneta, esim. jos todistaja on tai on ollut vastaajan aviopuoliso, on kihlattu tai läheinen sukulainen. Oikeuden puheenjohtaja lausuu valan/vakuutuksen ja todistaja lausuu perässä.

Todistajan on puhuttava asiassa totta. Jos todistaja valan tai vakuutuksen nojalla antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet voidaan tuomita rangaistukseen perättömästä lausumasta tuomioistuimessa.

Kaikki asianosaiset ja tuomarit voivat esittää todistajalle kysymyksiä.

Todistajalla on oikeus saada valtion varoista korvaus saapumisestaan oikeuteen samalla tavoin kuin asianomistajalla (edellä kohta 6). Todistajan ei tarvitse olla läsnä hovioikeudessa, kun se julistaa päätöksensä todistajalle maksettavasta kustannusten korvauksesta.

Poikkeuksellisesti todistajan kuuleminen voi tapahtua niin, että vastaaja tai muu asianosainen ei ole samaan aikaan oikeussalissa. Tällöin todistajan kertomus esitetään hänelle joko lukemalla tai äänitteitä kuuntelemalla, minkä jälkeen hän voi esittää todistajalle kysymyksiä. Mikäli mahdollista, asianosainen voi myös teknisin laittein osallistua oikeudenkäyntiin esimerkiksi viereisessä salissa ja sieltä käsin tehdä kysymyksiä todistajalle.

Voi myös käydä niin, ettei todistajaa kuulla lainkaan henkilökohtaisesti hovioikeudessa, vaan käräjäoikeuden tekemää äänitettä käytetään todisteena hovioikeudessa, jolloin se kuullaan käsittelyssä.

9. Muut huomioon otettavat seikat

Seuraavaksi käsitellään tietoja syytetyn aikaisemmasta rikollisuudesta sekä tämän henkilökohtaisista olosuhteista. Joku tuomareista tekee selkoa esimerkiksi rikosrekisterinotteesta ja yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä. Syytetty saa myös itse kertoa olosuhteistaan. Syytetyltä kysytään hänen taloudellista asemaansa koskevat tiedot. Näillä tiedoilla on merkitystä päiväsakon rahamäärän määräämiselle tuomittaessa sakkorangaistukseen ja ratkaistaessa kysymystä syytetyn velvollisuudesta korvata todistelukuluja tai puolustajan palkkiota takaisin valtiolle.

10. Loppulausunnot

Loppulausunnoissa asianosaiset tekevät yhteenvedon asiasta. Ensin syyttäjä esittää omat näkökohtansa ja sitten muut asianosaiset kuitenkin siten, että syytetty saa viimeiseksi mahdollisuuden lausua asiassa. He puhuvat esimerkiksi siitä, mitä he katsovat asiassa näytetyksi ja siitä, mikä seuraamus teosta tulisi syytetylle tuomita.

Jos syytetylle on määrätty oikeudenkäyntiavustaja tai puolustaja, maksetaan hänelle valtion varoista palkkio ja korvaus kuluista. Tätä varten hän useimmiten jättää laskun oikeudelle.

11. Tuomio

Useimmiten hovioikeuden tuomio annetaan 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä. Puheenjohtaja ilmoittaa, milloin tämä tulee tapahtumaan. Joissakin tapauksissa hovioikeus julistaa tuomion välittömästi päätösneuvottelun päätyttyä.

12. Päätösneuvottelu

Käsittelyn päätyttyä hovioikeus toimittaa asiassa päätösneuvottelun. Siinä keskustellaan asiasta ja päätetään millainen tuomio asiassa annetaan. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Ulkopuolisilla ei ole oikeutta olla seuraamassa päätösneuvottelua.

YKSITYISOIKEUDELLINEN VAATIMUS (VAHINGONKORVAUS)

Osassa rikosasioita on kysymys myös vahingonkorvauksista. Asianomistaja voi saada vahingonkorvauskysymyksissä apua syyttäjältä tai hänelle määrätyltä oikeudenkäyntiavustajalta. Puolustajan tehtävä käsittää myös vahingonkorvauskysymykset. Toisinaan vahingonkorvauskysymykset käsitellään omana kysymyksenään pääkäsittelyn lopuksi, toisinaan pääkäsittelyn yhteydessä esim. syytekohdittain. Myös vahingonkorvauskysymysten yhteydessä asianosaisten tulee esittää vaatimuksensa, tehdä asiaesittely jne.

Vaasan hovioikeuden etusivulle

Päivitetty 18.8.2011.