Rikosasioiden sovittelu

Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja pyritään löytämään rikoksen osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi.

Sovittelu on vapaaehtoista ja se edellyttää aina sekä uhrin että rikoksesta epäillyn suostumusta. Jos osapuoli myöhemmin peruuttaa suostumuksensa, sovittelu keskeytetään. Tyypillisesti sovitteluun soveltuvia rikoksia ovat pahoinpitelyt, varkaudet ja vahingonteot, mutta sovittelussa voidaan käsitellä muitakin rikoksia, jos niiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi. Mitä törkeämmästä rikoksesta on kysymys, sitä huonommin se lähtökohtaisesti soveltuu sovitteluun.

Päätöksen rikoksen ottamisesta soviteltavaksi tekee paikallinen sovittelutoimisto. Sovittelua koskevan aloitteen voivat tehdä mm. rikoksesta epäilty, uhri, poliisi tai syyttäjä. Jos uhrina on rikoksesta epäillyn läheinen, sovittelualoitteen voi tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Varsinaisen sovittelun hoitaa tehtävään koulutuksen saanut vapaaehtoinen sovittelija.

Mikäli rikoksen osapuolet päätyvät sovintoon, sovittelija laatii siitä kirjallisen sopimuksen. Sovittelussa saavutettu sovinto voi joidenkin lievempien rikosten osalta johtaa siihen, että asian käsittely viranomaisessa päättyy. Sovittelu saattaa myös johtaa syytteen nostamatta jättämiseen, tuomitsematta jättämiseen tai lievempään rangaistukseen.

1.1.2006 on tullut voimaan laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Lisätietoa sovittelusta voi saada mm. sovittelutoimistoista tai rikosasiaa käsittelevältä poliisilta.

Syyttäjien etusivulle

Päivitetty 15.8.2012