RHO:2001:5

Törkeä ryöstö ym.

Diaarinumero R 00/643
Pääkäsittely 22.11.2000
Taltio 883
Antopäivä 22.12.2000

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Oulun käräjäoikeus oli tuominnut A:n kohdassa 2 kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, kohdassa 3 ampuma-aserikoksesta ja kohdassa 5 ryöstöstä yhteiseen 1 vuoden 6 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä B:n kohdassa 1 vangin karkaamisesta, kohdassa 4 ampuma-aserikoksesta ja kohdassa 5 ryöstöstä yhteiseen 2 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus oli katsonut kohdassa 1 näytetyksi, että B, joka oli ollut Pelson keskusvankilaan sijoitettu vankeusvanki, oli karannut työpaikaltaan vankilan navetalta poistumalla jalan rangaistuslaitoksen alueelta.

Käräjäoikeus oli vielä katsonut kohdassa 2 näytetyksi, että A oli yleisillä teillä kuljettanut henkilöautoa ajo-oikeudetta.

Käräjäoikeus oli myös katsonut kohdassa 3 näytetyksi, että A oli luvattomasti ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan alkuperältään tuntemattomaksi jäänyttä, toimintakuntoista 8,00 cal revolveria.

Käräjäoikeus oli edelleen katsonut kohdassa 4 näytetyksi, että B oli luvattomasti ampuma-

aselain vastaisesti pitänyt hallussaan em. kohdassa mainittua toimintakuntoista 8,00 cal revolveria.

Käräjäoikeus oli edelleen katsonut kohdassa 5 näytetyksi, että A ja B olivat yhdessä, matkustettuaan A:n kuljettamalla autolla tekopaikkakunnalle ja suunniteltuaan joko matkan aikana tai aiemmin aseellisen ryöstön sekä oleskeltuaan noin tunnin ajan paikkakunnalla, ajaneet auton Neste-huoltamon pihalle vain muutaman kymmenen metrin etäisyydelle pankin konttorin toimitiloista. Nopean paon varmistamiseksi A oli pysäköinyt auton huoltamon sisäänkäynnin kohdalle siten, että sen keula oli ollut pankkikonttorin sivuuttavalle tielle päin.

B oli poistunut autosta 3 kohdassa mainittu toimintakuntoinen käsiase mukanaan viereiseen pankkisaliin, jossa hän oli uhkaamalla kyseisellä aseella välittömästi käyttää kassatoimihenkilöinä toimineita C:tä ja D:tä kohtaan henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa, anastanut heidän hallustaan seteli- ja kolikkorahaa sekä setelilevykkeen eli pankin omaisuutta yhteensä ainakin 30.509,60 markan arvosta.

Rahat otettuaan B oli palannut puolijuoksua ulkona odottavaan A:n kuljettamaan autoon, jolla miehet olivat poistuneet nopeasti paikalta. Noin kymmenen minuttia myöhemmin poliisi oli pysäyttänyt A:n auton tekopaikkakunnan eteläpuolella ja ottanut kiinni A:n ja takavarikoinut autosta löydetyn ryöstöaseen.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

Virallisen syyttäjän valitus

Virallinen syyttäjä on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta syytteestä ilmenevän kohdan 5 ensisijaisen vaatimuksen A:n ja B:n tuomitsemisesta rangaistukseen törkeästä ryöstöstä. Virallinen syyttäjä on vaatinut, että A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia joka tapauksessa korotetaan.

Perusteluinaan virallinen syyttäjä on lausunut, että B oli uhannut pankkisalissa vaarallisesti aseella kahta pankkivirkailijaa. A ja B olivat anastaneet rahaa 30 000 markkaa. Ryöstössä käytetyn uhkauksen voimakkuus ja anastetun omaisuuden arvo huomioon ottaen teko oli kokonaisuutena arvioiden törkeä. A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia oli joka tapauksessa korotettava rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdan koventamisperuste huomioon ottaen.

A:n valitus

A on vaatinut, että kohdan 5 syyte ja korvausvelvollisuus hylätään. A on toissijaisesti selittänyt kohdassa 5 syyllistyneensä vain avunantoon ryöstöön ja vaatinut, että syyte ryöstöstä hylätään. A on lisäksi vaatinut, että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja 30.4.2000 alkanutta ehdonalaista vapautta ei määrätä menetetyksi.

Perusteluinaan A on lausunut, että hän oli johdonmukaisesti esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä kiistänyt syyllistyneensä ryöstöön. A oli liikkunut teon tapahtuma-aikaan muilla asioilla tekopaikkakunnalla eikä hänellä ollut ollut rikoksen kanssa mitään tekemistä. Kukaan todistajista ei ollut tunnistanut A:ta tekopaikalta poistuneen auton kuljettajaksi, havainnot aseesta olivat olleet epävarmoja ja näyttö häntä vastaan oli niin epävarmaa ja sekavaa, että syyte tuli hylätä. A:n osuus ei ollut ollut välttämätön rikoksen toteutumiselle joten tekoa voitiin joka tapauksessa pitää ainoastaan avunantona ryöstöön.

B:n valitus

B on vaatinut, että kohtien 4 ja 5 syytteet hylätään ja että kohdan 1 rangaistus lievennetään sakoksi.

Perusteluinaan B on lausunut, että hän oli johdonmukaisesti esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä kiistänyt syyllistyneensä ryöstöön ja ampuma-aserikokseen. Asianomistajat tai todistajat eivät olleet tunnistaneet B:tä. Käräjäoikeudessa esitetyistä nauhoitteista tunnistamista ei voitu pitää luotettavana. Todistajien E, F, G ja H suorittama tunnistaminen oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen hengen vastaista, asenteellista ja puolueellista toisenkäden todistelua. B ei ollut ollut A:n autossa tekoaikana eikä muukaan näyttö kytkenyt B:tä väitettyyn tekoon.

Vastaukset

Virallisen syyttäjän vastaus

Virallinen syyttäjä on vastannut A:n ja B:n valituksiin ja vaatinut, että ne hylätään. Syyttäjä on lausunut, ettei oikeudenkäynnissä ollut miltään osin rikottu Euroopan Neuvoston Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ilmaisemaa "Fair Trial" - periaatetta eikä esitetty todistelu ollut ollut toiskäteistä, asenteellista, puolueellista tai erikoista. Laaduiltaan hyvistä videotallenteista ja valokuvista suoritetut tunnistamiset oli suoritettu välittömästi oikeudelle syytettyjen läsnäollessa, jolloin syytetyillä oli ollut mahdollisuus kuulustuttaa todistajia haluamallaan tavalla.

A:n vastaus

A on vastannut syyttäjän valitukseen ja vaatinut, että se hylätään.

C ja D eivät ole vastanneet valituksiin.

PÄÄKÄSITTELY

Hovioikeus on 22.11.2000 toimittanut asiassa pääkäsittelyn.

Pankki on pääkäsittelyssä vaatinut, että A:n ja B:n valitukset hylätään.

B on pääkäsittelyssä vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kohta 1

B on aiemmin tuomittu lukuisia kertoja muun muassa virkamiehen väkivaltaisista vastustamisista, ryöstöistä sekä omaisuusrikoksista ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. B:n menettely osoittaa piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Sakkorangaistus ei ole riittävä seuraamus B:n syyksi luetusta teosta.

Kohta 5

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Tapahtumien kulku pankissa, sitä edeltäneet ja sen jälkeiset tapahtumat pääpiirteissään, ryöstäjän menettely ja anastettujen rahojen määrä ovat tulleet selvitetyiksi asianomistajien ja kuultujen todistajien yhtäpitävien kertomusten perusteella. Hovioikeudessa näytön arvioimisen osalta on kysymys siitä, ovatko A ja B olleet tekijöitä.

J, E, F ja H ovat kaikki hovioikeudessa ilmoittaneet varmuudella tunnistavansa pääkäsittelyssä esitetyistä pankin turvakameran ja valvontavideon kuvista B:n kasvojen piirteiden, olemuksen ja kävelytyylin perusteella. Asianomistajat C ja D eivät ole poliisikuulusteluissa, käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa tunnistaneet B:tä ryöstön tekijäksi. C:n ja D:n sekä todistajina kuultujen K:n ja L:n tekemät havainnot ja tuntomerkit ryöstäjästä tukevat vahvasti edellä mainittujen todistajien kertomuksia teon tekijästä.

Hovioikeuden pääkäsittelyssä esitetyistä valokuvista havaitaan, että B:llä hänen kiinniottamishetkellään ei ole ollut partaa. Valvontakameroiden kuvissa olleella henkilöllä ei myöskään ole ollut partaa. B on siten voinut olla kuvissa esiintynyt mies.

H:n mukaan eräs vartija oli ennen poliisikuulustelua kehottanut häntä tunnistamaan B:n valvontakameroiden kuvista. Hovioikeudessa todistajana kuullun M:n kertomuksen perusteella vanginvartijoiden J:n, E:n, F:n ja H:n poliisikuulustelu oli tapahtunut vankilassa asianmukaisesti yksi vartija kerrallaan H:ta lukuunottamatta sattumanvaraisesti valittujen vartijoiden joukosta. M:n mukaan kuulusteltaville ei ollut pankin turvakameran ja valvontavideon kuvia esitettäessä ilmoitettu, ketä kuvat mahdollisesti esittivät. M:n mukaan päävartiossa olleet vartijat olivat nähneet turvakameran ja valvontavideon kuvat, mutta heitä ei ollut kuulusteltu. M:n mukaan H oli valittu kuulusteltavaksi siksi, että hän oli ollut työnjohtajana navetassa, missä B oli työskennellyt ennen vankilasta karkaamistaan.

H:n tunnistamista poliisikuulustelussa on ollut omiaan heikentämään hänen ennakolta kuvien kohteesta saamansa tieto. Koska kuitenkin J, E ja F ovat aiemmin poliisikuulusteluissa sekä H, E ja F ovat sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa ja J hovioikeudessa varmuudella ja yhdenmukaisesti tunnistaneet pankin turvakameran ja valvontavideon kuvista B:n ryöstön tekijäksi, tunnistamisia on pidettävä luotettavina. J, E, F ja H ovat vuorollaan välittömästi käräjäoikeudelle ja hovioikeudelle A:n ja B:n henkilökohtaisesti läsnäollessa kertoneet käsityksensä pankin turvakameran ja valvontavideon kuvissa esiintyneen miehen henkilöllisyydestä. A:lla ja B:llä on ollut tilaisuus kuulustella tai kuulustuttaa mainittuja todistajia. Menettely ei ole oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden vastaista.

K on hovioikeudessa tunnistanut A:n profiililtaan samanlaiseksi kuin ryöstöpaikalta ryöstäjän kanssa sinertävällä Madza 323 -merkkisellä henkilöautolla poistuneen auton kuljettaja. Tällä ja käräjäoikeuden tuomiossa kerrotulla näytöllä myös hovioikeus katsoo selvitetyksi, että A on ollut ryöstöauton kuljettaja.

Hovioikeuden pääkäsittelyssä ei ole ilmennyt sellaista, mikä antaisi aihetta arvioida näyttöä toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla myös hovioikeus katsoo selvitetyksi, että A ja B ovat menetelleet käräjäoikeuden heidän syykseen lukemalla tavalla.

Oikeudellinen arviointi

A on osallistunut yhdessä B:n kanssa aseellisen ryöstön suunnitteluun antamalla pari viikkoa ennen ryöstöä hankkimansa käsiaseen B:n käyttöön, odottanut ryöstön aikana pankin ulkopuolella nopean paon varmistamiseksi käynnissä olevassa, pari viikkoa ennen ryöstöä hankkimassaan ajoneuvossa sekä huolehtinut B:n kuljettamisesta saaliineen muualle. A on tavoitettu noin 10 - 15 minuutin kuluttua ryöstöstä muutaman kilometrin päästä ryöstöpaikalta ryöstössä käytetty käsiase mukanaan. Näistä syistä hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeuskin, että A on osallistunut ryöstöön tekijänä.

Ryöstö on rikoslain 31 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan törkeä, jos siinä on käytetty hengen- vaarallista ampuma-asetta ja jos teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kokonaisarvioinnissa merkitystä on käytetyn väkivallan voimakkuudella ja uhkauksen vaarallisuudella sekä myös ryöstöllä tavoitellun omaisuuden määrällä.

B on uhannut välittömästi käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa osoittamalla toimintakykyisellä käsiaseella pankin kassatoimihenkilöinä toimineita C:tä ja D:tä, vaatimalla samanaikaisesti rahaa ja ilmoittamalla, ettei kyse ollut leikistä. Saaliinaan B ja A ovat saaneet huomattavan määrän rahaa.

Ryöstössä on käytetty ampuma-asetta. A:n ja B:n teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A:n ja B:n syyksi luettu teko täyttää törkeän ryöstön tunnusmerkistön.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käräjäoikeuden tuomiota muutettiin siten, että A:n ja B:n katsottiin syyllistyneen kohdassa 5 ryöstön asemesta törkeään ryöstöön. A tuomittiin kohdista 2, 3 ja 5 yhteiseen 2 vuoden 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, josta Rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla tehtävä vähennys oli 4 kuukautta 24 päivää. A:n 30.4.2000 alkanut ehdonalainen vapaus määrättiin samalla menetetyksi. B on tuomittiin kohdista 1, 4 ja 5 yhteiseen 2 vuoden 9 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen