 | Vuoigatvuohta- lágádus |
| Suomeksi | På svenska | In English | Palaute | Sivukartta | Tietoa sivustosta |
 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
 |
 Tulosta |
 |
Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hovioikeudet -
Ratkaisukäytäntö -
Ratkaisukäytäntö, Itä-Suomen hovioikeuden osalta - I-SHO:2005:8Antopäivä: 22.3.2005 Perätön vaarailmoitus Antopäivä: 22.3.2005 NILSIÄN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 3.3.2004 SELOSTUS ASIASTA Syyttäjän rangaistusvaatimus 1. PERÄTÖN VAARAILMOITUS 16.5.2003 NILSIÄ A on tehnyt keksimästään selkään puukotuksesta matkapuhelimellaan Hätäkeskuslaitoksen Kuopion hätäkeskukseen perättömän ilmoituksen aiheuttaen Nilsiän kaupungin palolaitoksen ensivasteen ryhmän ja Itä-Suomen pelastushelikopteri Tuki ry:n pelastushelikopteri Ilmarisen aiheettomat käynnit A:n esittämällä tapahtumapaikalla. Syyttäjän muut vaatimukset Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 1 Vastaaja A on tuomittava menettämään valtiolle rikoksentekovälineenä matkapuhelimensa ja liittymänsä oikeuttava SIM-kortti. Rikoslaki 10 luku 4 § VASTAUKSET JA PERUSTEET A ei ole saapunut oikeuteen. A oli haastettu uhalla, että juttu voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Syyksilukeminen A:ta vastaan perättömästä vaarailmoituksesta ajettu syyte hylätään. Perusteet Rikoslain 34 luvun 10 §:n mukaan, joka tekee pommista, tulipalosta, merihädästä, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta hädästä tai vaarasta perättömän ilmoituksen, joka on omiaan aiheuttamaan pelastus- tai turvallisuustoimen taikka pakokauhua, on tuomittava perättömästä vaarailmoituksesta. Kysymyksessä oleva tunnusmerkistö on rikoslain 34 luvussa, joka koskee yleisvaarallisia rikoksia. Tämän huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että perättömän vaarailmoituksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää perättömän ilmoituksen tekemistä yleisvaarallisesta tilanteesta. Syytteessä tarkoitettu A:n tekemä perätön ilmoitus yksittäisen henkilön selkään puukotuksesta ei ole tällainen yleisvaarallinen tilanne. Näin ollen A:ta vastaan ajettu syyte on hylättävä. Tuomiolauselma Käräjäoikeus on ratkaissut jutun tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. SYYTETTY A TUOMIOLAUSELMA HYLÄTYT SYYTTEET 1) Perätön vaarailmoitus 16.5.2003 Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet: Ma käräjätuomari Eero Antikainen ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 22.3.2005 VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA Kihlakunnansyyttäjä on valituksessaan toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän A:han kohdistamansa syytteen perättömästä vaarailmoituksesta. Toissijaisesti syyttäjä on vaatinut, että A tuomittaisiin syytteessä kerrotun menettelynsä perusteella rangaistukseen ilkivallasta, koska A oli syytteen teonkuvauksessa mainitulla soitollaan aiheuttanut häiriötä Hätäkeskuslaitoksen Kuopion hätäkeskukseen. Syyttäjä on lisäksi toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän menettämisseuraamusta koskevan vaatimuksensa. A on vastauksessaan kiistänyt muutosvaatimukset perusteettomina, koska hänen tekemänsä ilmoitus ei ollut koskenut yleisvaarallista tilannetta ja koska hän ei ollut hätäkeskukseen soittaessaan tarkoittanut aiheuttaa häiriötä. Sen varalta, että A:n katsottaisiin syyllistyneen asiassa rikokseen, hän on pyytänyt, että hänet jätettäisiin rangaistukseen tuomitsematta. A on lisäksi pyytänyt, ettei hänelle hänen heikkojen taloudellisten olojensa vuoksi tuomittaisi menettämisseuraamusta. Rikoslain 34 luvun 10 §:n mukaan joka tekee pommista, tulipalosta, merihädästä, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta hädästä tai vaarasta perättömän ilmoituksen, joka on omiaan aiheuttamaan pelastus- tai turvallisuustoimen taikka pakokauhua, on tuomittava perättömästä vaarailmoituksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. A:n tekemä perätön ilmoitus on ollut sisällöltään sellainen, että se on ollut omiaan aiheuttamaan pelastustoimen. Asiassa on näin ollen kysymys ensisijaisesti siitä, onko ilmoitettua ihmisen selkään puukotusta pidettävä lainkohdassa mainittua hätää tai vaaraa vastaavana hätänä. Rikoslain 34 luvun muuttamiseen johtaneiden esitöiden (HE 94/1993 vp s. 114) mukaan luvun säännösten keskeinen rangaistusala on ihmisen hengen tai terveyden yleinen vaarantaminen. Perätöntä vaarailmoitusta koskevan rangaistussäännöksen sijoittuminen sanottuun lukuun viittaa käräjäoikeuden toteamin tavoin siihen, että säännöksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää perättömän ilmoituksen tekemistä yleisvaarallisesta tilanteesta. Perätöntä vaarailmoitusta koskeva säännös kuitenkin poikkeaa muista luvun rangaistussäännöksistä siinä, että rikoksen olemukseen ei kuulu yleisvaarallisuus, vaan siinä on kysymys perättömästä ilmoituksesta, joka koskee lainkohdassa mainittuja tai niitä vastaavia hätä- tai vaaratilanteita. Lainkohdassa hätä- ja vaaratilanteista esimerkkeinä mainituissa tulipalossa ja merihädässä ei läheskään aina ole kysymys yleisvaarallisesta tilanteesta. Lainkohdan säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 94/1993 vp s.129) mukaan erilaisten vahinkojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi on tärkeää, että ihmiset ilmoittavat havaitsemistaan vaaroista muille. Käytännössä tehdään kuitenkin tahallaan myös perättömiä vaarailmoituksia. Tällaisen teon paheksuttavuus perustuu siihen, että se saa aikaan turhia kustannuksia ja voimavarojen aiheetonta hajaantumista tai synnyttää ihmisissä pelon tai kauhun tunteita. Esitöissä on edelleen lausuttu, että uuden 34 luvun 10 §:ksi ehdotetaan kaikille vaaratilanteille yhteistä säännöstä perättömästä vaarailmoituksesta. Hätä- ja vaaratilanteet määriteltäisiin säännöksessä mainitsemalla esimerkinomaisesti yleisimmin esiintyneitä perättömien ilmoitusten tyyppitapauksia. Ilmoituksen tulisi olla sen laatuinen, että se yleisten toimintatapojen mukaan johtaisi jonkin pelastus- tai turvallisuustoimen aloittamiseen taikka olisi omiaan aiheuttamaan pakokauhua. Esitöistä on pääteltävissä, että säännöksellä on tarkoitettu kattaa perättömät ilmoitukset periaatteessa kaikenlaatuisista vakavista hätä- ja vaaratilanteista. Hädällä ymmärretään yleisessä kielenkäytössä muun muassa tilannetta, jossa ihmisen henki, terveys tai omaisuus on vaarassa. Ihmisen selkään puukotus on selvästi tällainen hätätilanne. A:n ilmoittama selkään puukotus myös vastaa rikoslain 34 luvun 10 §:ssä mainittuja hätä- ja vaaratilanteita, koska siinä olisi ollut kysymys vakavasta ihmisen hengen tai terveyden vaarasta, joka olisi edellyttänyt pikaisia pelastustoimia. A on tiennyt tekemänsä ilmoituksen aiheettomaksi. Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A on menettelyllään syyllistynyt siihen perättömään vaarailmoitukseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta. A:ta ei tule hänen syykseen luetun rikoksen haitallisuuden vuoksi jättää rangaistukseen tuomitsematta. Hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi rikoksesta 30 päiväsakkoa. Menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja menetettäväksi vaaditun esineen laatu sekä A:n heikko taloudellinen tilanne. Hovioikeus sen vuoksi jättää menettämisseuraamuksen rikoslain 10 luvun 10 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla tuomitsematta. Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. SYYTETTY A TUOMIOLAUSELMA Muutokset käräjäoikeuden tuomioon SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Perätön vaarailmoitus 16.5.2003 RANGAISTUSSEURAAMUKSET SAKKO LAINKOHDAT 1) Rikoslaki 34 luku 10 § MUUT LAUSUNNOT Menettämisseuraamusta koskeva vaatimus hylätään. Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: Merja Vanala, Leena Parviainen ja Jukka Korolainen Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen |
|
|
|
|
