Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hovioikeudet -
Hovioikeuksien palvelusivuja -
Itä-Suomen hovioikeus -
Lausunnot -
Hovioikeuden lausunto selvitysmiehen mietinnöstä Valitusasioiden siirtäminen hovioikeudesta toiseen - Hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon asema
Hovioikeuden lausunto selvitysmiehen mietinnöstä Valitusasioiden siirtäminen hovioikeudesta toiseen - Hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon asema
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS
Kuopio 11.9.2006 Nro 65
Oikeusministeriölle
Viite: Oikeusministeriön kirje 31.8.2006
Asia: Lausunto selvitysmiehen mietinnöstä Valitusasioiden siirtäminen hovioikeudesta toiseen - Hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon asema
1. Hallituksen esitys laiksi valitusasioiden siirtämisestä toisessa hovioikeudessa käsiteltäviksi ja ratkaistavaksi ja oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 13 §:n muuttamisesta
Hallituksen esityksestä huokuu ajatus siitä, että Helsingin hovioikeus tarvitsee muiden hovioikeuksien apua sen vuoksi, että Helsingin hovioikeudessa ratkaistaviin asioihin sisältyy laajuudeltaan ja laadultaan vaativampia asioita kuin muissa hovioikeuksissa.
Tämä saattaa pitää paikkansa, mutta asia pitäisi selvittää. Ennen tällaisen tutkimuksen tekemistä hallituksen esitystä ei ole syytä antaa eduskunnalle.
Itä-Suomen hovioikeudessa kirjaamo luokittelee jutut viiteen luokkaan: S, M, L, XL ja XXL. Luokittelukriteerinä muissa kuin luokassa S on valmistelun ja pääkäsittelyn kesto käräjäoikeudessa: 1 päivä (M), 2- 4 päivää (L), 5 - 10 päivää (XL) ja yli 10 päivää XXL. Lähtökohtana on, että valituksen perusteella hovioikeudessa on odotettavissa suunnilleen vastaavanlaajuinen käsittely. Joskus valmistelussa hovioikeudessa toki onnistutaan supistamaan oikeudenkäyntiaineistoa, varsinkin suurimpien kokoluokkien jutuissa. Luokkaan S sijoitetaan esimerkiksi sakon ja yhdyskuntapalvelun muunnot, tavanomaiset rattijuoppojutut, valitukset sivuvaatimuksista, esim. oikeudenkäyntikuluista, vangin kantelut, ratkaisupyynnöt oikeusapupäätöksestä sekä vain rangaistuksen alentamista/lieventämistä koskevat valitusasiat.
Ilmeisesti joissakin hovioikeuksissa jutun laajuus määräytyy asiakirjavihkon sivuluvun mukaan, vaikka esim. esitutkintapöytäkirja ei yleensä ole lainkaan oikeudenkäyntiaineistoa. Tämä käsitys, joka voi olla väärä, osoittaa kuitenkin sen, että eri hovioikeuksien laajuuskriteerit olisi syytä selvittää ja yhdenmukaistaa ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle.
Hovioikeuksien laajuuskriteerien yhdenmukaistaminen on tarpeen senkin vuoksi, että esityksen perustelujenkin mukaan asian laajuutta ilmaisevilla tunnusmerkeillä on merkitystä siirtomenettelyssä niin siirtävän kuin vastaanottavankin hovioikeuden kannalta.
Esityksestä puuttuu arvio kustannusvaikutuksista ja pykälä siitä, kumpi hovioikeus, siirtävä vai vastaanottava, vastaa ylimääräisistä, lähinnä matkakäräjien kustannuksista. Kun maakunnasta lähdetään pitämään matkakäräjiä Helsingissä, muodostuvat juttukohtaiset kustannukset varsin suuriksi. On kohtuullista ja luonnollista, että siirtävä hovioikeus vastaa kustannuksista. Tällainen kustannusvastuu on omiaan lisäämään harkintaa siitä, minkälaisia juttuja aiotaan siirtää toiseen hovioikeuteen. Vastaanottavan hovioikeuden voi sitä paitsi olla vaikeaa varautua kesken vuotta yllättäviin ylimääräisiin kustannuksiin. Kustannusvastuusta on säädettävä laissa.
Valitusasioiden siirtämisellä hovioikeudesta toiseen voi olla jossain tapauksessa käyttöä ja merkitystä viimesijaisena keinona. Esitys ei kuitenkaan ole vielä valmis annettavaksi eduskunnalle.
Samaa keinoa ei tule laajentaa käräjäoikeuksiin, koska siellä juttujen siirtämistä tehokkaampi keino on käräjätuomarin alueellisen toimivallan avaaminen siten, että hovioikeuspiirin käräjäoikeuden käräjätuomarilla on toimivalta koko hovioikeuspiirin alueella.
2. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hovioikeuslain 9 §:n muuttamisesta
Itä-Suomen hovioikeudella ei ole tarvetta hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon käyttöalan laajentamiseen, koska hovioikeudessa on nykyiselläänkin riittävästi sellaisia juttuja, joita voidaan käsitellä ja ratkaista po. kevennetyssä kokoonpanossa.
Itä-Suomen hovioikeudella ei myöskään ole tarvetta muuttaa esittelijän kelpoisuutta jäseneksi po. kevennetyssä kokoonpanossa koskevia säännöksiä, koska hovioikeudessa on nyt ja tulevaisuudessakin, kun tavoitteena on siirtyä tuomaripainotteiseen valmisteluun hovioikeudessa ja sen myötä muuttaa jäsenten ja esittelijöiden suhdetta jäsenpainotteiseksi, riittävästi nykyiset kelpoisuusvaatimukset täyttäviä esittelijöitä.
Itä-Suomen hovioikeudella ei ole kaiken lisäksi tarvetta uuden 3 momentin lisäämiseen, koska hovioikeudessa kevennetyn kokoonpanon esittelijäjäsen jo nyt toimii ehdotetulla tavalla.
Hovioikeudella ei ole kuitenkaan sinänsä ole mitään esityksen sisältöä vastaan.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee sen sijaan se, että perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 2/2006 vp) ja lakivaliokunta mietinnössään (LaVM 9/2006 vp) käsitellessään hallituksen esitystä laiksi hallinto-oikeuslain muuttamisesta (HE 85/2005 vp) ovat suhtautuneet tuomioistuimen esittelijänä olevan virkamiehen määräämiseen tuomarin tehtävään eli hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon asianmukaisuuteen erittäin kriittisesti.
Tämän vuoksi vaarana on, että hovioikeuslain 9 §:n avaamisen lopputulos on koko säännöksen ja sitä myötä instituution kumoaminen. Kevennetystä kokoonpanosta luopuminen juuri nyt aiheuttaisi pahan notkahduksen hovioikeuden ratkaisukapasiteettiin ja sitä myöten tulokseen. Tällaista riskiä ei kenenkään vastuunsa tuntevan tule ottaa.
Hovioikeuden mielestä tässä tilanteessa ei ole mitään aihetta antaa eduskunnalle ehdotusta kevennetyn kokoonpanon toimivallan ja esittelijöiden kelpoisuuden laajentamisesta hovioikeuksissa.
3. Yhteenveto
Edellä mainituilla perusteilla kumpaakaan ehdotettua hallituksen esitystä ei ole syytä juuri nyt antaa eduskunnalle. Sitä paitsi molemmilla esityksillä on kytkentä hovioikeuksien henkilöstörakenteeseen. Sen vuoksi esityksiä ei ole syytä antaa eduskunnalle ennen hovioikeuksia koskevan henkilöstösuunnitelman laatimista.
Lausunto on annettu johtoryhmässä.
Presidentti Markku Arponen
Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi
Mietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.om.fi/Etusivu/1156849461095
Hovioikeuden etusivulle
Lausunnot-sivulle
Päivitetty 11.9.2006
|