Oikeushallinto

Oikeuslaitos
Tuomioistuimet
Hovioikeudet
Ratkaisukäytäntö
Ratkaisukäytäntö,
Turun hovioikeuden osalta


THO:2012:1

THO:2011:6

THO:2011:5

THO:2011:4

THO:2011:3

THO:2011:2

THO:2011:1

THO:2010:7

THO:2010:6

THO:2010:5

THO:2010:4

THO:2010:3

THO:2010:2

THO:2010:1

THO:2009:13

THO:2009:12

THO:2009:11

THO:2009:10

THO:2009:9

THO:2009:8

THO:2009:7

THO:2009:6

THO:2009:5

THO:2009:4

THO:2009:3

THO:2009:2

THO:2009:1

THO:2008:6

THO:2008:5

THO:2008:4

THO:2008:3

THO:2008:2

THO:2008:1

THO:2007:17

THO:2007:16

THO:2007:15

THO:2007:14

THO:2007:13

THO:2007:12

THO:2007:11

THO:2007:10

THO:2007:9

THO:2007:8

THO:2007:7

THO:2007:6

THO:2007:5

THO:2007:4

THO:2007:3

THO:2007:2

THO:2007:1

THO:2006:16

THO:2006:15

THO:2006:14

THO:2006:13

THO:2006:12

THO:2006:11

THO:2006:10

THO:2006:9

THO:2006:8

THO:2006:7

THO:2006:6

THO:2006:5

THO:2006:4

THO:2006:3

THO:2006:2

THO:2006:1

THO:2005:36

THO:2005:35

THO:2005:34

THO:2005:33

THO:2005:32

THO:2005:31

THO:2005:30

THO:2005:29

THO:2005:28

THO:2005:27

THO:2005:26

THO:2005:25

THO:2005:24

THO:2005:23

THO:2005:22

THO:2005:21

THO:2005:20

THO:2005:19

THO:2005:18

THO:2005:17

THO:2005:16



THO:2005:15



THO:2005:14

THO:2005:13

THO:2005:12

THO:2005:11

THO:2005:10

THO:2005:9

THO:2005:8

THO:2005:7

THO:2005:6

THO:2005:5

THO:2005:4

THO:2005:3

THO:2005:2

THO:2005:1

THO:2004:1


Vuoigatvuohta-
lágádus

  Suomeksi | På svenska | In English Palaute | Sivukartta | Tietoa sivustosta 
Tuomioistuimet


Oikeusapu
Syyttäjät
Tuomioistuimet
Ulosotto
Muita yksiköitä

Tulosta Tulosta

Etusivu - Tuomioistuimet - Hovioikeudet - Ratkaisukäytäntö - Ratkaisukäytäntö,
Turun hovioikeuden osalta
- THO:2005:15

THO:2005:15

Antopäivä: 18.5.2005
Diaarinumero: R 04/1744
Ratkaisunumero: 1211

Oikeudenkäyntimenettely - Vastavalitus

Antopäivä: 18.5.2005
Diaarinumero: R 04/1744
Ratkaisunumero: 1211

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TURUN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 8.6.2004

Syyttäjä

Vastaaja(t)

A
B

Asianomistaja(t)

A
B

Asia

LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN

Vireille

14.4.2004

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN
(6780/R/0001220/04)
Rikoslaki 23 luku 1 § (545/99)
Tieliikennelaki 14 § 2 mom

12.1.2004 TURKU

B on kääntyessään Linnankadun ja Satamakadun risteksessä kuljettamallaan henkilöautolla kulkusuuntaansa nähden vasemmalle laiminlyönyt velvollisuutensa väistää vastaan tulevaa liikennettä sillä seurauksella, että A:n kuljettama henkilöauto on törmännyt B:n kuljettaman henkilöauton takaosaan.

2. LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN
(6780/R/0001220/04)
Rikoslaki 23 luku 1 § (545/99)
Tieliikennelaki 3 § 1 mom

12.1.2004

A on kuljettaessaan henkilöautoa Linnankadulla laiminlyönyt velvollisuutensa noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi antamalla ennen Linnankadun ja Satamakadun risteystä suuntamerkin vasemmalle, vaikka hänen on ollut tarkoitus jatkaa risteyksen jälkeen Linnankatua suoraan eteenpäin. A:n kuljettama auto on törmänyt Linnankatua vastakkaisesta suunnasta tulleen ja vasemmalle kääntyneen B:n kuljettaman henkilöauton oikeaan takaosaan.

Syyttäjän muut vaatimukset

_

Asianomistajien vaatimukset

A on yhtynyt syyttäjän syytteeseen. A on vaatinut B:ltä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

B on yhtynyt syyttäjän syytteeseen olematta muita vaatimuksia.

Vastaajien vastaus

A ja B ovat oikeudessa kiistäneet syytteen.

TODISTELU
Henkilötodistelu

Syyttäjä

Syytekohta 1-2:

  • A asianomistajana ja vastaajana henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa
  • B asianomistajana ja vastaajana henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa

Vastaaja

  • C, A:n äiti.

Teema: Tapahtumainkulku.

SYYKSILUKEMINEN

Teko 1:
B on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Teko 2:
A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Perustelut

Teko 1:
B on oikeudessa kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla.

Teko 2:
A on oikeudessa kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla.

Teko 1:
B:tä on kuultu oikeudessa asianomistajana ja vastaajana. B on ajanut Linnankatua pitkin ja hänen tarkoituksenaan on ollut kääntyä Satamakadulle vasemmalle. B on kertonut, että A:n vilkun käyttö on erehdyttänyt häntä. B:n kertoman mukaan A:lla on ollut vilkku päällä noin 70-100 metriä ennen risteystä. B on huomannut, ettei A hiljennä vauhtia ja liukkaan kelin takia B ei ole pystynyt tekemään siinä vaiheessa mitään. B on luullut, että A ei pysty kääntymään liiallisen vauhdin takia. B:n mielestä A on tullut autollaan B:n päälle, eikä toisinpäin.

Teko 2:
A:ta on kuultu oikeudessa asianomistajana ja vastaajana. A on kertonut tulleensa Turun suunnasta Linnankatua pitkin. A on ollut viemässä äitiään sataman terminaaliin. Seutu on ollut A:lle outoa. A on laittanut vilkun päälle, jolloin hänen äitinsä on todennut, ettei tästä käännytä, vaan seuraavasta risteyksestä. A:n kertoman mukaan B on tullut kovaa vauhtia ja törmäys on tapahtunut. B:llä ei ole ollut suuntavilkkua päällä. A:n vauhti on ollut noin 40-50 km/h. A oli laittanut vilkun jo aikaisemmin päälle, koska luuli kääntyvänsä jo aikaisemmin.

Vastaajan todistaja C on oikeudessa kertonut olleensa menossa aamulaivalle ja auton kanssa tultiin Linnankadulle. Todistaja on pyytänyt tytärtään ajamaan hiljaa. Tyttären kysyessä, että käännytäänkö tästä risteyksestä, todistaja on sanonut, ettei vielä käännytä. Todistaja on kertonut, että alue on outoa tyttärelle. Tytär on sanonut yhtäkkiä, että "herrajumala, taksi tulee päälle". Todistaja ei nähnyt B:n autossa olevan vilkkua päällä, eikä osaa sanoa mitään B:n vauhdista. Todistajan mukaan tytär on ajanut huolellisesti, varovasti ja hiljaa. Todistaja ei osannut sanoa, onko tyttären autossa ollut vilkku päällä liian aikaisin.

Käräjäoikeus katsoo syytteen tulleen toteennäytetyksi B:n ja A:n osalta. Osapuolet ovat laiminlyöneet velvollisuutensa noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi keli ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

MUUT LAUSUNNOT

Rangaistuksesta

Teko 1:
B jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

Teko 2:
A jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

Oikeudenkäyntikulut

A on saanut avustaja L:n ilmoituksen mukaan oikeusapua 40 prosentin omavastuuosuudella. L:llä ei ollut esittää laskua.

Valtion varoista maksetaan Suomen valtio/Turun oikeusaputoimistolle valmistautumisesta 272 euroa sekä suullisen käsittelyn osalta 327 euroa, eli yhteensä 599 euroa, josta A velvoitetaan korvaamaan takaisin Suomen valtio/Turun oikeusaputoimistolle 40 %:n omavastuuosuus 239,60 euroa sekä oikeusapumaksu 35 euroa. Suomen valtio/Turun oikeusaputoimisto perii itse korvaukset.

Todistelukustannukset

Valtion varoista maksetaan A:lle henkilökohtaisesta kuulemisesta yhteensä 75,87 euroa, mikä määrä jää asian näin päättyessä valtion vahingoksi.

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) liikenneturvallisuuden vaarantaminen 12.1.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Syyksi luettu rikos 2
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

LAINKOHDAT

2) Rikoslaki 23 luku 1 §
Tieliikennelaki 3 § 1

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista maksetaan A:lle päivärahaa 13 euroa, matkakuluista 4 euroa sekä ansionmenetyksestä 58,87 euroa, eli yhteensä 75,87 euroa, mikä määrä asian näin päättyessä jää valtion vahingoksi.

Valtion varoista maksetaan Suomen valtio/Turun oikeusaputoimistolle A:n avustamisesta aiheutuneina oikeudenkäyntikuluina yhteensä 599 euroa.

A velvoitetaan korvaamaan Suomen valtio/Turun oikeusaputoimistolle 40 prosentin omavastuuosuus 239,60 euroa sekä oikeusapumaksu 35 euroa.

Suomen valtio/Turun oikeusaputoimisto perii itse sille tuomitut korvaukset.

SYYTETTY

B

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) liikenneturvallisuuden vaarantaminen 12.1.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Syyksi luettu rikos 1
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 23 luku 1 §
Tieliikennelaki 14 § 2

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
notaari Katja Häkkinen

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 18.5.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että valtio vapautetaan velvollisuudesta korvata A:n henkilökohtaisesta kuulemisesta aiheutuneita todistelukustannuksia. Perusteinaan syyttäjä on lausunut, ettei todistelukustannuksia olisi tullut maksaa valtion varoista, koska A:ta kuultiin käräjäoikeudessa sekä vastaajan että asianomistajan asemassa ja koska A:n osalta asiassa annettiin syyksilukeva tuomio.

Vastavalitus

A on vaatinut, että häneen kohdassa 2 kohdistettu syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta hylätään ja että B velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen. Perusteinaan A on lausunut, ettei hän ole ollut osaksikaan syyllinen aiheutuneeseen liikennevahinkoon. B:n tilannenopeus oli keliolosuhteet huomioon ottaen ollut liian suuri, eikä B ollut käyttänyt vasemmalle kääntyessään suuntamerkkiä. A sen sijaan oli tullut risteykseen erittäin hiljaisella ajonopeudella. Sillä seikalla ei ole merkitystä, että A oli laittanut vasemmalle kääntymistä osoittavan suuntavilkun päälle hyvissä ajoin ennen oikeaa risteystä.

Vastaukset

Syyttäjä ei ole vastannut A:n vastavalitukseen.

A on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään ja että valtio velvoitetaan korvamaan A:n vastauksen antamisesta aiheutuneet kulut hovioikeudessa korkoineen. Ottaen huomioon, että A saa oikeusapua 40 prosentin omavastuuosuutta vastaan, hänen henkilökohtaisesta kuulemisestaan aiheutuneet todistelukustannukset tulee korvata valtion varoista oikeusapulain 4 §:n 3 momentin perusteella.

B on vaatinut, että A:n valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen. Perusteinaan B on lausunut, että vastoin A:n valituksessaan esittämää hän oli käyttänyt suuntamerkkiä vasemmalle kääntyessään. Sen sijaan A ei ollut valituksessaan esittämin tavoin käyttänyt hiljaista ajonopeutta, vaan noin 50 kilometrin tuntinopeutta. A:n liian aikainen suuntamerkin käyttäminen oli ollut erehdyttävää. A:n ajo suoraan risteyksessä oli ollut ennalta arvaamatonta. A ei voi syyttäjän valituksen johdosta tekemässään vastavalituksessa vaatia oikeudenkäyntikuluja B:ltä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14a §:n mukaan valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta. Vastavalitus voi yleensä koskea tuomion muutakin osaa kuin varsinainen valitus, esimerkiksi eri syytekohtaa, rangaistuksen määrää, menettämisseuraamusta tai vahingonkorvausta, vaikka alkuperäinen valitus ei olisikaan näitä ratkaisun osia koskenut. Ainoa edellytys tälle on, että asianosaisia voidaan näiltä osin pitää toistensa vastapuolina.

Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, voidaanko vastavalituksella kohdistaa vaatimuksia pääasiassa annetun ratkaisun muuttamiseen, kun valitus koskee ainoastaan sellaista käräjäoikeuden päätöksen osaa, jolla on ratkaistu oikeudenkäyntiä koskeva kysymys tai muuta sanotunlaista tuomioon sisältyvää esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja koskevaa ratkaisua.

Lähtökohtaisesti jokaisen asianosaisen on itsenäisesti harkittava muutoksenhaun tarve. Tähän nähden valituksen koskiessa vain edellä mainitun kaltaista käräjäoikeuden ratkaisun osaa, ei ole aihetta sallia vastavalitusta enää pääasian osalta.

Tähän nähden ja koska syyttäjän alkuperäinen valitus koskee ainoastaan A:n henkilökohtaisesta kuulemisesta aiheutuneiden todistelukustannusten korvausvelvollisuutta vastavalituksessa ei voida enää hakea muutosta itse pääasiaa koskevaan ratkaisuun. Tämän vuoksi A:n vastavalitus jätetään tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Syyttäjän valitus

Oikeusapulain 4 §:n 3 momentin mukaan, jos muu oikeusapua saanut asiaan osallinen kuin rikosasian vastaaja on määrätty asian selvittämisen vuoksi saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, korvataan hänen tuomioistuimeen saapumisestaan aiheutuneet kustannukset valtion varoista siten kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa säädetään. A on kutsuttu käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultavana sekä vastaajan että asianomistajan asemassa. A:lla ei ole oikeutta saada mainitun lainkohdan nojalla korvausta valtion varoista.

Oikeudenkäyntikulut

Vastavalituksessa voi kohdistaa vaatimuksia vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. A:n vastavalituksessaan esittämät vaatimukset B:n velvoittamiseksi korvamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa olisi siten tullut jättää vastavalituksessa esitettyinä joka tapauksessa tutkimatta. Koska A:n vastavalitus on tältä osin ollut perusteeton ja B:lle on aiheutunut kuluja A:n vastavalitukseen vastaamisen johdosta, A on velvollinen korvamaan B:n vastauksen laatimisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

Asian lopputulos huomioon ottaen A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hovioikeudessa hylätään.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmista.

SYYTETTY

A

TUOMIOLAUSELMA

Vastavalitusta ei tutkita.

Valtio vapautetaan korvaamasta A:n henkilökohtaisesta kuulemisesta maksettavaksi määrättyjä todistelukustannuksia yhteensä 75,87 euroa.

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 366 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

SYYTETTY

B

TUOMIOLAUSELMA

A:n vastavalitusta ei tutkita. Käräjäoikeuden ratkaisu jää noudatettavaksi.

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori
hovioikeudenneuvos Kari Hirvonen
hovioikeudenneuvos Riitta Santo

Esittelijä: viskaali Paula Virrankoski-Tuominen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen




Sivun alkuun Tulosta Sivukartta