Oikeushallinto

Oikeuslaitos
Oikeusapu
Oikeusapuohjaus
Tiesitkö tämän


Avioliitto ja avoliitto

Edunvalvonnan tehtävät

Holhoustoimen palvelut

Jos joudut rikoksen uhriksi

Kansainvälinen lapsikaappaus

Kielilaki

Kuluttajaoikeusneuvojat ja kuluttajariitalautakunta



Käräjäoikeuden lautamies



Lähestymiskielto

Maahanmuuttajat

Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa

Oikeuslaitos

Oikeus saada tietoja viranomaisten toiminnasta

Perunkirjoitus ja perinnönjako

Pohjoismainen kielisopimus

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Rikosoikeudenkäynnin eteneminen

Rikosjutun käsittely käräjäoikeudessa

Tietoa oikeusavusta

Tietoa perheasioiden sovittelusta

Tietoa rekisteröidystä parisuhteesta

Todistajan lausunto

Todistajana oikeudenkäynnissä

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle


Vuoigatvuohta-
lágádus

  Suomeksi | På svenska | In English Palaute | Sivukartta | Tietoa sivustosta 
Oikeusapu


Oikeusapu
Syyttäjät
Tuomioistuimet
Ulosotto
Muita yksiköitä

Tulosta Tulosta

Etusivu - Oikeusapu - Oikeusapuohjaus - Tiesitkö tämän - Käräjäoikeuden lautamies

Käräjäoikeuden lautamies

Kuka kelpaa lautamieheksi?

  • Lautamiehen on oltava Suomen kansalainen, ja hänen tulee asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa.
  • Lautamies ei saa olla konkurssissa eikä holhouksen alainen.
  • Hänen tulee lisäksi olla sopiva lautamiestehtävään.
  • Lautamieheksi ei voida valita alle 25-vuotiasta. Myöskään 63 vuotta täyttänyttä ei voida valita tähän tehtävään.
  • Lautamiehen on oltava puolueeton maallikko. Sen vuoksi lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa tai joka toimii virallisena syyttäjänä tai harjoittaa asianajoa. Lautamiehenä ei myöskään saa toimia ulosottotehtäviä hoitava henkilö tai henkilö, joka huolehtii rikosten esitutkinnasta tai tulli- tai poliisivalvonnasta.

Mitä tarkoittaa esteellisyys?

Tuomarin vala velvoittaa vannojaansa kaikenlaisesta nurjamielisyydestä. Ystävää ei saa suosia; vihamiestä ei saa sortaa.

Oikeuden jäsen on esteellinen eli jäävi silloin, kun asianosaiselle tai muulle henkilölle syntyy perusteltu aihe epäillä tuomarin puolueettomuutta kyseessä olevassa asiassa. Käräjäoikeuden jäsenen on tällöin oma-aloitteisesti vetäydyttävä pois jutun käsittelystä eli jäävättävä itsensä. Jos kysymys esteellisyydestä on epäselvä, siitä on keskusteltava ennen kuin asiaa ryhdytään käsittelemään.

Useimmiten esteellisyys syntyy siksi, että tuomioistuimen jäsen on liian läheisessä suhteessa jutun asianosaiseen, muuhun oikeudenkäyntiin osallistuvaan henkilöön
(esimerkiksi todistaja, asiantuntija) tai itse asiaan. Läheinen suhde voi perustua perheenjäsenyyteen tai sukulaisuuteen taikka muuhun erityiseen suhteeseen tuomarin ja asianosaisen välillä. Jääviys voi seurata myös palvelussuhteesta tai merkittävästä liikesuhteesta asianosaiseen taikka aktiivisesta toiminnasta asianosaisena olevassa yhteisössä.

Jäsenyys osakeyhtiön tai muun yhteisön hallinnossa tekee tuomarista jäävin yhteisön asioissa. Toiminta kunnan hallintoelimissä voi aiheuttaa esteellisyyden rikosasiassa, jossa kunta on asianomistajana. Osallistuminen saman asian käsittelyyn aikaisemmin muussa viranomaisessa tai tuomioistuimessa on syy vetäytyä asian käsittelystä käräjäoikeudessa. Silloin kun itse on asianosaisena oikeudenkäynnissä, voi olla tuomarina esteellinen käsittelemään toisen henkilön samanlaista asiaa.

Lue lisää esitteestä Käräjäoikeuden lautamies.

Päivitetty 11.9.2009




Sivun alkuun Tulosta Sivukartta