RHO:2003:1

Vahingonkorvaus
Kysymys kunnan velvollisuudesta tarjota asianmukaista opetusta

Diaarinumero S 02/211
Pääkäsittely 9. - 10.12.2002
Taltionumero 11
Antopäivä 17.1.2002

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Kanne

Z vaati X:n huoltajana, että Y:n kaupunki velvoitetaan korvaamaan X:lle kipuun ja särkyyn rinnastettavasta kärsimyksestä 16 800 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 14.12.2000 lukien. Lisäksi Z vaati, että Y:n kaupunki velvoitetaan korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa viivästyskorkoineen. Z vaati toissijaisesti, että asianosaiset määrätään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a ja 8b §:n nojalla vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudessa.

Z lausui, että Y:n kaupunki oli laiminlyönyt valvonta- ja toimimisvelvollisuutensa tarjota X:lle tämän kehitystason mukaista opetusta. Kaupungin laiminlyönti oli aiheuttanut X:lle henkistä kipua ja särkyä. X oli joutunut laiminlyönnin vuoksi käymään 1. luokan uudelleen ja leimaantunut kouluhäiriköksi.

Vastaus

Y:n kaupunki vaati kanteen hylkäämistä. Lisäksi Y:n kaupunki vaati, että X velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa viivästyskorkoineen.

Y:n kaupunki lausui, että se ei ollut syyllistynyt virheeseen tai laiminlyöntiin. Kaupungin toiminnan ja väitetyn vahingon välillä ei ollut syy-yhteyttä.

Käräjäoikeuden tuomio 1.2.2002

Käräjäoikeus lausui, että kantaja oli perustanut kanteensa siihen, että Y:n kaupunki on lukuvuonna 1996 - 1997 laiminlyönyt tarjota 1. luokan oppilaalle X:lle peruskoululain ja -asetuksen tarkoittamaa erityisopetusta. Kanteen mukaan kaupungin olisi tullut siirtää X jo 1. luokan aikana erityisluokalle lähinnä hänen häiriökäyttäytymisensä vuoksi. Kantajan olisi tullut siten näyttää paitsi se, että Y:n kaupunki oli laiminlyönyt peruskoululain ja -asetuksen mukaiset velvoitteensa myös se, että ko. laiminlyönnistä oli X:lle aiheutunut vahinkoa.

Todistelun mukaan X:n aloitettua 1. luokan syksyllä 1996 Y:n kaupungin K:n koulussa hänellä oli havaittu keskittymis- ja oppimisvaikeuksia sekä kahnauksia muiden luokan oppilaiden kanssa. X:n opettajan mukaan X:n ongelmat eivät olleet olleet erityisen poikkeuksellisia verrattuna muihin 1. luokan oppilaisiin. Riidatonta oli, että X:n opettaja oli jo lukukauden alussa elokuussa puuttunut X:n ongelmiin muun muassa ottamalla ja pitämällä yhteyttä X:n isään Z:ään. Myös X:n isä Z oli kertonut pitävänsä koulun ja vanhemman välistä yhteydenpitoa Y:n kaupungissa vähintäänkin asiallisena. Riidatonta oli niinikään se, että X:lle oli elokuusta 1996 alkaen annettu tukiopetusta ja lokakuusta 1996 alkaen erityisopetusta. Sanotut tukitoimet olivat jatkuneet koko lukuvuoden keston. X:n opettaja oli lisäksi ohjannut Z:n ja X:n perheneuvolaan, missä X:n kielelliset ja ei-kielelliset taidot sekä syyt häiriökäyttäytymiseen oli pyritty selvittämään. Perheneuvolassa oli myös selvitetty X:n perhetaustat. Myös perheneuvolan tukitoimet olivat jatkuneet lukuvuoden loppuun saakka. Todistajien mukaan perheneuvolasta saatu palaute ei ollut puoltanut ratkaisua, jossa X olisi siirretty erityisluokalle. Myös X:n edistyminen opinnoissaan, keskittymiskyvyn parantuminen ja kahnausten vähentyminen muiden oppilaiden kanssa oli puoltanut ratkaisua, jossa X jatkoi normaaliluokassa. Todistajien mukaan käytännöt sekä Y:n kaupungissa että S:n kaupungissa erityisluokalle siirtämisen osalta olivat sikäli samanlaiset, ettei siirtämisiä tehty 1. ja 2. luokan oppilaille ilman erityisen painavia syitä. Erityisluokalle siirtoa koskeva ESY-päätös oli S:n kaupungissakin X:n osalta tehty vasta X:n siirtyessä 3. luokalle.

Z:n perhe oli loppukesällä 1997 muuttanut asumaan Y:n kaupungista S:n kaupunkiin. Syksyllä 1997 X oli aloittanut isän toivomuksesta 1. luokan uudelleen. X:n käyttäytyminen uudessa koulussa oli ollut alusta alkaen hallitsematonta. Hänet oli varsin pian siirretty ns. vastaanottoluokalle, joka oli poikennut normaalista luokasta pienen ryhmäkokonsa puolesta. Vastaanottoluokalla X:n koulunkäyntiin liittyvät ongelmat eivät olleet vähentyneet, minkä vuoksi X:n kohdalla oli päädytty todistelusta lähemmin ilmeneviin sairaalatutkimuksiin ja -hoitoon. Verrattaessa toisaalta X:n kouluselviytymistä kevätlukukaudella 1997 Y:n kaupungin K:n koulussa ja toisaalta syyslukukaudella 1997 T:n ja M:n kouluissa S:n kaupungissa oli havaittavissa, että X:n ongelmat S:n kaupungissa olivat oleellisesti vaikeutuneet. Todistaja L:n kertomuksen mukaan Z:n omat havainnot tilanteesta olivat vastanneet mainittua johtopäätöstä. Useat kuulluista todistajista olivat pitäneet varsin todennäköisenä sitä, että X:n käyttäytymisen muutokseen vaikeampaan suuntaan olivat vaikuttaneet muutto uudelle paikkakunnalle ja ero biologisesta äidistä.

X:n S:n kaupungissa ilmenneistä kouluongelmista ei ollut mahdollista tehdä suoria johtopäätöksiä X:n tilanteesta Y:n kaupungissa. X:lle Y:n kaupungissa tarjotut tukitoimet olivat varsin pitkälle olleet samoja, jotka toteutettiin myös S:n kaupungissa. Todistelu ei myöskään osoittanut, että X:n osalta Y:n kaupungissa olisi ollut tarvetta psykiatriseen hoitoon ohjaamiseen.

Todistelu osoitti, että Y:n kaupunki oli lukuvuonna 1996 - 1997 tarjonnut X:lle peruskoululain edellyttämää opetusta sekä asianmukaiset ja riittävät X:n oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia vastaavat tukitoimet.

Kaupungin oli katsottava noudattaneen opetustehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Kaupungin vahingonkorvausvastuulle väitetystä X:lle aiheutuneesta vahingosta ei siten ollut näytetty olevan perusteita.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja velvoitti X:n korvaamaan Y:n kaupungin oikeudenkäyntikulut asianosaisten asema ja oikeudenkäyntiin johtaneet seikat huomioon ottaen puolella oikeudenkäyntikulujen vaaditusta määrästä.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

X:n valitus

Z on X:n huoltajana vaatinut, että Y:n kaupunki velvoitetaan suorittamaan X:lle korvauksena kipuun ja särkyyn rinnastettavasta kärsimyksestä 16 800 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 14.12.2000 lukien. Lisäksi Z on vaatinut, että Y:n kaupunki velvoitetaan korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 5 532,10 eurolla viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä. Z on vaatinut, että asianosaiset joka tapauksessa määrätään vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Z on vaatinut, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn.

Z on lausunut, että Y:n kaupunki oli lukuvuonna 1996 - 1997 laiminlyönyt peruskoululakiin, perusopetuslakiin ja perusoikeuksiin perustuvan velvollisuutensa huolehtia siitä, että X sai kehitystasonsa mukaista opetusta ja riittävät oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia vastaavat tukitoimet. Y:n kaupunki ei ollut noudattanut opetustehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. X oli velvollisuuden laiminlyönnin johdosta joutunut käymään ensimmäisen luokan uudelleen ja leimaantunut kouluhäiriköksi. Tästä oli aiheutunut X:lle henkistä kipua ja särkyä. Joka tapauksessa X:llä oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin eikä häntä tullut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a ja 8b §:n nojalla velvoittaa korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikuluja.

Y:n kaupungin vastaus

Y:n kaupunki on vaatinut, että valitus hylätään ja X velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 2 200 eurolla viivästyskorkoineen.

Y:n kaupunki on lausunut, että käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Asian ratkaisemisessa tuli soveltaa kyseessä olevana aikana voimassa ollutta lainsäädäntöä. Vaatimus henkisen kivun ja säryn korvaamisesta oli perusteeton.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Erityisopetuksen antamiseen sovellettava lainsäädäntö

Asiassa sovelletaan kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona voimassa ollutta peruskoululakia (1983/476) ja peruskouluasetusta (1984/718) niihin tehtyine muutoksineen (1991/171, 1992/1174 ja 1992/707).

Peruskoululain 36a §:n 1 momentin mukaan erityisluokalle voidaan ottaa tai siirtää oppilas, joka vammautumisen tai kehityksessä viivästymisen vuoksi ei suoriudu peruskoulun muulla luokalla tai tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun luokkaan. Erityisopetukseen vahvistettujen oppimäärien mukaisesti voidaan opetusta antaa myös muualla kuin erityisluokalla.

Peruskouluasetuksen 40 §:n mukaan erityisopetuksessa on opetus ja tarvittaessa oppimäärät mukautettava oppilaiden oppimisedellytysten mukaisiksi. Kasvatuksessa on kiinnitettävä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan oppilaan, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, opetus voidaan järjestää siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena.

Näytön arviointi

Hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotettu näyttö ei nyt kerrotut lainsäännöksetkin huomioon ottaen anna aihetta arvioida jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt.

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa

X:n maksettavaksi käräjäoikeudessa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja ei ole aihetta alentaa enempää kuin käräjäoikeus on tehnyt.

X on hävinnyt valituksensa. Asiassa ei ole perusteita määrätä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a §:n nojalla asianosaisia vastaamaan itse osaksi tai kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. X:n velvoittaminen korvaamaan Y:n kaupungin oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ei ole oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8b §:n tarkoittamalla tavalla kohtuutonta.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

X velvoitetaan korvaamaan Y:n kaupungin oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa avustajanpalkkion osalta 1 646,57 eurolla ja matka- ja todistelukustannusten osalta 553,43 eurolla, yhteensä 2 200 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen