Oikeushallinto

Oikeuslaitos
Oikeusapu
Oikeusapuohjaus
Tiesitkö tämän


Avioliitto ja avoliitto

Edunvalvonnan tehtävät

Holhoustoimen palvelut

Jos joudut rikoksen uhriksi

Kansainvälinen lapsikaappaus

Kielilaki

Kuluttajaoikeusneuvojat ja kuluttajariitalautakunta

Käräjäoikeuden lautamies

Lähestymiskielto

Maahanmuuttajat

Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa

Oikeuslaitos

Oikeus saada tietoja viranomaisten toiminnasta

Perunkirjoitus ja perinnönjako

Pohjoismainen kielisopimus

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Rikosoikeudenkäynnin eteneminen

Rikosjutun käsittely käräjäoikeudessa

Tietoa oikeusavusta

Tietoa perheasioiden sovittelusta

Tietoa rekisteröidystä parisuhteesta

Todistajan lausunto

Todistajana oikeudenkäynnissä



Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle




Vuoigatvuohta-
lágádus

  Suomeksi | På svenska | In English Palaute | Sivukartta | Tietoa sivustosta 
Oikeusapu


Oikeusapu
Syyttäjät
Tuomioistuimet
Ulosotto
Muita yksiköitä

Tulosta Tulosta

Etusivu - Oikeusapu - Oikeusapuohjaus - Tiesitkö tämän - Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Mikä on perustuslaki?

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön kulmakivi. Se sisältää säännökset valtion järjestysmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000.
Uuden perustuslain pohjana on neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia. Ne säädettiin itsenäisyyden alkuvuosina. Eduskunta on muuttanut perustuslakeja vuosien varrella, mutta valtiosäännön pääpiirteet ovat pysyneet samoina.

Perustuslaissa toistuu vanhan hallitusmuodon pääperiaate: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Miten uusia lakeja säädetään?

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Uusi laki säädetään tai vanhaa lakia muutetaan hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunnassa lakiesitys tai aloite menee lähetekeskustelun jälkeen valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunnassa asiaa pohditaan perusteellisesti ja kuullaan asiantuntijoita.

Valiokunta valmistelee mietinnön, ja esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Siinä käydään yleiskeskustelu, jonka aikana eduskunta voi lähettää esityksen suuren valiokunnan käsittelyyn. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lakiesityksen sisällöstä. Toisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyy tai hylkää esityksen.

Hyväksytty laki annetaan presidentin vahvistettavaksi. Jos hän ei vahvista sitä kolmen kuukauden kuluessa, laki palaa eduskuntaan. Jos eduskunta pysyy kannassaan, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistustakin.

Perustuslain muuttaminen tapahtuu samalla tavoin toisen käsittelyn loppuun asti, jolloin eduskunta hyväksyy sen lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli. Uuden eduskunnan äänestyksessä kahden kolmasosan edustajista on kannatettava muutosta. Perustuslakia voidaan muuttaa yhdessäkin eduskunnassa, jos muutos julistetaan kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä. Tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö voivat antaa asetuksia eduskunnan säätämän lain perusteella.

Lue lisää esitteestä Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle.

Päivitetty 11.9.2009




Sivun alkuun Tulosta Sivukartta