Työjärjestys

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

Tämä Itä-Suomen hovioikeuden presidentin hovioikeuslain 11 §:n 2 momentin nojalla vahvistama työjärjestys täydentää oikeudenkäymiskaaressa sekä hovioikeuslaissa ja -asetuksessa annettuja määräyksiä työskentelyn järjestämisestä hovioikeudessa.

1. HOVIOIKEUDEN ORGANISAATIOTA SEKÄ HALLINTOA JA
HENKILÖSTÖN TEHTÄVIÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Täysistunto ja lausuntovaliokunta

Täysistunto ja lausuntovaliokunta kokoontuvat presidentin kutsusta. Ne saadaan kutsua kokoon presidentin poissa ollessa ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai muun tärkeän syyn niin vaatiessa.

Täysistunnossa käsitellään hovioikeusasetuksen 9 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi muun muassa merkittävimmät yleisten tuomioistuinten lainkäyttöä koskevat, täysistuntokäsittelyä varten valmistellut hovioikeuden lausuntoasiat.

Hovioikeuden jäsenet voivat vuosilomansa aikana osallistua hovioikeuden täysistuntoon ja lausuntovaliokunnan kokouksiin.

Lausuntovaliokunnasta ja sen tehtävistä on säädetty hovioikeusasetuksen 9a §:ssä ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 10 §:ssä. Presidentti toimii lausuntovaliokunnan puheenjohtajana.

Täysistunnossa ratkaistavista asioista pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan laatii ja allekirjoittaa esittelijä.

2 § Johtoryhmä

Johtoryhmässä käsitellään hovioikeusasetuksen 12 §:ssä mainittuja asioita.

Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi käsitellä lainkäyttöä ja sen yhtenäisyyttä sekä työn suunnittelua ja muita hovioikeuden menettelytapoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita sekä työyhteisön kehittämistä ja työhyvinvointia koskevia kysymyksiä.

Johtoryhmä voi tarvittaessa toimia täysistunnon käsittelyyn saatettavien kysymysten valmistelevana elimenä.

Johtoryhmässä käsitellään myös henkilöstön sijoittamista osastoille ja eri työtehtäviin hallintokansliassa sekä kansliahenkilöstöä ja määräaikaisia esittelijöitä koskevia nimittämisasioita samoin kuin jäsenten ja esittelijöiden erikoistumista. Yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa hänelle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian käsittelyä.

3 § Presidentti

Presidentin tehtävistä on säädetty hovioikeusasetuksen 5, 6, 10 ja 18 §:ssä.

Presidentti määrää jäsenet ja esittelijät osastoille yleensä vähintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi presidentti määrää jäsenten ja esittelijöiden erikoistumisesta.

Presidentti ratkaisee kansliahenkilöstöä ja määräaikaisia esittelijöitä koskevat nimitysasiat.

Presidentti ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat hallintoasiat kansliapäällikön tai muun asiaa valmistelleen virkamiehen esittelystä, ellei asian luonteesta johdu, että se voidaan ratkaista ilman esittelyä.

Presidentti voi määrätä asessorin, viskaalin tai notaarin toimimaan esittelijänä yksittäisessä kansliapäällikön esiteltäväksi kuuluvassa asiassa.

Presidentti voi asettaa erityisten asioiden valmistelua ja hoitamista varten toimikuntia ja työryhmiä ja määrätä niihin jäsenet.

Presidentti päättää hovioikeuden ratkaisun tallentamisesta Finlex-tiedostoon.

Presidentti voi antaa työn suorittamista koskevia ohjeita ja määräyksiä sekä tämän työjärjestyksen soveltamista koskevia ohjeita ja erityisestä syystä myös siitä poikkeavia määräyksiä.

Osallistuessaan lainkäyttöasioiden ratkaisemiseen presidentti toimii puheenjohtajana, mikäli mahdollista, tasaisesti kaikilla osastoilla.

4 § Kansliapäällikkö

Kansliapäällikön tehtävistä säädetään hovioikeusasetuksen 8 §:ssä.

Lisäksi kansliapäällikkö vastaa hovioikeuden talous- ja henkilöstöhallinnosta ja vahvistaa kansliahenkilöstön toimenkuvat hankittuaan osastokansliassa toimivien osalta hovioikeudenlaamannin lausunnon.

Kansliapäällikkö päättää kansliahenkilökunnan sijoittamisesta osastoille ja eri työtehtäviin hallintokansliassa.

Kansliapäällikkö johtaa hallintokansliaa ja käy siihen kuuluvan henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut.

Kansliapäällikkö ratkaisee kokemuslisät sekä valmistelee ja esittelee hallintokantelut.

Kansliapäällikkö ratkaisee alkuperäisen asiakirjan takaisinsaamista koskevat hakemukset ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetut hakemukset, jotka koskevat tiedon saamista hovioikeudessa säilytettävistä asiakirjoista, jotka eivät ole julkisia, kun niitä ei ole käsiteltävä lainkäyttöasioille säädetyssä järjestyksessä.

Kansliapäällikkö hyväksyy viraston menot ja tulot, vastaa viraston hankinnoista ja määrää hankintojen suorittajat sekä huolehtii valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 §:ssä tarkoitetusta sisäisestä valvonnasta.

Kansliapäällikkö vahvistaa henkilökunnan vuosilomat ja päättää sellaisen virkavapauden myöntämisestä, johon asianomaisella on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan, jollei virkavapauden myöntäminen hovioikeusasetuksen 18 §:n nojalla kuulu korkeimmalle oikeudelle.

Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Kansliapäällikön estyneenä ollessa hallintoasioiden notaari tai hänen sijaisensa esittelee kiireelliset kansliapäällikön esiteltäviksi ja presidentin ratkaistaviksi kuuluvat asiat.

Kansliapäällikkö toimittaa lisäjäsenten arvonnan vahvennettuun istuntoon.

5 § Hovioikeuden toimikunnat

Hovioikeudessa toimii vakinaisesti lainkäytön yhtenäisyystoimikunta ja yhteistyökomitea. Lisäksi erityisten asioiden valmistelua ja hoitamista varten voi olla toimikuntia ja työryhmiä.

Lainkäytön yhtenäisyystoimikunnan puheenjohtajana toimii presidentti tai hänen määräämänsä hovioikeudenlaamanni. Presidentti nimeää toimikunnan jäseniksi kunkin osaston esityksestä hovioikeuden jäsenen ja esittelijän kalenterivuodeksi kerrallaan. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista lainkäyttöasioista ja valmistelee tarvittaessa niitä koskevia suosituksia johtoryhmän annettavaksi.

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisena yhteistyöelimenä toimii eri henkilöstöryhmiä edustava yhteistyökomitea, jonka toiminnasta määrätään sopimuksessa yhteistoiminnasta Itä-Suomen hovioikeudessa.

6 § Osastot

Hovioikeudessa on lainkäyttöä varten kolme osastoa.

7 § Hovioikeudenlaamanni

Hovioikeudenlaamannin tehtävistä säädetään hovioikeusasetuksen 7 §:ssä.

Hovioikeudenlaamannin tulee osastonsa työskentelyä johtaessaan valvoa ja vastata siitä, että osaston työskentelyssä noudatetaan tämän työjärjestyksen määräyksiä ja presidentin ja johtoryhmän vahvistamia menettelytapoja, sekä huolehtia osaston toimintaedellytysten ylläpitämisestä.

Hovioikeudenlaamanni toimii muita osaston jäseniä useammin puheenjohtajana ja osallistuu laajojen ja vaikeiden asioiden ratkaisemiseen. Hovioikeudenlaamanni voi toimia myös valmistelusta vastaavana jäsenenä.

Hovioikeudenlaamanni järjestää lainkäyttöön sekä osaston toimintaan ja työn suunnitteluun liittyviä osastokokouksia ja toimii tiedonvälittäjänä osaston ja johtoryhmän välillä sekä huolehtii siitä, että uusi henkilöstö perehdytetään tehtäviinsä.

Hovioikeudenlaamanni ilmoittaa määräaikaisen tuomarin tarpeesta osastollaan kansliapäällikölle ja tekee hänelle esityksen määräaikaiseksi hovioikeudenneuvokseksi.

Hovioikeudenlaamanni antaa kansliapäällikölle esityksensä osastonsa jäsenten, esittelijöiden ja kansliahenkilöstön lomavuoroista, virkavapauksista ja muista vapautuksista.

Hovioikeudenlaamanni toimii osastonsa kansliaan sijoitetun henkilökunnan esimiehenä asioissa, jotka eivät kuulu kansliapäällikön vastuualueeseen, ja käy osastollaan kehityskeskustelut ainakin kerran vuodessa.

8 § Hovioikeudenneuvos

Hovioikeudenneuvoksen tehtävänä on osallistua asioiden ratkaisemiseen tästä työjärjestyksestä ilmenevin tavoin ja asian valmistelutoimia suorittaessaan menetellä työjärjestyksen 13 §:ssä mainituin tavoin. Lisäksi hänen tulee asioissa, joissa hän on antanut valmisteluun kuuluvia tehtäviä esittelijälle, valvoa, että valmistelutoimet tulevat viivytyksettä asianmukaisesti suoritetuiksi. Osaston virassa vanhin hovioikeudenneuvos toimii pääsääntöisesti puheenjohtajana hovioikeudenlaamannin ohella.

9 § Asessori

Asessori osallistuu lainkäyttöasioiden valmisteluun, esittelemiseen ja valmistelusta vastaavana jäsenenä toimimiseen siten kuin viskaalin tehtävistä on määrätty. Asessorin tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että osaston virkaiässä nuorimmat esittelijät saavat tarpeellista opastusta.

10 § Hovioikeudenviskaali

Viskaalin pääasiallisena tehtävänä on asioiden valmisteleminen ja esittelijänä toimiminen hovioikeuden istunnoissa. Toimiessaan hovioikeuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa valmistelusta vastaavana jäsenenä viskaalin on noudatettava soveltuvin osin työjärjestyksen hovioikeudenneuvosta koskevia määräyksiä.

11 § Kansliahenkilökunta

Virat

Hovioikeudessa on hovioikeuslaissa ja -asetuksessa mainittujen virkojen lisäksi atk-suunnittelijan, kirjaajan, informaatikon, notaarin, apulaiskirjaajan, toimistosihteerin ja virastomestarin virkoja.

Osastokanslia

Osaston notaari huolehtii hovioikeudenlaamannin antamien ohjeiden mukaisesti asioiden tasapuolisesta jakamisesta jäsenille ja valmistelutehtävien jakamisesta viskaaleille ja asessoreille. Notaarin tehtävänä on määrittää asioille pääkäsittelyjen ajankohdat noudattaen, mitä asioiden kiireellisyysjärjestyksestä on määrätty, sekä sijoittaa jäsenet ja esittelijät istuntopäiville niin, että työmäärä jakaantuu tasapuolisesti toisaalta jäsenten ja toisaalta esittelijöiden kesken.

Osaston notaari toimii osastokanslian vastuuhenkilönä ja lähiesimiehenä.

Toimistosihteeri auttaa lainkäyttötehtävissä jäseniä ja esittelijöitä sekä suorittaa niissä itsenäisesti hänelle uskottuja tehtäviä.

Hallintokanslia

Hallintoasioiden ja muiden kuin varsinaisten lainkäyttöasioiden hoitamista varten hovioikeudessa on hallintokanslia, johon kuuluvat lisäksi kirjaamo vastuuhenkilönään ja lähiesimiehenään kirjaaja, kirjasto sekä tietotekniikka- ja virastomestari­palvelut.

2. LAINKÄYTTÖASIOIDEN KÄSITTELY JA RATKAISEMINEN

12 § Asioiden jakaminen

Kirjaamo jakaa asiat osastojen kesken siten, että työ jakautuu tasaisesti.

Asiat, jotka niiden keskinäisen yhteyden tai muun erityisen syyn vuoksi on käsiteltävä yhdessä, jaetaan samalle osastolle.

Osastolla asiat on jaettava ja istunnot järjestettävä siten, että työ jakautuu tasaisesti toisaalta jäsenten ja toisaalta esittelijöiden kesken.

Asiat jaetaan valmistelusta vastaaville jäsenille, joina toimivat pääsääntöisesti muut jäsenet kuin hovioikeudenlaamannit. Hovioikeuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon (2+1) esittelijäjäsen toimii valmistelusta vastaavana jäsenenä.

Asioita jaetaan osaston virassa vanhimpien, pääsääntöisesti puheenjohtajana toimivien hovioikeudenneuvosten valmisteluvastuulle noin 1/3 vähemmän kuin heitä nuoremmille jäsenille.

Perustellusta syystä laamanni voi vapauttaa valmistelusta vastaavan jäsenen yksittäisen asian valmisteluvastuusta ja määrätä asian uudelleen jaettavaksi.

Muutoin asioiden jakamisessa osastolla noudatetaan hovioikeuden­laamannin ohjeita.

13 § Asioiden valmistelu

Valmistelusta vastaavan jäsenen on oikeudenkäymiskaaren 25a ja 26 luvun säännöksiä noudattaen huolehdittava siitä, että asia tulee perusteellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä valmistelluksi. Jatkokäsittelylupaa vaativissa asioissa hän päättää viivytyksettä joko jatkokäsittelyluvan myöntämisestä tai lupakysymyksen viemisestä täysilukuisen kokoonpanon ratkaistavaksi. Valmistelusta vastaava jäsen valmistelee ja tuo ratkaistavaksi itse ne asiat, joissa ratkaistaviksi tulevat kysymykset eivät hänen harkintansa mukaan edellytä esittelijän määräämistä. Valmistelussa esittelijän työpanosta edellyttävät asiat palautuvat osastokansliaan, jossa niille määrätään esittelijä.

Valmistelusta vastaavan jäsenen tulee valvoa, että asianosaisten asiassa esittämät vaatimukset ja lausumat täyttävät niille laissa asetetut vaatimukset.

Muutoksenhaun peruutukset on pyrittävä esittelemään niiden saapumispäivänä. Jos valitus on peruutettu kokonaan, osaston notaari voi toimia asiassa esittelijänä.

Valmistelun tarkoituksena on varmistaa, että kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto on käsillä ja riittävästi valmisteltu niin, että asia voidaan välittömästi ja keskitetysti ratkaista esittelyssä tai pääkäsittelyssä, ja että luodaan edellytykset oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille.

Ennen esittelyä tai pääkäsittelyä laaditaan luonnos tuomion kertoelmaksi sekä kirjallisessa menettelyssä ratkaistavassa asiassa ehdotus ratkaisun perusteluiksi ja tuomio- tai päätöslauselmaksi. Kertoelman ja ratkaisu­ehdotuksen laatii asiaan määrätty esittelijä tai, jos esittelijää ei ole määrätty, valmistelusta vastaava jäsen.

Valmistelusta vastaavan jäsenen on tarkastettava ja tarvittaessa korjattava esittelijän laatima kertoelmaluonnos ennen kuin asia esitellään tai otetaan käsiteltäväksi pääkäsittelyssä.

Tarkastettu kertoelma sekä jäljennös käräjäoikeuden ratkaisusta, valitus- ja vastauskirjelmistä ja tarpeellisena pidettävistä kirjallisista todisteista sekä esiteltävissä asioissa ehdotus hovioikeuden ratkaisuksi jaetaan muille jäsenille viimeistään kaksi työpäivää ennen esittelyä tai pääkäsittelyä. Valmistelusta vastaava jäsen voi pidentää tai lyhentää mainittua kahden päivän määräaikaa.

Valmistelusta vastaava jäsen ja esittelijä vastaavat siitä, että kertoelma sisältää oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 15 §:n edellyttämät tiedot ja että tiedot vastaavat oikeudenkäyntiaineistoa. Esittelystä ratkaistavissa asioissa he vastaavat myös siitä, että muut asian ratkaisemiseen vaikuttavat tosiasiatiedot saatetaan asian ratkaisemiseen osallistuvien jäsenten tietoon. He vastaavat niin ikään oikeudenkäyntiaineistosta ratkaisun perusteluihin otettavien tietojen oikeellisuudesta.

Esittelijän on osana valmistelua tarpeen vaatiessa laadittava ratkaistavista oikeudellisista kysymyksistä ennen esittelyä tai pääkäsittelyä muistio.

14 § Istuntovuorojen määrääminen

Istuntovuorot jaetaan osaston jäsenten (myös hovioikeuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu esittelijäjäsen) kesken oikeudenmukaisesti siten, että työ jakautuu tasaisesti. Osaston sisällä ratkaisukokoonpanoja vaihdellaan riittävän usein istuntojen järjestämisen helpottamiseksi ja lainkäytön yhtenäisyyden saavuttamiseksi.

15 § Asioiden ratkaiseminen

Asiat ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä esittelystä tai pääkäsittelyssä kuten oikeudenkäymiskaaren 25a ja 26 luvussa on säädetty.

Esittelyn tulee tapahtua suullisesti ja keskitetysti. Sen jälkeen esittelijä tai asian valmistellut jäsen niissä asioissa, joihin esittelijää ei ole määrätty, tekee ehdotuksen asian ratkaisuksi tai muuksi toimenpiteeksi.

Jos esittelijä osallistuu pääkäsittelyyn, hän pitää siitä pöytäkirjaa ja saamiensa ohjeiden mukaan laatii viivytyksettä luonnoksen asian ratkaisuksi. Ellei asian valmistelijana toiminut esittelijä osallistu pääkäsittelyyn, valmistelusta vastaava jäsen vastaa pöytäkirjan ja asian ratkaisuluonnoksen laatimisesta.

Esittelystä ratkaistavissa asioissa hovioikeuden toimituskirja tulee antaa, kiireellisinä käsiteltävissä asioissa, ellei käsittelyaikaa ole erikseen määrätty, viimeistään kuukauden ja muissa asioissa kahden kuukauden kuluessa asian ratkaisusta. Määräajoista saa poiketa ainoastaan erityisestä syystä. Pääkäsittelyssä ratkaistavista asioista on säädetty erikseen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 17 §:ssä.

Mikäli asia on puheenjohtajan käsityksen mukaan käsiteltävä hovioikeusasetuksen 13 §:n mukaisessa vahvennetussa istunnossa, hänen on keskusteltuaan asiasta hovioikeudenlaamannin kanssa ilmoitettava siitä presidentille. Asiaa ei tule lopullisesti ratkaista ennen kuin presidentti on päättänyt, käsitelläänkö asia vahvennetussa istunnossa.

Hovioikeus pitää pääkäsittelyt ja mahdolliset valmisteluistunnot hovioikeuden tiloissa Kuopiossa. Tarvittaessa ne tulee kuitenkin toimittaa muulla hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvalla paikkakunnalla. Erityisestä syystä pääkäsittely saadaan toimittaa muualla kuin hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvalla paikkakunnalla.

Hallintovalitukset ja -kantelut ratkaistaan presidentin puheenjohdolla ja kansliapäällikön esittelystä osastolla.

3. HOVIOIKEUSPIIRIN ALIOIKEUKSIEN VALVONTA

16 § Valvonnan sisältö

Valvonnan tarkoituksena on erityisesti seurata
1) lainkäytön tasoa sekä oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta,
2) asioiden jakautumista lainkäyttöhenkilökunnan kesken, käsittelyn joutuisuutta ja säädettyjen määräaikojen noudattamista,
3) tuomioistuinharjoittelun järjestämistä ja
4) valtioneuvoston oikeuskanslerin valvontaa koskevissa kirjeissään erityisesti esille nostamia kysymyksiä.

17 § Valvonnan toteuttaminen

Valvontaa varten presidentti määrää kahdeksi vuodeksi kerrallaan asessorin tai viskaalin alioikeuksien tarkastajaksi.

Päivittäistä valvontaa suoritetaan muutoksenhakuasioita käsiteltäessä ja myös muulla tavoin hovioikeuden tietoon tulleiden seikkojen pohjalta. Valvontahavaintojen johdosta tarpeellisia toimenpiteitä valmistelee yleensä alioikeuksien tarkastaja. Käräjäoikeuksissa tapahtuva valvonta toteutetaan siten, että presidentti tai hänen määräämänsä hovioikeudenlaamanni yhdessä alioikeuksien tarkastajan kanssa käy jokaisessa käräjäoikeudessa vähintään joka toinen vuosi.

Käynnin yhteydessä otetaan keskusteltavaksi hovioikeudessa mahdollisesti havaitut vakiintuneesta käytännöstä poikkeavat tai virheellisinä pidetyt menettelytavat ja ratkaisut.

Valvontakäynnin suorittamisesta tehdään hovioikeudelle kertomus, joka annetaan tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä hovioikeuspiirin käräjäoikeuksille.

Valvonnan suorittajien tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin havaitsemiensa puutteellisuuksien ja virheiden johdosta ja tehdä hovioikeuden puolesta valtioneuvoston oikeuskanslerille hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

4. ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

18 § Asiakirjat

Presidentin ja kansliapäällikön tekemistä ratkaisuista pidetään päätösluetteloa. Kansliapäällikkö varmentaa allekirjoituksellaan presidentin päätökset ja allekirjoittaa omat päätöksensä.

Hallintoasioissa annettavat nimittämiskirjat, määräykset ja toimituskirjat sekä tasavallan presidentille, valtioneuvostolle, ministeriöille, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle lähetettävät kirjeet allekirjoittaa presidentti ja varmentaa kansliapäällikkö. Muut näistä asioista aiheutuvat kirjeet allekirjoittaa kansliapäällikkö.

19 § Erillisohjeet

Työjärjestyksen määräyksiä täydentävät:

1. sähköisessä muodossa ylläpidettävä hovioikeuden lainkäyttöasiain käsikirja
2. hovioikeuden viestintäsuunnitelma
3. hovioikeuden arkistonmuodostussuunnitelma ja arkistotoimen käsikirja
4. hovioikeuden työsuojelun toimintaohjelma
5. hovioikeuden pelastus- ja valmiussuunnitelma
6. tietoturvasuunnitelma
7. varautumissuunnitelma ja
8. mahdolliset muut asianmukaisessa järjestyksessä annetut ohjeet.

20 § Voimaantulo

Työjärjestys tulee voimaan 1.3.2011.

Työjärjestyksellä kumotaan 17.3.2006 vahvistettu työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Seulontamenettelyä koskevia kumottuja säännöksiä sovelletaan ennen 1.1.2011 käräjäoikeuk­sissa ratkaistuihin asioihin.

Vahvistettu Kuopiossa 28.2.2011

Presidentti Mikael Krogerus

Kansliapäällikkö

Olli Hyvärinen