 | Vuoigatvuohta- lágádus |
| Suomeksi | På svenska | In English | Palaute | Sivukartta | Tietoa sivustosta |
 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
 |
 Tulosta |
 |
Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hovioikeudet -
Ratkaisukäytäntö -
Ratkaisukäytäntö, Rovaniemen hovioikeuden osalta - RHO:2006:7Antopäivä: 13.9.2006 Tuomari - Lautamies - Esteellisyys Antopäivä: 13.9.2006 HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 20.10.2005Käräjäoikeus tuomitsi A:n seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeusrangaistukseen ja määräsi A:lle aiemmin tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpantavaksi. A myös velvoitettiin korvaamaan asianomistaja B:lle vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikulujen korvausta. Asian ratkaisivat käräjätuomari ja lautamiehet. ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSAA valitti käräjäoikeuden tuomiosta. Valitukselle säädetyn määräajan kuluessa A toimitti hovioikeuteen myös kirjelmän, jossa hän teki väitteen käräjäoikeuden lautamiehen esteellisyydestä. Hovioikeus oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 2 §:n nojalla ratkaisi esteellisyysväitteen erikseen ennen pääasian ratkaisua. A lausui, että käräjäoikeudessa lautamiehenä toiminut X oli ollut käsiteltävässä rikosasiassa esteellinen ja vaati, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. A myös vaati, että esteellisyysasian käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut korvataan hänelle valtion varoista tai että X velvoitetaan korvaamaan ne hänelle. A lausui perusteinaan, että X oli Y:n kunnan ympäristölautakunnassa käsitellyt A:n toimenpidelupa-asiaa tavalla, joka rinnastui tuomioistuinmenettelyyn. X:n menettely Y:n kunnan ympäristölautakunnassa antoi aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan käräjäoikeudessa nyt käsitellyssä rikosasiassa. X oli 1997 - 1998 toiminut Y:n kunnan ympäristölautakunnan jäsenenä käsiteltäessä A:n hakemaa toimenpidelupaa. X oli asiaa ympäristölautakunnassa päätettäessä aktiivisesti ajanut omaa kantaansa A:n vahingoksi, ja ympäristölautakunta oli tehnyt asiassa päätöksen esittelijän esityksestä poiketen. A:n valituksen johdosta Oulun lääninoikeus oli päätöksellään 4.12.1997 kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen. Sittemmin A oli vaatinut vahingonkorvausta Y:n kunnalta 10.2.2000 vireille tulleella kanteella, koska asian käsittelyssä ympäristölautakunnassa oli menetelty tahallisesti vastoin lakia. A oli saanut tiedon X:n osallistumisesta rikosasian käsittelyyn vasta oikeudenkäyntiavustajaltaan saamastaan käräjäoikeuden tuomiosta. Hän ei ollut tuntenut X:ää henkilönä, minkä vuoksi hän ei ollut voinut puuttua esteellisyyteen käräjäoikeuden istunnossa. X:n oli pitänyt tietää esteellisyydestään, mitä hän kuitenkaan ei ollut ilmoittanut käräjäoikeuden istunnossa. Syyttäjä vaati, että väite lautamiehen esteellisyydestä jätetään tutkimatta tai että se hylätään. Syyttäjä lausui, että asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli käräjäsalin ulkopuolella ollut juttulista, johon oli merkitty oikeuden jäsenten nimet. A:lla oli siten ollut mahdollisuus jo ennen oikeudenkäyntiä todeta käräjäoikeuden kokoonpano. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 8 §:n mukaan asianosaisen tuli tehdä väite tuomarin esteellisyydestä heti ryhtyessään käyttämään asiassa puhevaltaa ja saatuaan tiedon asian käsittelyyn osallistuvista tuomareista. Koska oikeuden jäsenten henkilöllisyyden oli katsottava olleen A:n tiedossa jo ennen asian käsittelyn aloittamista, tuli vasta hovioikeudessa tehty lautamiehen esteellisyyttä koskeva väite jättää tutkimatta. Toissijaisesti lautamiehenä toiminut X ei ollut ollut esteellinen. Esitetty väite oli perustelematon. Esteellisyyden perustavana seikkana oli vedottu lähes kymmenen vuotta vanhaan rakennuslupa-asiaan, joka oli lainvoimaisesti ratkaistu. Kysymyksessä ei ollut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 4 - 7 §:ssä tarkoitettu esteellisyys. A ei ollut esittänyt mitään perustetta, jonka nojalla lautamiehen puolueettomuutta voitiin oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla epäillä. B vaati, että väite hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan hänelle esteellisyysasian käsittelystä hovioikeudessa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. B lausui, että lautamies X ei ollut ollut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun tarkoittamalla tavalla esteellinen. KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOKäräjäoikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari on ilmoittanut, että esteellisyyden perusteeksi mainitut seikat eivät olleet tulleet esille käräjäoikeuden käsittelyn aikana. A oli käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tehnyt esteväitteen syyttäjästä, mistä väitteestä oli annettu päätös. Käräjäoikeuden juttulistassa oli mainittu nimeltä kaikki lautamiehet. Juttulista oli ollut istuntopäivänä A:n ja hänen asiamiehensä nähtävillä istuntosalin ovessa. Lautamiehestä ei ollut tehty esteellisyysväitettä eikä esteellisyydestä ollut keskusteltu. Y:n kunnan ympäristölautakunta oli käsitellyt täysin eri asiaa kuin mistä käräjäoikeudessa oli nyt ollut kysymys. A:n hovioikeuteen toimittaman kirjoituksen ja sen liitteiden perusteella ei ollut tullut ilmi, että lautamies X olisi ollut esteellinen. Lautamies X on selittänyt, että hän ei ollut Y:n kunnan ympäristölautakunnan jäsenenä toiminut A:ta vastaan. X ei ollut A:n sukulainen, vihamies eikä naapuri. HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Hovioikeus käsittelyratkaisussaan totesi, että asianosaisen tulee oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 8 §:n mukaan tehdä väite tuomarin esteellisyydestä heti ryhtyessään käyttämään asiassa puhevaltaa ja saatuaan tiedon asian käsittelyyn osallistuvista tuomareista. Asianosainen ei voi vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari on ratkaissut asian, paitsi jos asianosainen osoittaa, että hänellä oli pätevä syy olla tekemättä väitettä aikaisemmin. A on ilmoittanut havainneensa vasta 20.10.2005 annetun käräjäoikeuden tuomion jälkeen, että hänelle ulkonäöltä tuntematon X on ollut asiassa lautamiehenä. Hovioikeudella ei ole perusteita epäillä tätä ilmoitusta vääräksi. On myös mahdollista, että A ei ole ymmärtänyt tarkistaa ennen pääkäsittelyä 6.10.2005 istuntolistasta lautamiesten nimiä. A on siten osoittanut, että hänellä on ollut pätevä syy olla tekemättä esteellisyysväite ennen kuin käräjäoikeus on antanut tuomionsa. Näin ollen esteellisyys voidaan arvioida hovioikeudessa. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun tuomaria koskevia esteellisyyssäännöksiä sovelletaan luvun 2 §:n mukaan myös käräjäoikeuden lautamieheen. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos asianosainen on tuomarin vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa tai jos tuomarilla on asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Luvun 7 §:n 1 momentissa on esteellisyysperusteeksi säädetty se, jos tuomari on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Saman pykälän 3 momentissa on säädetty tuomarin olevan esteellinen myös, jos jokin muu 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. A perustaa väitteensä X:n esteellisyydestä X:n toimintaan Y:n kunnan ympäristölautakunnan jäsenenä 1997 - 1998 A:n hakeman toimenpideluvan käsittelyssä. X:n ympäristölautakunnassa käsittelemä A:n asia ja käräjäoikeudessa käsitelty rikosasia ovat täysin eri asioita. X ei siis ole käsitellyt käräjäoikeudessa samaa asiaa kuin ympäristölautakunnassa. Ympäristölautakunnassa käsitellyn asian asianosaisia ovat olleet toimenpidelupaa hakenut A ja naapurikiinteistöjen omistajat, jotka ovat vastustaneet toimenpideluvan myöntämistä. Lautakunnan jäsenenä luottamushenkilönä toiminut X ei ole ollut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla A:n vastapuolena toimenpidelupa-asiassa. Lain esitöistä (HE 78/2000 s. 38) ilmenevin tavoin aiemmin vireillä olleiden prosessien vaikutus esteellisyyden arvioinnissa pääsääntöisesti päättyy, kun aiempi asia on lainvoimaisesti ratkaistu. A:n kirjoitukseensa liittämien asiakirjojen mukaan hänen toimenpidelupaansa koskenutta asiaa on käsitelty Oulun lääninoikeudessa 11.2.1999, minkä jälkeen A on saanut hakemansa toimenpideluvan. A:n Y:n kuntaa vastaan ajamassa vahingonkorvausasiassa annettu tuomio on tullut lainvoimaiseksi 12.5.2004. Edellä selostettu huomioon ottaen X ei ole esteellinen myöskään edellä mainitun vahingonkorvausasian vuoksi. Vielä on harkittava, osoittaako X:n toiminta ympäristölautakunnassa hänen ja A:n välistä oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamaa tuomarin ja asianosaisen erityistä esteellisyyden perustavaa suhdetta. Tuomioistuimen puolueettomuusvaatimus merkitsee ensinnäkin subjektiivista puolueettomuutta, joka tarkoittaa, että tuomarilla ei tosiasiallisesti ole ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää toisen osapuolen etuja, ja toiseksi objektiivista puolueettomuutta, joka tarkoittaa sitä, että objektiivisesti arvioiden ei synny oikeutettua epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta. Tuomarin oletetaan täyttävän henkilökohtaisen, subjektiivisen puolueettomuuden vaatimukset, jollei toisin osoiteta. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella X:n subjektiivista puolueettomuutta käsiteltävässä asiassa olisi syytä epäillä. A:n kanteluunsa liittämien pöytäkirjojen mukaan X on ympäristölautakunnan kokouksessa 20.8.1997 A:n toimenpidelupa-asiaa käsiteltäessä tehnyt muutosesityksen, jonka ympäristölautakunta on äänestyksessä hyväksynyt yksimielisesti. X on pöytäkirjamerkintöjen mukaan 15.4.1998 A:n toimenpidelupa-asiaa käsiteltäessä kannattanut toisen lautakunnan jäsenen tekemää muutosesitystä, jonka ympäristölautakunta on äänestyksen jälkeen hyväksynyt. Nyt käsiteltävä rikosasia poikkeaa laadultaan edellä selostetusta toimenpidelupa-asiasta, eikä objektiivisesti oikeutettuja epäilyksiä X:n puolueettomuudesta voida perustaa X:n väitettyyn aktiiviseen vaikuttamiseen ympäristölautakunnassa, jossa hän on toiminut yhtenä jäsenenä kymmenestä. Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus päätyy siihen, ettei X ole ollut esteellinen toimimaan lautamiehenä käräjäoikeudessa käsitellyssä A:n rikosasiassa. Esteellisyysväite hylätään. ASIAN RATKAISSEET HOVIOIKEUDEN JÄSENEThovioikeudenneuvos Ritva Supponen LAINVOIMAISUUSTIEDOTLainvoimainen Päivitetty 21.9.2007 |
|
|
|
|
