Oikeuslaitos

Tiedän, että on olemassa erilaisia tuomioistuimia. Miten nämä eroavat toisistaan?

Tuomioistuimet jaotellaan yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Lisäksi on eräitä erityistuomioistuimia.

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus (KKO). Käräjäoikeudet käsittelevät riita- ja rikosasioita. Kunkin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu yleensä useita kuntia. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

Hovioikeudet käsittelevät pääasiassa käräjäoikeuksien päätöksistä tehtyjä valituksia. Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen siinä tapauksessa, että KKO myöntää valitusluvan.

Hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus (KHO).

Hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa yleensä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta muutamissa asiaryhmissä on ensiksi pyydettävä valituslupaa KHO:lta.

Erityistuomioistuimia ovat mm. markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus. Ne käsittelevät omaan erikoisalaansa kuuluvia asioita. Markkinaoikeuden päätöksestä voi asiasta riippuen valittaa joko korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen. Työtuomioistuimen ja vakuutusoikeuden päätöksistä ei voi valittaa lukuun ottamatta joitakin tapaturmavakuutusasioita.

Ovatko oikeudenkäynnit julkisia?

Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia eli yleisöllä on niihin pääsy. Suljettu käsittely saatetaan pitää esimerkiksi silloin, kun oikeudessa käsitellään erityisen arkaluontoisia, yksityiselämään liittyviä seikkoja. Oikeuden ratkaisun lopputulos on julkinen.

Kuka vastaa oikeudenkäynnin kustannuksista?

Oikeudenkäynnin osapuolella on tuomioistuimessa usein lainoppinut oikeudenkäyntiavustaja, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Yleensä avustajana toimii asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai muu lakimies.

Jos jotakuta epäillään vakavasta rikoksesta, hän saa valtion varoilla palkatun puolustajan. Seksuaalirikoksen tai perheväkivallan uhri voi saada valtion varoilla palkatun avustajan tai tukihenkilön.

Asianosainen kustantaa itse lainopillisen apunsa, ellei hänelle ole myönnetty oikeusapua tai valtion varoilla palkattua avustajaa. Kustannukset muodostuvat oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta ja todistajille maksettavista korvauksista.

Jos asianosainen voittaa juttunsa, vastapuoli tavallisesti korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa. Mutta jos hän häviää jutun, hän joutuu yleensä korvaamaan voittaneelle osapuolelle tämän oikeudenkäyntikulut. Hallinto-oikeudessa edellytyksenä kulujen korvaamiselle on kuitenkin se, että olisi kohtuutonta, jos jutun voittanut osapuoli joutuisi maksamaan kulut itse.

Asian käsittelystä tuomioistuimessa peritään lisäksi oikeudenkäyntimaksuja, jotka tavallisesti maksaa jutun vireillepanija. Hallinto-oikeudessa jotkut päätökset ovat maksuttomia ja muissakin päätöksissä maksu peritään vain jos valitus hylätään.

Lue lisää esitteestä Oikeuslaitos.

Päivitetty 11.9.2009