Lausunto hovioikeuksien piirijaon kehittämisehdotuksesta

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 25.3.2003
Nro 35

Oikeusministeriölle

Viite: Oikeusministeriön kirje 27.2.2003

Asia: Lausunto hovioikeuksien piirijaon kehittämisehdotuksesta

1. Yleistä

Jäljempänä selostettavat ehdotukset lisäävät useissa tapauksissa hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien kansliapaikkakuntien maantieteellistä etäisyyttä myös ajallisesti. Tämä kuitataan ehdotuksessa toteamalla, että tällä ei ole oikeuspalvelujen tasapuoliseen saatavuuteen merkittävää vaikutusta, koska valtaosa hovioikeuden menettelystä on kirjallista.

Käsitys ei pidä paikkaansa. Se on totta, että ehdotuksilla ei ole vaikutusta kirjallisessa menettelyssä ratkaistaviin valituksiin. Pääkäsittelyssä ratkaistaan kuitenkin noin 25 % valituksista. Nämä vaativat hovioikeuden resursseista arviolta 75 % ja kuormittavat asianosaisia ja muita oikeudenkäynnissä mukana olevia huomattavasti enemmän kuin kirjallinen menettely. Pääkäsittelyssä käsiteltävien valitusten osalta maantieteellisen etäisyyden lisääntyminen myös ajallisesti vaikuttaa merkittävästi oikeuden saatavuuteen ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Ehdotuksessa vedotaan vielä siihen, että hovioikeudet voivat järjestää pääkäsittelyjä käräjäoikeuksien tiloissa. Ehdotukseen ei kuitenkaan sisälly perusteellista selvitystä siitä, minkälainen käyttöaste käräjäoikeuksien istuntosaleilla on jo käräjäoikeuden omilla jutuilla. Hovioikeuden käsityksen mukaan monella käräjäoikeudella on omasta takaa niin vaikea salitilanne, että yksittäisen jutun istuminen käräjäoikeuden tiloissa ilmeisesti onnistuu ainoastaan maanantaisin tai perjantaisin, jos silloinkaan, mutta useampipäiväisen hovioikeuden istunnon toimittaminen on mahdollista vain erityisjärjestelyillä.

Näistä syistä on lausunnossa kiinnitetty erityistä huomiota maantieteellisiin etäisyyksiin, koska ne voivat muodostaa tosiasiallisen esteen oikeuden saatavuudelle. Tulevaisuudessa etäisyyksiä voitaneen supistaa IT- ja digitaalitekniikan käyttöönottamisella. Kokeiluprojekteja, esim. videokonferenssin käyttäminen, olisi syytä käynnistää pikaisesti.

2. Tosiasioita välimatkoista

Itä-Suomen hovioikeudesta Kuopiosta on matkaa Kajaaniin 169, Nurmekseen 127, Joensuuhun 136, Savonlinnaan 161 ja Mikkeliin 164 kilometriä eli ajassa noin kaksi tuntia. Muihin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksiin on lyhyempi matka.

Kuopiosta on matkaa Jyväskylään 144 ja Äänekoskelle 143 kilometriä eli myös ajassa suurinpiirtein sama kuin nykyisiin hovioikeuspiirin etäisimpiin käräjäoikeuksiin. Sen sijaan Kuopiosta on huomattavasti pitempi matka myös ajassa Imatralle (240 km), Lappeenrantaan ( 277 km) ja Heinolaan (245 km). Jämsään Kuopiosta on 202 kilometriä eli ajassa noin 2,5 tuntia.

Rovaniemeltä Kajaaniin on matkaa 337 kilometriä eli ajassa noin 4 tuntia.

Kouvolaan on matkaa Kuopiosta 282, Heinolasta 71, Imatralta 122 ja Lappeenrannasta 87 kilometriä.

3. Työryhmän enemmistön ehdotus

Työryhmän enemmistö ehdottaa, että Kajaanin käräjäoikeus siirrettäisiin tästä hovioikeuspiiristä Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Tilalle saisimme Kouvolan hovioikeuspiiristä Heinolan ja Imatran, myöhemmin Saimaan kaupungin käräjäoikeudet ja Vaasan hovioikeuspiiristä Äänekosken käräjäoikeuden.

Ehdotus on Äänekosken käräjäoikeuden siirtoa lukuunottamatta myös asiakasnäkökulmasta toteuttamiskelvoton. Sen jälkeen useimmat hovioikeudet sijaitsisivat väärissä paikoissa. Ratkaisu olisi erittäin kallis.

Käräjäoikeuksien siirtämisen viralliseksi tavoitteeksi on ilmoitettu sen varmistaminen, että kaikkiin hovioikeuksiin tulee käsiteltäviksi riittävästi asioita ja asiarakenne säilyisi monipuolisena. Piirijakoa muuttamalla on ilmoitettu etsittävän ratkaisuja hovioikeuksien epätasaiseen asiamäärien jakautumiseen. Ehdotus merkitsisi Itä-Suomen hovioikeuden kohdalla kuitenkin vain sitä, että suurin piirtein entisen suuruinen ja kaltainen asiamäärä tulisi radikaalisti etäisyyksien kannalta hankalammista käräjäoikeuksista kuin nykyisin.

Hovioikeuden mielestä Etelä-Savon maakuntaan kuuluvat Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat tulisi sen sijaan siirtää Heinolan käräjäoikeudesta Mikkelin käräjäoikeuteen.

4. Työryhmän vähemmistön ehdotus

Työryhmän vähemmistö ehdottaa enemmistön tavoin, että Äänekosken käräjäoikeus siirrettäisiin Vaasan hovioikeuspiiristä Itä-Suomen hovioikeuden muuten nykyisellään pysyvään hovioikeuspiiriin.

Enemmistön tavoin ehdotetaan Hankasalmen kunnan siirtämistä Pieksämäen käräjäoikeudesta Jyväskylän käräjäoikeuteen.

Hovioikeus ei sinänsä vastusta vähemmistön ehdotusta. Ongelmana on vain se, että tiettävästi Äänekosken käräjäoikeuden salitilanne on erittäin vaikea pelkästään käräjäoikeuden omankin tarpeen kannalta, joten hovioikeuden mahdollisuudet saada sieltä istuntosalia tarvittaessa käyttöön ovat vielä huonommat kuin hovioikeuden nykyisten käräjäoikeuksien kohdalla on asian laita. Asiaan saataisiin korjaus rakentamalla Äänekosken oikeustalo. Hovioikeudelle riittäisi yksi istuntosali yhteiskäyttöön käräjäoikeuden kanssa ja tarpeellinen työskentelytila. Toisena ongelmana voi olla Keski-Suomen maakunnan jakaminen kahden hovioikeuden kesken.

Tässäkin mallissa Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat olisi siirrettävä Heinolan käräjäoikeudesta Mikkelin käräjäoikeuteen ja siten Itä-Suomen hovioikeuspiiriin.

5. Lausuntopyynnön mukana toimitettu kolmas ehdotus

Kolmannessa ehdotuksessa ehdotetaan, että Kajaanin käräjäoikeus siirrettäisiin tästä hovioikeuspiiristä Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Tilalle saisimme Vaasan hovioikeuspiiristä Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken käräjäoikeudet.

Tämä ehdotus on tasapainoisin kaikista kolmesta ehdotuksesta. Siinä Keski-Suomen maakunta on ehdotettu kokonaisuudessaan siirrettäväksi tähän hovioikeuspiiriin.

Hovioikeuden mielestä tässäkin mallissa Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat olisi siirrettävä Heinolan käräjäoikeudesta Mikkelin käräjäoikeuteen. Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden käräjäoikeuksien kesken olisi lisäksi toteutettava muutoksia, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta hovioikeuspiirin rajoihin.

Tällä ehdotuksella olisi eniten vaikutusta hovioikeuden asiamääriin ja henkilöstön tarpeeseen. Lisähenkilöstön tarve on todettu myös esityksessä. Hovioikeus ei tässä lausunnossa kuitenkaan käsittele tätä kysymystä tarkemmin ennenkuin selviää, toteutetaanko hovioikeuksien piirijaon kehittämisehdotuksia laisinkaan. Hovioikeuksien henkilöstörakenteen selvittäminen on muutenkin kesken.

Ehdotus ei kuitenkaan ole toteuttamiskelpoinen ennenkuin Rovaniemen hovioikeus on siirretty sen ehdotettua painopistettä huomattavasti paremmin vastaavasti Ouluun ja nimi muutettu Pohjois-Suomen hovioikeudeksi. Tämä taas olisi vastoin Rovaniemen hovioikeuden alkuperäistä perustamisajatusta. Nykytilanteessa ehdotus on Kajaanin käräjäoikeuden siirron osalta kallis, koska Rovaniemen hovioikeus ei voi maantieteellisestä etäisyydestä johtuen istua yksittäistä juttua Kajaanin käräjäoikeuden tiloissa, kuten Itä-Suomen hovioikeus on tehnyt, vaan Kajaaniin olisi rakennettava Rovaniemen hovioikeuden tarvitsemat istuntotilat. Näin on asian ilmaissut myös Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen haastattelussa Kainuun Sanomissa 14.2.2003.

6. Esteet hovioikeuksien piirijaon juuri nyt tapahtuvalle muuttamiselle

Edellisessä kohdassa esteeksi on todettu Rovaniemen hovioikeuden sijaitseminen väärässä paikassa ja ehdotuksen muodostuminen kovin kalliiksi ainakin Kajaanin käräjäoikeuden ehdotetun siirron osalta. Lisäksi hovioikeus toteaa esteistä seuraavan:

Itä-Suomen hovioikeuden käsiteltäväksi tulee tällä hetkellä riittävästi asioita, jotka ovat monipuolisia. Tämän vuoksi tämän hovioikeuden piiriä ei ole tarpeen muuttaa. Toisaalta hovioikeuden kokoa ei ole syytä pienentää, joten jonkin alueen poisottaminen edellyttää lisäalueen saamista vastaavan maantieteellisen etäisyyden päästä

Ensi lokakuun alussa voimaan tulevien hovioikeusmenettelyn muutosten vaikutuksia hovioikeuksien käsittelyaikoihin ja työtilanteeseen on tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa. Turha hätäily voi tulla kalliiksi ja muutokset osoittautua tarpeettomiksi.

Tavoitteena on käräjäoikeuksien koon suurentaminen, jolla on vaikutuksia paitsi hovioikeuspiirin sisällä myös hovioikeuspiirien välillä. Tässä asiassa ei ole vielä tehty lopullisia päätöksiä. Myös tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea tulee loppumietinnössään ottamaan asiaan kantaa. Merkitystä on silläkin, mitä asioita käräjäoikeuksissa tulevaisuudessa käsitellään. Hovioikeuksien piirijakoa ei kannata muuttaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia ottaa kannettavaksi ennenkuin käräjäoikeuksien piirit ovat saaneet lopullisen muotonsa.

Hovioikeuksien asiamäärät ovat todellisuudessa jakautuneet epätasaisesti lähinnä Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuksissa . Rovaniemen hovioikeus voi nykyisellä työvoimalla parhaiten auttaa ruuhkautunutta Helsingin hovioikeutta siten, että Helsingin hovioikeudesta siirretään asioita hovioikeuksien piirijakoa muuttamatta Rovaniemen hovioikeuden ratkaistavaksi. Hyvät lentoyhteydet Rovaniemeltä Vantaalle supistavat ajallisesti maantieteellistä etäisyyttä. Tarvittava lainmuutos on, jos niin halutaan, saatavissa nopeasti voimaan. Sen tulisi koskea myös käräjäoikeuksia.

Kun esteet hovioikeuksien piirijaon pysyvämmälle tarkastelulle ovat poistuneet, voidaan asiaan palata.

7. Missä järjestyksessä piirirajoja voidaan muuttaa (säädöstaso)

Tuomioistuinten asiallisesta ja asteellisesta toimivallasta säädetään ja tulee säätää lailla. Hovioikeuden mielestä myös alueellinen toimivalta rinnastuu näihin. Erityisesti asiallinen toimivalta määrää todellisuudessa monesti myös alueellista toimivaltaa.

Tuomioistuinten alueellisella toimivallalla on keskeinen merkitys tuomioistuinten käyttäessä niille uskottua yhteiskunnallista valtaa. Hovioikeuksien piirirajoilla on merkitystä erityisesti maantieteellisen etäisyyden takia myös perusoikeuksiin kuuluvaan oikeuden saatavuuteen. Näidenkin seikkojen vuoksi oikeusvaltiossa asiasta tulisi säätää lailla.

Myös tuomioistuinten riippumattomuus toimeenpanovallasta edellyttää, että muutettaessa hovioikeuksien piirirajoja ainakin ehdotetussa laajuudessa koko maassa asiasta tulee säätää lailla.

Hovioikeuslain 1 §:n 2 momentin mukaan hovioikeuksien tuomiopiireistä määrätään valtioneuvoston päätöksellä. Hovioikeuslaki on tullut voimaan 1.5.1994. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös hovioikeuksien piirajoista on annettu 21.4.1994. Tämän jälkeen otettiin hallitusmuotoon prosessuaaliset perusoikeussäännökset perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995. Nykyisin vastaava säännös on Suomen perustuslain 21 §:ssä. Sen 2 momentin mukaan oikeudesta hakea muutosta samoin kuin muista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista on säädettävä lailla.

Tilanne on näin ollen muuttunut hovioikeuslain säätämisen jälkeen. Perustuslain 80 §:n mukaan muun muassa valtioneuvosto voi antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa olevan valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Hovioikeuden käsityksen mukaan merkittävät muutokset hovioikeuksien piirirajoissa vaikuttavat oikeusturvan saatavuuteen siten, että asiasta on Suomen perustuslain 21 §:n nojalla säädettävä lailla.

Kun hovioikeuksien piirijaon kehittämisehdotukset koskevat kaikkien hovioikeuksien piirirajoja, ehdotukset ovat niin merkittäviä, että niistä on säädettävä lailla eikä valtioneuvoston asetuksella.

Yhteenveto

Hovioikeus vastustaa hovioikeuksien piirijaon kehittämisehdotuksia tässä vaiheessa ja niiden sijaan ehdottaa, että Rovaniemen hovioikeus avustaa tilapäisesti Helsingin hovioikeutta ruuhkan purkamisessa.

Lausunto on annettu johtoryhmässä.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi

Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/17371.htm

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle

Päivitetty 2.4.2003