Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hovioikeudet -
Hovioikeuksien palvelusivuja -
Itä-Suomen hovioikeus -
Lausunnot -
Lausunto hovioikeuksien henkilöstötyöryhmän osaraportista
Lausunto hovioikeuksien henkilöstötyöryhmän osaraportista
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS
Kuopio 15.9.2004 Nro 101
Oikeusministeriölle
Viite: Oikeusministeriön kirje 24.6.2004
Asia: Lausunto hovioikeuksien henkilöstötyöryhmän osaraportista
1. Lyhyen aikavälin tavoitteesta osaraportissa
Työryhmä esittää, että hovioikeuksien esittelijöiden määrää pyritään vähentämään vuoden 2006 loppuun mennessä siten, että esittelijöitä ja jäseniä on yhtä paljon. Työryhmä esittää näin säästyvien rahojen käyttämistä kunkin hovioikeuden ominaistarpeiden mukaisesti jäsenten ja kansliahenkilöstön palkkaamiseen.
Itä-Suomen hovioikeudessa on tämän vuoden alusta ollut esittelijöitä ja jäseniä yhtä paljon (20/20). Koska hovioikeuksia on lähtökohtaisesti kohdeltava samalla tavalla, hovioikeus kannattaa esittelijä/jäsen-suhteen muuttamista ilmoitetussa lyhyessä ajassa 1/1:een muissakin hovioikeuksissa ehkä Helsingin hovioikeutta lukuunottamatta. Samalla on todettava, että nykyisillä asiamäärillä ja työmenetelmillä suhde 1/1 on haavoittuva. Esimerkiksi esittelijän tai jäsenen sairastuminen tuottaa heti ongelmia, koska poissaolon paikkaaminen ei ole helppoa.
Hovioikeus pitää tärkeänä, että säästyvät rahat käytetään kaikkien hovioikeuksien tarpeisiin siitä riippumatta, missä hovioikeudessa rahat ovat konkreettisesti säästyneet. Muutenhan Itä-Suomen hovioikeuden henkilöstörakennetta ei voisi lainkaan kehittää, koska täällä ilmoitettu tavoite on jo saavutettu, eikä hovioikeudella ole enää mahdollisuutta säästää rahaa po. tavalla.
2. Lyhyen tähtäimen tavoite osaston kokoonpanoksi Itä-Suomen hovioikeudessa
Hovioikeus toistaa osaraportin Itä-Suomen hovioikeutta koskevassa osuudessa ilmoitetun lyhyen tähtäimen (2008/2009) tavoitteen osaston kokoonpanoksi: laamanni + 7 jäsentä + 6-7 esittelijää + osastokansliassa notaari ja ainakin 3 toimistosihteeriä.
Tavoitteen mukaisesti hovioikeus esitti jo syksyn 2003 tulosneuvotteluissa kuluvalle vuodelle kolmen uuden toimistosihteerin viran perustamista hovioikeuteen. Koska esitys ei tuottanut tulosta, hovioikeus tulee esittämään saman vaatimuksen kuluvana syksynä vuodelle 2005.
Hovioikeudessa on työmenetelmien kehittämisen yhteydessä käyty keskustelua kunkin osastokanslian vahvistamisesta yhdellä toimistosihteerillä. Tämän jälkeen osastokansliat kykenisivät tehokkaasti tukemaan tuomitsemistoimintaa. Tavoitteena myös esittelijöiden työn keskittäminen tuomitsemistoimintaan. Osastokanslioiden vahvistaminen mahdollistaa rutiinien siirtämisen esittelijöiltä osastokansliaan.
Seuraavassa vaiheessa vuoteen 2009 mennessä hovioikeuteen olisi perustettava neljä uutta jäsenen virkaa. Tämän jälkeen osaston kokoonpano hovioikeudessa olisi tavoitteen mukainen. Esittelijöiden määrässä ei olisi tarpeen tehdä muutoksia tässä vaiheessa, vaikka jäsenten määrän lisääminen muuttaakin esittelijä/jäsen-suhteen alle 1/1:n.
3. Henkilöstötyöryhmän jatkotyössä huomioon otettavista seikoista
Vuoteen 2010 mennessä Itä-Suomen hovioikeudessa jäänee eläkkeelle nykyiset kolme hovioikeudenlaamannia ja presidentti sekä viisi jäsentä eli yhteensä yhdeksän tuomaria. Hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa jäänee samana aikana eläkkeelle kuusi laamannia ja 10 käräjätuomaria. Vastaavat luvut vuoteen 2014 mennessä ovat hovioikeudessa 16 tuomaria ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa kaikki laamannit sekä 22 käräjätuomaria. Hovioikeuspiirin nykyisistä 74 tuomarista jäänee siten eläkkeelle 48 tuomaria viimeistään vuonna 2014. Kehitys koko maassa lienee samansuuntainen.
Tämän vuoksi on tärkeää, että työryhmä jatkaa työtään ja ottaa tulevan eläköitymisen valossa kantaa hovioikeuksien henkilöstörakenteeseen pidemmällä, noin 10 vuoden tähtäimellä.
Työryhmän tehtävänä on hahmottaa erilaisia työmenetelmä- ja päätöksentekomalleja ja selvittää niiden vaikutukset hovioikeuksien henkilöstörakenteeseen. Ääripäinä voitaneen pitää toisaalta nykyisen esittelijäjärjestelmän säilyttämistä muuttumattomana ja toisaalta tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean hahmottelemaa esittelijä- ja esittelyjärjestelmän lakkauttamiseen perustuvaa järjestelmää. Siinä tuomari vastaisi asian valmistelusta, prosessinjohtamisesta ja päätösluonnoksen laatimisesta sekä kirjallisessa prosessissa asian selostamisesta päätösneuvottelussa ratkaisukollegiolle. Avustavat lakimiehet avustaisivat tuomaria työskentelyn ja päätöksenteon eri vaiheissa, mutta he eivät osallistuisi tuomioistuimen päätöksentekoon samalla tavalla kuin nykyiset esittelijät. Myöskään tuomari ei esittelisi asiaa. Samalla oikeudenkäyntiavustajiin kohdistuisi uudenlaisia, järjestelmän toimivuuden edellyttämiä vaatimuksia. Näiden ääripäiden väliltä on luonnosteltavissa lukuisa joukko tuomaripainotteiseen valmisteluun perustuvia järjestelmiä.
Hovioikeus ei ota tässä lausunnossa kantaa erilaisiin järjestelmiin. Hovioikeus tulee aikanaan ottamaan kantaa henkilöstötyöryhmän loppumietinnössä luonnosteltuihin työmenetelmä- ja päätöksentekomalleihin ja niiden arvioituihin vaikutuksiin hovioikeuksien henkilöstörakenteeseen.
Samalla on todettava, että hovioikeus on tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnöstä antamassaan lausunnossa katsonut, ettei esittelijäjärjestelmästä ole aihetta luopua.
Hovioikeus korostaa sitä, että työryhmän on pidemmän tähtäimen suunnitelmaa laatiessaan otettava huomioon myös nykyisten esittelijöiden virkamiesoikeudellisen aseman turvaaminen ja määräaikaisten esittelijöiden asema.
Hovioikeus korostaa vielä, että pidemmän tähtäimen suunnitelman laatimisessa ei saa olla kysymys mistään säästöhankkeesta, vaan hovioikeuksien työ- ja toimintatapojen kehittämisestä niin, että hovioikeudet voivat entistäkin paremmin vastata asiakkaiden oikeutettuihin odotuksiin ja tarpeisiin.
4. Lopuksi
Presidentti on määrännyt lausunnon annettavaksi johtoryhmässä eikä täysistunnossa, koska kaikkia henkilöstöryhmiä koskevaa lausuntoa ei ole syytä antaa vain yhden ryhmän näkemyksen mukaisena.
Henkilöstöryhmiltä on pyydetty lausunnossa käsiteltyjä kysymyksiä koskevat kannanotot, jotka ovat lausunnon liitteinä.
Presidentti Markku Arponen
Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi
LIITTEET
1. Itä-Suomen hovioikeuden kansliahenkilökunnan kannanotto
2. Itä-Suomen hovioikeuden esittelijöiden kannanotto
3. Itä-Suomen hovioikeuden jäsenten kannanotto
Henkilöstötyöryhmän osaraportti löytyy osoitteesta oiva.om.fi/uploads/lhy5659w.rtf
|