Vastaus selvitysmiehen kyselyyn hovioikeuksille

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 13.10.2005
Nro 98

Selvitysmies Olli Huopaniemelle

Viite: Selvitysmiehen kirje 1.8.2005

Asia: Vastaus selvitysmiehen kyselyyn hovioikeuksille

Sen lisäksi, mitä keskusteluissa selvitysmiehen ja hovioikeuden johtoryhmän kesken 14.9.2005 tuli esille, hovioikeus esittää seuraavan. Vastauksessa käytetään kyselyn mukaista otsikointia.

I Muutoksenhakuohjeet

II Tyytymättömyyden ilmoittaminen

III Valitusosoitus

IV Määräajat muutosta haettaessa

Näiden kohtien osalta hovioikeudella ei ole lausuttavaa.

V Valituskirjelmä

Valituskirjelmät eivät aina täytä oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 15 §:ssä valituskirjelmälle asetettuja vaatimuksia. Valituskirjelmät ovat edelleen liian laveita siinä tapauksessa, että asiassa on pyydetty pääkäsittelyn toimittamista. Tätä koskevia pyyntöjä ei useinkaan perustella tarpeeksi. Vaatimukset ja perustelut esitetään joskus sikin sokin valituksessa. Vaatimukset ja niiden perustelut eivät aina ole tasapainossa keskenään.

VI Vastavalitus

Hovioikeuteen on saapunut 1.10.2003 jälkeen kaikkiaan 88 syyttäjän vastavalitusta. Määrä on varsin vähäinen. Syyttäjän vastavalitukset ovat muutamassa tapauksessa menestyneet ja johtaneet joissakin tapauksissa (pää)valituksen peruuttamiseen.

VII Uusi aineisto hovioikeudessa

Ei ole mitenkään harvinaista, että uutta aineistoa esitetään myös riita-asioissa. Pyyntöä ei aina perustella riittävästi. Tällöin puhelimitse kehotetaan asiamiesta perustelemaan pyyntönsä kirjallisesti. Päätös uuden aineiston huomioonottamisesta tai huomioon ottamatta jättämisestä tehdään kollegiossa. Joskus uutta aineistoa tarjotaan vasta pääkäsittelyssä, jolloin asianosaisia kuullaan siitä, otetaanko aineisto huomioon vai ei.

VIII Hovioikeuden tutkimisvalta

IX Valmistelun aloittaminen

Näiden kohtien osalta hovioikeudella ei ole lausuttavaa.

X Seulontamenettely

a) Jonkin verran työnsäästöä saavutetaan sillä, että asia voidaan ratkaista vastausta pyytämättä, ja sillä, ettei perusteettomien vaatimuksien ja väitteiden hylkäämistä tarvitse perustella. Työn säästö on kuitenkin vähäinen verrattuna fraasilla - oikeellisuus on tutkittu juttuihin. Toki seulonta säästää asianosaisen oikeudenkäyntikuluja. Ennen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja seulonnan edellytyksistä oli merkkejä siitä, että seulonnalla saattaisi olla vähentävää vaikutusta perusteettomien valitusten määrään. Tehokkaaseen seulontaan käytössä ollut aika jäi kuitenkin liian lyhyeksi varmojen päätelmien tekemiseksi.

b) Seulontajärjestelmä olisi korvattavissa muutoksenhakulupamenettelyllä, jonka etuna voidaan pitää järjestelmän yksityiskohtaisempaa käyttöalan säätelyä. Tästä järjestelmästä saatava hyöty riippuisi kuitenkin siitä, millä perusteilla valituslupa voitaisiin evätä. Muutoksenhakulupamenettely ei ehkä tehoaisi kaikkiin perusteettomiin valituksiin, mutta eipä seulontamenettelykään nykyisellään tehoa. Ongelmallista voisi sinänsä olla, että taas otettaisiin lyhyen ajan sisällä käyttöön kokonaan uusi menettely.

c) Osaseulonnat ovat harvinaisia. Lähinnä on seulottu yhden tai useamman valittajan valitus kokonaan jutuissa, joissa on ollut useita valittajia. Tavallisinta on seuloa avustajan palkkiovalitus. Saman valittajan eri muutosvaatimusten osalta osaseulonta on jäänyt hyvin vähäiseksi.

d) Seulonnassa on muutaman kerran otettu selkoa todistelutallenteelta.

XI Kirjallinen vastaus

Syyttäjien vastaukset ovat usein ylimalkaisia. Vastauksen pyytämispakkoa tulisikin lieventää ja jättää vastauksen pyytäminen hovioikeuden harkintaan ainakin selvissä ei syytä - jutuissa. Tällä voitaisiin päästä siihen, että sisällöltään yksilöityjä vastauspyyntöjä tehtäisiin nykyistä enemmän, kun vastauksen pyytäminen edellyttäisi jutun laadun mukaista harkintaa. Riita-asioissa olisi vastausta pyydettäessä otettava pohdittavaksi myös sovintomahdollisuus. Mikäli asiassa järjestetään pääkäsittely, vastauspyynnön tulisi palvella pääkäsittelyn järjestämistä.

XII Valmistelun jatkaminen

Joitakin valmisteluistuntoja on pidetty lähinnä riita-asioissa. Valmisteluistuntoja on käytetty vaatimusten täsmentämiseksi, todistelun rajaamiseksi sekä sovintomahdollisuuksien kartoittamiseksi ja laajoissa asioissa, rikosasioissakin myös pääkäsittelyn suunnittelemiseksi.

XIV Pääkäsittely

a) Pääkäsittelyn toimittamisvelvollisuutta olisi lievennettävä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:ää muuttamalla. Lieventäminen ei voi onnistua korkeimman oikeuden kannasta johtuen pelkästään oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 ja 15 §:ien uudenlaisella Rasilaisen hämmentävässä muistiossa esitetyllä tulkinnalla. Ongelmana on tietenkin se, että korkeimman oikeuden omaksuman tulkinnan mukaan valittaja pystyy hovioikeutta sitovasti määräämään menettelytavan hovioikeudessa. Tällainen lopputulos ei ole millään tavoin järkevä.

b) Hovioikeuden tulkinta on ollut se, että asianosainen voi periaatteessa disponoida menettelytavasta ja luopua oikeudesta pääkäsittelyyn. Asia on kuitenkin harkittu tapauskohtaisesti. Onhan hovioikeudella velvollisuus järjestää pääkäsittely myös viran puolesta.

c) Pääkäsittelyjutuissa pitäisi prosessia kehittää kunkin jutun yksilölliset piirteet huomioon ottaviksi. Tosin voimassa olevatkaan säännökset eivät tähän aseta ylivoimaisia esteitä. Tarvetta sekamuotoisen prosessin kehittämiseen on. Ruotsalainen malli voisi hyvin sopia meillekin. Sen sijaan kirjallisen aineiston ottaminen pääkäsittelyssä huomioon ilman sen suullista käsittelyä arveluttaa monia. Kirjallisten todisteiden käsitteleminen pääkäsittelyssä ei nykyisinkään suinkaan tarkoita niiden läpilukemista.

d) Useampipäiväisen pääkäsittelyn kutsut ja poissaoloseuraamukset ovat käytännössä joskus osoittautuneet ongelmallisiksi. Valittajan jäätyä henkilökohtaisesti pääkäsittelystä pois on valittajan asiamiehen pyynnöstä joissakin tapauksissa pääkäsittelyssä käsitelty rangaistuksen mittaamiskysymys ja annettu siihen asiaratkaisu samalla kun valitus on muilta osin jätetty sillensä. Tästä menettelystä voi aiheutua ongelmia tilanteessa, jossa valittajalla on ollut laillinen este poissaololleen. Valittajan henkilökohtaista paikallaoloa ja asian sillensä jäämistä koskeva säännös ja sen tulkinta kaipaavat täsmennystä.

e) Videotallenteiden laajamittaiseen käyttöön ruotsalaisen mallin mukaan suhtaudutaan myönteisesti. Kokemukset puhelinkuuntelusta ovat myönteiset etenkin asiantuntevien todistajien osalta.

f) Lainkäyttösihteeri laatii pääkäsittelyn pöytäkirjan luonnoksen, jota täydennetään pääkäsittelyssä.

XV Kehotusten, kutsujen ja ilmoitusten tiedoksiantotavat

Kutsut on annettu tiedoksi pääsääntöisesti kirjallisesti. Puhelintiedoksiannot ovat sujuneet hyvin, joskin niiden käyttö on jäänyt liian vähäiseksi. Kokemukset siitä, että asianosaiset riita-asioissa huolehtivat itse todistajien kutsumisesta pääkäsittelyyn, ovat hyviä.

XVI Muuta

a) Hovioikeuden istuntomuotojen monipuolistamiseen on tarvetta, joskaan nykyisetkään säännökset eivät tätä estä. Rangaistuksen mittaamiskysymyksessä on vähäisessä määrin pidetty pääkäsittelyjä ilman todistelun vastaanottamista. Seulonta/lupavaiheessa pääkäsittelyn toimittaminen ei ole käyttökelpoinen, koska työn säästö jäisi tällöin saavuttamatta.

b) Hovioikeus on lausunnossa muutoksenhakutoimikunnan jatkomietinnöstä suhtautunut myönteisesti ennakkoratkaisumenettelyyn ja ohivalitukseen. Joissakin lainmuutostilanteissa, kuten 1.3.2005 voimaan tulleen ajokieltoa koskevan uudistuksen yhteydessä, olisi tärkeää saada nopeasti korkeimman oikeuden kanta konkreettiseen laintulkintakysymykseen.

Vastaus on laadittu osastopalavereissa esitettyjen käsitysten pohjalta.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi