Lausunto Rovaniemen hovioikeuspiirissä laaditusta ehdotuksesta lainkäytön laatumittaristoksi

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 5.9.2005
Nro 82

Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen kehittämistyöryhmälle

Viite: Kirjeenne 13.6.2005

Asia: Lausunto Rovaniemen hovioikeuspiirissä laaditusta
ehdotuksesta lainkäytön laatumittaristoksi

1. Yleistä

Käytännössä on havaittu, että epäonnistuneet järjestelmät ovat usein liian monimutkaisia. Liian suuri mittareiden määrä vaikeuttaa yleensä selkeän ja nopean kuvan saamista tilanteesta. On vaikea tunnistaa, mitä pitäisi tehdä asian tilan parantamiseksi. Toiminnan strategia saattaa joutua hukkaan. Vaarana on, että mittareiden suuri lukumäärä kaataa hyvänkin hankkeen.

Käytännössä on myös havaittu, että mikäli mittaristo vaatii liikaa työtä hyötyynsä nähden, organisaatio ei sitä päivitä. Jos taas tyydytään helppoon ja liian karkeaan arvioon, mittariston uskottavuus kärsii. Mikäli mittariston arviointiin ei luoteta, organisaatio ei käytä mittaristoa. Helpon päivitettävyyden ja luotettavuuden yhdistäminen on mittariston avainkysymys.

Kokemus osoittaa myös sen, että mittaristo ei yksin riitä. Se vaatii rinnalleen siihen perustuvan kommunikointi-, palaute- ja kannustusjärjestelmän. Onko tällainen kokonaisuus ylipäätään mahdollinen tuomioistuimissa?

2. Lausunnon laatimisesta

Lausunto on laadittu siten, että asiasta on kuultu hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien laamanneja, jotka puolestaan ovat käsitelleet asiaa palavereissa käräjäoikeuksissa. Hovioikeudessa ehdotusta on käsitelty osasto- ja henkilöstökokouksissa ja myös johtoryhmässä. Lausunto on näin ollen Itä-Suomen hovioikeuspiirin lausunto.

Lausunto on laadittu avoimeksi siten, että lausuntoon on kirjoitettu näkyviin ehdotuksen herättämät erilaiset näkemykset ja pohdinnat asettamatta niitä millään tavoin arvojärjestykseen. Edellä olevat yleiset periaatteet ovat vaikuttaneet joihinkin arvioihin ja näkemyksiin ehdotuksesta.

Lausunnossa on pyritty ottamaan kantaa arviointialueisiin ja laatukriteereihin, mitta-asteikkoon ja mittausmenetelmiin.

3. Arviointialueista ja laatukriteereistä

Arviointialueet on valittu asiantuntevasti. Ne kaikki koskevat tuomioistuintyön perustavaa laatua olevia elementtejä. Sanottu pätee vähäisin huomautuksin myös laatukriteerien valintaan. Siinä arvioinnin lähtökohtana pidetyt oikeusturvan toteutuminen, oikeuden saatavuus, menettelyn koettu oikeudenmukaisuus ja luottamus tuomioistuimeen kuuluvat aivan keskeisesti tuomioistuintyöhön.

Kuvatut laatukriteerit sopivat varsin hyvin eräänlaiseksi peiliksi tai tiekartaksi jokaiselle tuomarille itsetutkisteluun esim. hänen pohtiessaan ja arvioidessaan oman työnsä laatua. Mikäli tuomioistuimessa on käytössä työnohjausta siinä mielessä, että tuomarit arvioivat toistensa työtä, kriteereistä on tässäkin apua. Laatukriteereillä on käyttöä tuomareiden koulutuksessa muutenkin.

Itä-Suomen hovioikeus on kuluneen vuoden aikana järjestänyt asianajajien ja syyttäjien kanssa yhteistoimintaseminaarit, jotka ovat osaltaan tähdänneet myös hovioikeuden toiminnan laadun parantamiseen. Seminaareista saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Laatukriteereitä voidaan jatkossa hyödyntää myös tuollaisessa kehittämistyössä.

Arviointialueita on kuusi ja kriteereitä arviointialueilla kaikkiaan 40. Määrä on liian suuri, jos kaikki arviointialueet arvioitaisiin yhdellä kertaa. Jos sen sijaan jollain arviointikierroksella keskityttäisiin vain johonkin arviointialueeseen, kriteerien määrä olisi helpommin hallittavissa. Mittarien laajuuteen olisi kiinnitettävä huomiota mittaristoa edelleen kehitettäessä.

3.1 Oikeudenkäynti menettelynä

Tämän arviointialueen mittareista ei sinänsä ole huomauttamista.

3.2 Ratkaisu

Tämä arviointialue on keskeinen arvioitaessa tuomioistuimen työn laatua.

Kohta 2.a: Ratkaisut ovat olleet oikeuden- ja lainmukaisia

Esimerkkinä on aivan oikein mainittu mm. se, että ratkaisua tehtäessä on lainsäädännön lisäksi otettu huomioon vallitseva oikeuskäytäntö. Tämän hyvän laadun kriteerin kanssa on sen sijaan jyrkästi ristiriidassa myös laatukriteerin ominaisuudeksi otettu seikka, että ratkaisua tehtäessä on hyödynnetty laatuhankkeiden suosituksia rangaistuskäytännöksi ja menettelytavoiksi.

Ristiriita johtuu siitä, että alueellisissa tai paikallisissa laatuhankkeissa omaksutut suositukset voivat poiketa vallitsevasta oikeuskäytännöstä. Tällöin noiden laatuhankkeiden suositusten noudattamista ei voi pitää hyvän laadun ominaisuutena. Tästä löytyy esimerkki käytännöstä: Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeessa on annettu suositus, että työmarkkinatuen varassa toimeentulevia tuomittuja ei velvoiteta rikosasiassa korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia. Muualla valtakunnassa syyttäjä saattaa jopa valittaa hovioikeuteen, jos käräjäoikeus jättää vastaavassa tilanteessa todistelukustannukset valtion vahingoksi.

3.3 Oikeudenkäyntiin osallistuvien ja yleisön kohtelu

Tämän arviointialueen mittareista ei sinänsä ole huomauttamista. Tämä arviointialue on keskeinen arvioitaessa tuomioistuimen työn laatua asiakkaiden näkökulmasta.

3.4 Käsittelyn joutuisuus

Kohta 4.a: Asiat on käsitelty oikeudenkäynnin järjestämisen kannalta optimaalisten käsittelyaikojen rajoissa

Asteikko on liian pikkutarkka. Paikalliset olosuhteet vaihtelevat huomattavasti monesta eri tekijästä, esimerkiksi tuomioistuimen käytettävissä olevista henkilöstö- ja toimitilaresursseista riippuen. Huomattavasti karkeampi asteikko sopii paremmin valtakunnalliseksi kaikkien tuomioistuinten käsittelyaikojen laadun mittariksi.

3.5 Tuomareiden osaaminen ja ammattitaito

Kohta 5.d: Tuomioistuimessa on määrättyihin asioihin erikoistuneita tuomareita

Tämä kriteeri ei mittaa tuomioistuimia tasapuolisesti, koska käräjäoikeudet ovat hyvin eri kokoisia. Erikoistumisen käyttömahdollisuudet riippuvat paitsi asenteista myös tuomioistuimen koosta. Tämä kriteeri olisi poistettava.

3.6 Lainkäytön organisoiminen ja johtaminen

Tämän arviointialueen mittareista ei ole sinänsä muuta huomauttamista kuin että kohtaa 6.c koskee sama havainto kuin kohtaa 5.d.

4. Mitta-asteikosta

Mitta-asteikko on liian tiheä ja yläpäästään liian vaativa. Ei ole järkeä laittaa sellaista tavoitetta (taso 5), jota tuskin kukaan voi saavuttaa. Myös alapäästä voidaan hyvin poistaa taso 0. Näin kriteerien toteutumista arvioitaisiin asteikolla yhdestä neljään.

Selvityksen tulosta ei tulisi ilmaista numeraalisena, vaan sanallisena arviona. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen toiminnan onnistuneisuus kullakin arviointialueella julkistettaisiin sanallisena arviona: tyydyttävä, hyvä tai kiitettävä. Numeraalista tulosta, johon sanallinen arvio perustuisi, ei näin ollen julkistettaisi, vaan se jäisi selvityksen kohteen käyttöön jatkotyöstämistä varten. Laatuarvioinnista numeerisessa muodossa tulisi luopua.

5. Mittausmenetelmistä

Asiakkaiden haastattelut mittausmenetelmänä arveluttavat monia. Haastattelujen tulokset eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa tuomioistuimen toiminnan laadusta, asiakkaiden käsityksistä kylläkin. Kaikkien asiakkaiden haastattelu on luontevaa luottamustutkimuksissa. Niistä ei nyt kuitenkaan ole kysymys.

Asiakkaatkin ovat luokiteltavissa. Alan ammattilaisten, asianajajien ja syyttäjien haastattelut voivat antaa luotettavaa tietoa tuomioistuimen toiminnan ammattimaisesta laadusta joillakin arviointialueilla.

Laaja kysely, jossa myös muut kuin alan ammattilaiset asiakkaina ovat mukana, sopii joihinkin laatukriteereihin, kuten 1.i) Oikeudenkäynti on toteutettu vuorovaikutteisesti, 2.b) Ratkaisujen perustelut ovat saaneet asianosaiset ...vakuuttuneeksi siitä, että ratkaisut ovat oikeuden- ja lainmukaisia, 2.c) Ratkaisut on perusteltu ymmärrettävästi, 2.g) Ratkaisut on julistettu ymmärrettävästi., 3) Oikeudenkäyntiin osallistuvien ja yleisön kohtelu (esitetyin osin), 4.c) Asianosaiset ovat kokeneet, että asian käsittely on tapahtunut joutuisasti, 5.e) Asianosaiset ja oikeudenkäyntiavustajat ovat kokeneet, että tuomari on valmistautunut asiaan huolella ja hallinnut sen hyvin. Kysymys on tällöin kriteereistä, joissa suoraan kysytään kenen tahansa asiakkaan käsitystä tuomioistuimen toiminnasta.

Laaja kysely, jossa myös kuka tahansa asiakas on mukana, ei sen sijaan sovellu laatukriteereihin, jotka edellyttävät arvioijalta asiantuntemusta tuomioistuimen toiminnasta.

Monet ovat sitä mieltä, että tulosten luottavuus on mittausmenetelmistä johtuen yleensäkin hyvin kyseenalainen.

Nykyisinkin seurataan tuomioistuimen työn laatua sisäisin menetelmin.

6. Lopuksi

Tuomioistuimet työskentelevät oikeusministeriön akuutin rahapulan aiheuttamassa resurssien puutteessa. Tällaisessa tilanteessa on vaikea motivoida tuomareita ja muuta henkilöstöä pohtimaan laadun mittaamisen kysymyksiä. Osa tuomareista sitä paitsi kokee tällaisen laadun mittaamisen nöyryyttäväksi ja heidän ammattitaitoaan halventavaksi. Tämä ulkopuoliseen arviointiin torjuvasti tai varovaisesti suhtautuminen johtuu käsityksestä tuomarin työn luonteesta ja riippumattomuudesta.

Hyvin monet ovat toisaalta sitä mieltä, että on hyvä, että ehdotuksessa mainittuihin seikkoihin kiinnitetään huomiota.

Asian luonteesta johtuu, että käräjäoikeusnäkökulma kuvastuu hallitsevana ehdotuksessa. Sen vuoksi ihan kaikki laatukriteerit eivät sovellu käytettäviksi hovioikeuden toiminnan laadun arviointiin.

Lausunnosta käynee hyvin ilmi, että mittaristoehdotuksen vastaanotto on hyvin ristiriitaista. Tutustumisaika ehdotukseen on ollut aivan liian lyhyt. Jatkossa olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota mittaristoa koskevan tiedon levittämiseen ja tuntemuksen syventämiseen erilaisilla keinoilla.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi

Ehdotus löytyy Rovaniemen hovioikeuden verkkosivuilta osoitteesta www.oikeus.fi/uploads/ebupur1.pdf
Ehdotuksen liitteenä oleva laatumittaristotaulukko löytyy osoitteesta www.oikeus.fi/uploads/3kxn2yp.pdf

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle

Päivitetty 5.9.2005