Syyttäjä ammattina

Syyttäjät ovat koulutukseltaan lakimiehiä eli he ovat suorittaneet yliopistossa ylemmän oikeustutkinnon. Joillakin syyttäjillä on takanaan myös yliopistollisia jatko-opintoja.

Useimmat syyttäjät ovat lisäksi varatuomareita eli he ovat valmistumisensa jälkeen suorittaneet tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa.

Nykyisin syyttäjäksi voi päästä hakeutumalla tutkinnon suoritettuaan apulaissyyttäjän tehtäviin. Apulaissyyttäjän virat ovat määräaikaisia, vuoden mittaisia, eri syyttäjävirastoihin sijoitettuja koulutus- ja harjoitteluvirkoja, joissa lähinnä syyttäjiksi, tuomareiksi ja asianajajiksi aikovat nuoret lakimiehet voivat saada kokemusta syyttäjäntehtävistä.

Koulutusta annetaan sekä paikallistasolla että Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Harjoitteluun sisältyy käytännön työskentelyä: mm. rangaistusmääräysasioiden käsittelyä ja yhden tuomarin istunnossa käsiteltäviä asioita sekä syyttäjäntehtäviä lautakuntakokoonpanossa käsiteltävissä vaativammissa asioissa. Harjoittelun päätteeksi on loppukoe. Sen arvostelee raati, jonka jäseninä ovat Valtakunnansyyttäjänviraston, paikallissyyttäjien, tuomarien ja asianajajien edustajat. Harjoittelun ja loppukokeen hyväksyttävästi läpäisseet henkilöt voivat hakea vakinaista kihlakunnansyyttäjän virkaa.

Syyttäjän työ on monipuolista, vaihtelevaa, vaativaa ja samalla joskus raskastakin rikosasioiden hoitamista käräjäsalissa ja sen ulkopuolella. Ala on koettu kiinnostavaksi ja syyttäjän virkoihin on ollut runsaasti hakijoita.

Päivitetty 7.7.2009