Lausunto tuomarikoulutustyöryhmän mietinnöstä

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 31.1.2003
Nro 16

Oikeusministeriölle

Viite: Oikeusministeriön kirje 12.12.2002 OMOO8:00/2002

Asia: Lausunto tuomarikoulutustyöryhmän mietinnöstä 2002:6 "Tuomariksi pätevöityminen"

Tuomareiden pätevöitymisjärjestelmän tavoitteena on saada tuomioistuinlaitoksen palvelukseen tuomareita, joilla on korkea ammattitaito ja muut hyvältä tuomarilta edellytettävät ominaisuudet. Tavoite on kannatettava, koska tuomarintehtäviin pyrkivien on täytettävä korkeat ammatilliset ja eettiset vaatimukset. Hovioikeus viittaa tuomarikoulutustoimikunnan mietinnöstä 2000:5 antamaansa lausuntoon ja toteaa edelleenkin pitävänsä tärkeänä, että nykyisin tuomioistuimissa työskentelevien tuomariksi aikovien henkilöiden urakehitys turvataan.

Olisi syytä harkita, pitäisikö tuomarikoulutuslautakunnassa olla jäsenenä myös kasvatustieteen ja aikuiskoulutuksen asiantuntija. Lautakunnan jäsenmäärää olisi lisättävä vielä toisella jäsenellä tuomioistuinlaitoksen edustajien enemmistön turvaamiseksi, jolloin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä olisivat vakinaisessa virassa olevia tuomareita. Puheenjohtaja voisi olla korkeimman oikeuden ja varapuheenjohtaja korkeimman hallinto-oikeuden jäsen. Muut tuomarit edustaisivat ehdotuksessa mainittuja tuomioistuimia.

Ehdotetun koulutusjärjestelmän taustalla oleva ajatus tuomarin urasta on ongelmallinen. Kun tuomarin tehtävään voidaan tulevaisuudessa pätevöityä useilla tavoilla, on tarpeetonta ajatella tuomarin uran alkavan tuomareiden koulutusjärjestelmään osallistumisella. Pikemminkin voisi asian käsittää niin, että kaikki, jotka tuomarin virkaan nimitettäessä eivät ole tuomioistuinlaitoksen palveluksessa, nimitetään niin sanotulta avoimelta uralta siitä riippumatta, ovatko he joskus nuoruudessa suorittaneet tuomarikoulutuksen.

Tavoitteena on, että tuomarikoulutus tulisi voida aloittaa ennen 30 vuoden ikää. Tämän kanssa on ristiriidassa se, että tuomarikoulutukseen valittavalta edellytetään työkokemusta. Tuon ikäisellä lakimiehellä ei useinkaan ole juuri muuta työkokemusta kuin suoritettu tuomioistuinharjoittelu, joka tulisi mainita valintaperusteissa.

Käytännössä kriittiseksi kohdaksi saattaa muodostua koulutettavan ohjaus ja arviointi. Ohjaajien valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ohjaajilla on riittävät valmiudet kannustaa koulutettavia itsenäiseen ajatteluun ja oikeudenmukaisuuden pohdintaan. Ohjaajille ja harjoittelupaikkojen päälliköille tulee järjestää asiasta perusteellinen koulutus.

Lopuksi hovioikeus ilmoittaa halukkuutensa harjoittelupaikaksi. Tuomarikoulutuslautakunnan kanssa sovitaan siitä, tarkoitetaanko harjoittelupaikan päälliköllä hovioikeudessa presidenttiä, hovioikeudenlaamannia vai kansliapäällikköä.

Lausunto on laadittu johtoryhmässä.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikko Riitta-Liisa Rautsi

Mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/16205.htm

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle

Päivitetty 19.3.2003