Lausunto oikeussuojakeinotyöryhmän mietinnöstä

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 28.2.2007
Nro 13

Oikeusministeriölle

Viite: Oikeusministeriön kirje 31.1.2007

Asia: Lausunto oikeussuojakeinotyöryhmän mietinnöstä "Oikeussuojakeinot oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan".

1. Yleistä

Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea (Komiteanmietintö 2003:3) katsoi, että asianosaisten oikeussuojakeinoja asian viipymistä vastaan tulisi parantaa. Komitean mukaan jatkovalmistelussa tulisi selvittää, olisiko parempi kehittää oikeussuojakeinoja, joilla voidaan vaikuttaa asian käsittelyaikatauluun ennakolta vai olisivatko jälkikäteiset viivästymisen jo synnyttyä tai vasta oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen käytettävissä olevat keinot tehokkaampia. Mahdollista on, että tarvitaan molemman tyyppisten keinojen käyttöönottamista.

Myös oikeussuojakeinotyöryhmä on mietinnössään perustellusti päätynyt siihen, ettei asianosaisilla nykyisin ole Suomessa käytettävissä riittävän tehokkaita oikeussuojakeinoja, joita voidaan käyttää oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan tai sen hyvittämiseksi.

2. Ehdotus oikeudenkäymiskaaren uusiksi säännöksiksi viivästyskantelusta yleisissä tuomioistuimissa

Oikeussuojakeinotyöryhmä ehdottaa uutena ennalta ehkäisevänä oikeussuojakeinona viivästyskantelun käyttöönottamista. Yleisissä tuomioistuimissa asian käsittelyn viivästymisestä voitaisiin kannella ylemmälle tuomioistuimelle, hovioikeuteen, jos asia on vireillä käräjäoikeudessa, ja korkeimpaan oikeuteen, jos asia on vireillä hovioikeudessa. Säännökset viivästyskantelusta yleisissä tuomioistuimissa otettaisiin oikeudenkäymiskaaren uuteen 28 lukuun.

Hovioikeus kannattaa työryhmän ehdotusta yleisissä tuomioistuimissa käyttöön otettavaksi viivästyskanteluksi alla olevin huomautuksin.

Asiakkaiden pyrkimys nostaa tuomaria vastaan virkasyyte tai vahingonkorvausvaatimus vireillä olevan oikeudenkäynnin viivyttämiseksi tai asianomaiselle mieleisen henkilövaihdoksen aikaansaamiseksi on lisääntynyt. Vaikka pyrkimykset saada perusteettomilla kanteilla aikaan ns. vastapuoliesteellisyys eivät johtaisikaan tulokseen, ilmiö on kuitenkin lisää työtä aiheuttava ja kiusallinen. Vaarana on, että myös viivästyskantelua pyritään perusteettomasti käyttämään mieleisen henkilövaihdoksen aikaansaamiseksi. Keinovalikoimasta tulisikin poistaa ylemmälle tuomioistuimelle 28 luvun 5 §:n 3 kohdan perusteluissa (s. 103) esitetty mahdollisuus määrätä, ettei asiaa käsittelevälle tuomarille jaeta tiettynä aikana uusia asioita tai että kyseinen asia jaetaan toiselle tuomarille. Nuo toimet sitä paitsi kuuluvat tuomioistuimen johdon tehtäviin ja niitä myös jo käytetään. Käräjäoikeuden laamannin osalta ks. esim. Markku Arponen, Teesejä laamannista käräjäoikeuden päällikkötuomarina, Lakimies 7-8/2000, s. 1316 kohta 4.2.

Muutoinkin on toiveajattelua, että viivästyskanteluun turvautuisivat vain ne, joiden kantelu sittemmin menestyy tai joilla kantelun tekemiseen on muutoin ollut perusteltu syy. Oikeudenkäyntimaksun perusteettomasta kantelusta ainakin silloin, kun se tehdään toistamiseen, tulisikin olla korkeampi kuin esitetty 50 euroa.

Hovioikeus vielä huomauttaa, että ehdotetun oikeudenkäymiskaaren 28 luvun 4 §:n 3 momentin viimeinen virke "Hovioikeudessa asia voidaan ratkaista ilman esittelyä." on tarpeeton. Säännöksen tarkoituksena on, että viivästyskantelua koskeva asia voitaisiin hovioikeudessa käsitellä ilman esittelijää 2 luvun ehdotetussa 11 §:ssä tarkoitetussa, yleensä kahden jäsenen kokoonpanossa. Säännöksen tarpeettomuus johtuu siitä, että hovioikeuslain 6 §:n 3 momentin 1 virkkeen mukaan myös hovioikeuden jäsen voi toimia asian esittelijänä. Esittelijän sulkemiseksi pois viivästyskantelua koskevien asioiden käsittelemisestä ei näin ollen ole tarpeen säätä poikkeusta oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 12 §:n 1 momentista ilmenevään pääsääntöön, jonka mukaan kirjallisessa menettelyssä hovioikeudessa asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

3. Ehdotus laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä

Oikeussuojakeinotyöryhmä ehdottaa perustettavaksi järjestelmän, josta maksettaisiin asianosaisille hyvitystä valtion varoista oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta. Tarkoituksena on, että viivästyneen oikeudenkäynnin asianosainen saisi lain nojalla vastaavan rahallisen hyvityksen kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Hyvitysjärjestelmästä säädettäisiin uudessa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettavassa laissa (hyvityslaki).

Hovioikeus kannattaa työryhmän ehdotusta hyvityslaiksi.

Lausunto on annettu johtoryhmässä.

Presidentti Markku Arponen

Kansliapäällikkö Riitta-Liisa Rautsi

Työryhmän mietintö löytyy osoitteesta
www.om.fi/Etusivu/1168268441490

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle

Päivitetty 28.2.2007