Lausunto selvitysmiehen mietinnöstä Hovioikeuden seulontamenettelyn tarkistaminen

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 3.3.2005
Nro 26

Oikeusministeriölle

Viite: Oikeusministeriön kirje 7.2.2005

Asia: Lausunto selvitysmiehen mietinnöstä Hovioikeuden seulontamenettelyn tarkistaminen ja siihen sisältyvästä ehdotuksesta laiksi seulontamenettelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamiseksi

1. Hovioikeus kannattaa ehdotusta, joka merkitsee seulontamenettelyn laajentamista niin, että seulonnan piiriin tulisivat myös valitukset, joissa oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n nojalla olisi toimitettava pääkäsittely. Jos hovioikeus toteaa yksimielisesti olevan selvää, että ei ole aihetta epäillä käräjäoikeuden tekemän näyttöratkaisun oikeellisuutta, valitus on voitava seuloa.

Hovioikeudet tulkitsivat 1.10.2003 voimaan tullutta seulontasäännöstöä niin, että myös hovioikeuden pääkäsittelystä ratkaistavat asiat kuuluivat seulontamenettelyn piiriin. Tämä oli tarkoitus myös lakia säädettäessä.

Kysymys seulonnan edellytyksistä tuli kuitenkin uudelleen arvioitavaksi korkeimman oikeuden antamien ennakkopäätösten myötä. Korkeimman oikeuden lain sanamuotoon perustuvan tulkinnan mukaan valituksen käsittelyä on jatkettava suullisesti pääkäsittelyssä siitä huolimatta, että muutoksenhakijan oikeusturvaodotukset ovat selvästi epärealistisia. Kritiikkinä korkeimman oikeuden omaksumalle seulontasäännöstön tulkinnalle voi todeta, että hypoteesimetodin nimellä tunnetussa näytön arvioinnin teoriassa edellytetään vastaajan vaihtoehtoiselta tapahtumainkulun kuvaukselta järkevyyttä ennenkuin vaihtoehtoisen tapahtumainkulun mahdollisuus on huomioitava näytön riittävyyttä arvioitaessa.

Vallitseva oikeustila, jonka mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely siitä riippumatta, epäileekö hovioikeus käräjäoikeuden näyttöratkaisun oikeellisuutta vai ei, on selvitysmies Huopaniemen mainitsemista syistä kestämätön.

Seulonnan ulkopuolelle jäisivät tilanteet, joissa hovioikeus epäilee käräjäoikeuden näyttöratkaisun oikeellisuutta tai joissa hovioikeus ei voi varmistautua sen oikeellisuudesta toimittamatta pääkäsittelyä.

Ehdotus on toteutettava pikaisesti.

2. Ehdotettu seulontamenettelyn laajennus merkitsisi, että hovioikeus voisi kirjallisessa menettelyssä lopettaa näyttökysymyksen käsittelemisen, jos valituksella ei olisi mitään menestymismahdollisuutta.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus tai muutkaan kansainväliset sopimukset eivät estä seulonnan ulottamista näyttöratkaisuun. Tämän periaatteellisen kannan esitti aikoinaan jo hovioikeustoimikunta ( KM 1992:20).

Seulontamenettely ei kavenna perustuslain asianosaiselle takaamaa muutoksenhakuoikeutta. Asianosaisella ei ole muualla eikä pitäisi meilläkään olla ehdotonta oikeutta määrätä, millä menettelyllä hänen oikeusturvaodotuksensa täytetään.

3. Ehdotetunkin seulontamenettelyn käytäntöön soveltamisen tulee kuitenkin olla sellainen, että se varmistaa oikeutetun oikeusturvaodotuksen tyydyttämisen yksittäistapauksessa.

Oikeusturvan takeita arvioitaessa on otettava huomioon,

• että käräjäoikeudessa asianosaisella on ollut oikeus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi,
• että menettely käräjäoikeudessa muutenkin on täyttänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset,
• että käräjäoikeuden ratkaisu ei ole virheellinen,
• että käräjäoikeus on perustellut myös näyttöratkaisunsa,
• että seulontaratkaisu vaatii hovioikeudessa yksimielisyyttä,
• että seulonnassa noudatetaan tiettyä varovaisuutta erityisesti silloin, kun asiassa on esitetty ristiriitaista asiaan vaikuttavaa näyttöä, kun kertomukset ovat prosessin kuluessa muuttuneet, kun hovioikeuteen tarjotaan uutta asiaan vaikuttavaa selvitystä tai kun käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ovat puutteelliset,
• että asianosaisen oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä ei edellytä valituksen käsittelyn jatkamista,
• että hovioikeuden seulontaratkaisusta on muutoksenhakumahdollisuus korkeimpaan oikeuteen.

4. Selvitysmies Huopaniemen voi olla aiheellista työn jatkuessa pohtia, onko oikeudenkäymiskaaren 26 luku otettava kokonaisuudessaan tai ainakin 14 ja 15 §:n säännösten osalta uudelleen tarkasteltavaksi.

Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi uudelleen tarkastelu on nyt rajoitettava pelkästään oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 §:n seulontasäännöstöön. Kuten sanottu, hovioikeus kannattaa ehdotuksen toteuttamista pikaisesti.

Lausunto on annettu täysistunnossa.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi

Selvitysmiehen mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/30219.htm

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle

Päivitetty 3.3.2005