Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi ulosottolain muuttamisesta

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 5.9.2003
Nro 92

Oikeusministeriölle

Viite: Oikeusministeriön kirje 25.6.2002

Asia: Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi
laiksi ulosottolain muuttamisesta (2003:18)

1. Ehdotettu ulosottolain 6 luvun 13 §

Hovioikeudella ei ole huomauttamista säännöksestä, josta ilmenee vallitseva sääntö, jonka mukaan kertyneiden varojen lopullinen tilitys yleensä estää ulosottovalituksen tutkimisen.

Hovioikeus toteaa, että sivullisen tai muun valittajan oikeusturvan kannalta on keskeistä, että tuomioistuin estää keskeytysmääräyksellä täytäntöönpanon etenemisen tilitysvaiheeseen aina silloin, kun valituksella on perusteita, ja että käräjäoikeus ja hovioikeus keskeyttävät varojen tilityksen tarvittaessa silloinkin, kun päätyvät valituksen hylkäämiseen. On sattunut oikeudenmenetyksiä, kun varat on ehditty tilittää muutoksenhakuaikana. Tuomareiden koulutuksessa olisi syytä korostaa ulosottovalitusta käsittelevän tuomioistuimen keskeytysmääräyksen merkitystä keskeisenä muutoksenhakijan oikeusturvakeinona.

2. Ehdotettu ulosottolain 6 luvun 16 §

Hovioikeus kannattaa säännöksen ottamista ulosottolakiin. Sen perusteella ulosottomiehen olisi pyynnöstä keskeytettävä tilitys muutoksenhaun turvaamiseksi. Perustelujen mukaan ulosottomies voisi keskeyttää ulosoton lyhytaikaisesti ilman pyyntöäkin. Tämä ei kuitenkaan ilmene laista. Käytännössä ongelmaksi voi osoittautua puutteellinen tietämys säännöksestä. Pitäisikö ulosottomiehelle säätää velvollisuus ilmoittaa asianomaiselle mahdollisuudesta tilityksen keskeyttämiseen silloin, kun asianomainen ilmoittaa ulosottomiehelle aikovansa hakea muutosta.

Säännöksen mukaan ulosottomies saa jatkaa tilitystä pyynnöstä huolimatta, jollei pyynnön esittäjällä selvästikään ole muutoksenhakuoikeutta. Tähän hovioikeudella ei ole huomauttamista.

Perusteluissa olevassa, säännöksen soveltamisalaa kuvaavassa esimerkissä väitetään vakiintuneesti katsotun, ettei velallisella, joka pyrkii hakemaan muutosta sivullisen puolesta, ole muutoksenhakuoikeutta. Velallisen valituslegitimaatio sivullisintressissä ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen.

Käsitys, jonka mukaan velallisella ei ole oikeutta valittaa sivullisen intressissä, on vahva pääsääntö. Elävässä elämässä velallisen ja sivullisen oikeusasemat saattavat kuitenkin kietoutua niin tiukasti toisiinsa, että on perusteltua poiketa tuosta säännöstä. Tämä todetaan hallituksen esityksessäkin eduskunnalle ulosottoviranomaisia ja ulosottoasioiden muutoksenhakua koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 106/1995 vp), jonka sivulla 54 esimerkkinä todetaan, että poikkeuksellisesti muutoksenhakutarve voisi kuitenkin olla. Esimerkkinä mainitaan, että jos velallinen kykenee näyttämään sivullisen omistusoikeuskysymyksen suhteen oman itsenäisen valitusintressin, kuten esimerkiksi korvausvelvollisuusuhan, voitaisiin valitus tutkia.

Itä-Suomen hovioikeuden oikeustapauskortissa (I-SHO:2003:3) on ulosmittausvelallisella katsottu olevan oikeus valittaa ulosmittauksesta sillä perusteella, että ulosmitattu omaisuus kuului sivulliselle, mikäli hän kykeni näyttämään oman itsenäisen valitusintressin olemassaolon.

Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan (VL:2003-66) kysymyksestä: ulosmittausvelallisen oikeus valittaa ulosmittauksesta sillä perusteella, että ulosmitattu omaisuus kuului sivulliselle.

Muilta osin hovioikeus ei anna lausuntoa ehdotuksesta.

Lausunto on annettu johtoryhmässä.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi

Ehdotus löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta
www.om.fi/20250.htm.

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle

Päivitetty 8.9.2003