 | Vuoigatvuohta- lágádus |
| Suomeksi | På svenska | In English | Palaute | Sivukartta | Tietoa sivustosta |
 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
 |
 Tulosta |
 |
Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hovioikeudet -
Hovioikeuksien palvelusivuja -
Itä-Suomen hovioikeus -
Lausunnot -
Lausunto työryhmän mietinnöstä 2007:12 "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen"ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 14.2.2008 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön kirje 23.11.2007 Asia: Lausunto työryhmän mietinnöstä Käräjäoikeusverkoston Hovioikeus esittää lausuntonaan seuraavaa. ASIAN TAUSTAA Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on mietinnössään (Komiteanmietintö 2003:3) lausunut kannanottonaan tulevaisuuden käräjäoikeusorganisaatiosta, että uudistustyötä käräjäoikeuksien yksikkökoon kasvattamiseksi ja niiden määrän vähentämiseksi tulee jatkaa ja voimistaa. Käräjäoikeudessa tuomareiden vähimmäismäärän tulisi käräjäoikeuksien yksikkökoon suurentamisella tavoiteltavien etujen saavuttamiseksi olla kahdeksasta kymmeneen tuomaria, mielellään jonkin verran tätä suurempikin. Toisaalta Suomi on maantieteellisesti niin laaja maa, että käräjäoikeuspalvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi ei voitane kaikissa maan osissa - esimerkiksi Pohjois-Suomessa - muodostaa tuomarimäärältään tämän tavoitteen suuruisia käräjäoikeuksia. Käräjäoikeuksien määrä ja sijainti tarkentuu asian jatkovalmisteluissa, mutta komitea on arvioinut käräjäoikeuksien tarpeelliseksi määräksi tulevaisuudessa 30-40. Tämä hovioikeus on komiteanmietinnön johdosta 6.5.2004 antamassaan lausunnossa nro 67 hyväksynyt komiteanmietinnössä esitetyn tavoitteen käräjäoikeuksien yksikkökoon kasvattamisesta. Hovioikeus on lausunut, että käräjäoikeuksien tuomarien lukumäärä voisi olla 8-10 tuomaria. Käräjäoikeuden tuomarien ammattitaidon ja erikoistumisen kehittäminen edellyttää, että käräjäoikeuden yksikkö on riittävän suuri. Myös käräjäoikeuksien aseman vahvistaminen ja vahvennettujen kokoonpanojen käyttämisen lisääminen edellyttävät suurempia yksikköjä. Mainittua pienemmille käräjäoikeuksille voi kuitenkin olla pitkien etäisyyksien vuoksi tarvetta harvaan asutuilla alueilla. Hovioikeus on katsonut, että 4-5 tuomaria on kuitenkin ehdoton alaraja käräjäoikeusyksikön tuomarien lukumääräksi. Toisaalta on huomattava, että työskentely erityisen suuressa käräjäoikeusyksikössä saattaa yhtenäisen toiminnan kannalta olla ongelmallista. Käräjäoikeuden sivukanslian ja sivuistuntopaikan ylläpitäminen saattaa joissain tapauksissa haittapuolista huolimatta pitkien välimatkojen vuoksi olla tarpeellista. Asianosaisten ja tuomioistuinten jäsenten turvallisuus on tällöinkin pystyttävä takaamaan. Hovioikeus uudistaa selostetusta lausunnostaan ilmenevät kannanotot. Hovioikeus on kysymyksessä olevan työryhmämietinnön osalta kiinnittänyt huomiota jäljempänä mainittuihin tärkeiksi katsottuihin seikkoihin erityisesti tämän hovioikeuden tuomiopiirin osalta. KÄRÄJÄOIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT Työryhmän ehdotuksen lähtökohdat Hovioikeus katsoo, että työryhmämietinnön toimeksiannossa ja mietinnön ehdotuksessa esitetyt tavoitteet käräjäoikeuksien koon, määrän ja aluejaon perusteista ovat lähtökohtaisesti oikeansuuntaiset. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien määrittelyssä on mietinnössä esitetyin tavoin otettava huomioon erityisesti väestön kokonaismäärä, asioiden määrä ja laatu, alueelliset ja kielelliset erityisolosuhteet sekä käräjäoikeuspalveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen. Lisäksi on perusteltua kiinnittää huomiota asianajopalveluiden alueelliseen saatavuuteen. Käräjäoikeuksien määrä Työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksien tuomiopiirejä olisi 25. Itä-Suomen hovioikeuspiirin alueelle ehdotetaan neljää käräjäoikeutta eli Joensuun, Kajaanin, Kuopion ja Mikkelin käräjäoikeutta. Näistä Joensuun, Kuopion ja Mikkelin käräjäoikeudet täyttävät työryhmän mietinnössä esitetyt tavoitteet vähintään 100.000 asukkaan väestömäärästä ja vähintään kymmenestä tuomarista. Sitä vastoin näitä tavoitteita ei täytä Kajaanin käräjäoikeus, jonka väestömääräksi on mainittu 84.350 asukasta ja tuomarien lukumääräksi todettu seitsemän. Ehdotus Kajaanin käräjäoikeuden osalta on kuitenkin harvaan asutun alueen laajuuden vuoksi ja siten käräjäoikeuspalveluiden saatavuuden turvaamiseksi välttämätön. Hovioikeus katsoo, että myös Iisalmen käräjäoikeuden säilyttäminen on perusteltua, vaikka tämäkään käräjäoikeus ei täytä väestömäärän ja tuomarien lukumäärän osalta mietinnössä esitettyjä tavoitteita. Iisalmen käräjäoikeuden säilyttämistä puoltavat samat seikat kuin Kajaanin käräjäoikeuden kohdalla. Iisalmen käräjäoikeudella on vuonna 2001 käyttöönotetut ajanmukaiset ja toimivat tilat ja laitteet ja käräjäoikeuspalvelut ovat hyvin saatavilla ympäristökuntien väestöllä. Iisalmen käräjäoikeuden säilyttäminen vaikuttaisi luonnollisesti Kuopion käräjäoikeuden kokoon, mutta säilyttäisi sen kuitenkin riittävän suurena mietinnössä esitetyt tavoitteet huomioon ottaen. Pysyvän sivukanslian sijoittaminen Iisalmeen, kuten työryhmä esittääkin, on välttämätöntä, ellei Iisalmen käräjäoikeutta säilytetä nykyisellään. KÄRÄJÄOIKEUKSIEN TOIMIPAIKAT Pääkanslioiden osalta hovioikeus katsoo, että Joensuun, Kajaanin, Kuopion ja Mikkelin käräjäoikeuksien pääkanslian sijainti on ehdotuksen mukaisesti Joensuussa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Mikäli Iisalmen käräjäoikeus säilytetään, on sen pääkanslian sijaittava Iisalmessa. Sivukanslioiden osalta, joita mietinnössä on esitetty sekä pysyvinä että siirtymäkauden ajaksi, hovioikeus katsoo, että pysyvän sivukanslian perustaminen on käräjäoikeuspalveluiden saatavuuden turvaamiseksi välttämätöntä Nurmekseen ja Savonlinnaan, joista etäisyys käräjäoikeuden pääkansliaan on yli 100 kilometriä, ja näiden lisäksi Varkauteen. Työryhmän mietinnössä esitetään Varkauden käräjäoikeuden yhdistämistä Kuopion käräjäoikeuteen siten, että pääkanslia olisi Kuopiossa ja Varkauteen jäisi siirtymäkauden ajaksi sivukanslia ja sen jälkeen istuntopaikka. Mietintöön sisältyvässä Sakari Laukkasen eriävässä mielipiteessä esitetyillä perusteilla Varkauteen tulisi jättää pysyvä sivukanslia. Lisäperusteena voidaan todeta, että Varkauden käräjäoikeus toimii asianmukaisissa tiloissa vuonna 2004 valmistuneessa Varkauden kaupungin omistamassa oikeustalossa. Mikäli Varkauteen jäisi kesään 2019 saakka voimassa olevan vuokrasopimuksen jälkeen vain istuntopaikka, on mahdollista, että nykyiset istuntotilatkaan eivät olisi käytettävissä. Varkauteen olisi rakennettava istuntotilat ja haastemiestilat ja lisätilatarvetta aiheutuisi myös Kuopioon. Pelkän istuntopaikan säilyttämisestä Varkaudessa ei aiheutuisi uudistuksella tavoiteltuja kustannussäästöjä, sillä istuntomatkoista Kuopio – Varkaus – Kuopio aiheutuisi tuomarin ja käräjäsihteerin matkakuluja. Matkustaminen lisäisi merkittävästi tuomarin ja käräjäsihteerin työn rasittavuutta ja vähentäisi sen tuottavuutta. Pysyvien sivukanslioiden perustaminen mainituille paikkakunnille turvaisi osaltaan myös asianajopalveluiden kohtuullisen saatavuuden. Käräjäoikeuksien istuntopaikkojen määrän ja sijainnin osalta hovioikeus edellyttää, että harvaan asutuilla alueilla istuntopaikkoja on riittävästi. Asianosaisten matkat istuntoon eivät saa muodostua kohtuuttoman pitkiksi ottaen huomioon, että pääkäsittelyitä saattaa peruuntua eri syistä tai että pääkäsittelyt saattavat kestää useitakin päiviä. Siinä tapauksessa, että käräjäoikeudet tämän hovioikeuden alueella muodostetaan edellä lausutusta poiketen työryhmän ehdotuksen mukaisesti puhtaasti maakuntapohjalle, olisi syytä ottaa harkittavaksi, voitaisiinko käräjäoikeudet myös nimetä maakuntien mukaan eikä pääkanslian sijaintipaikkakunnan mukaan. Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiri on tässä suhteessa selkeä ja ongelmaton. Tällöin sivukansliat voisivat olla pääkanslian kanssa tasaveroisia käräjäoikeuden toimipisteitä. Tämän hovioikeuden tuomiopiirissä asialla olisi merkitystä ainakin Iisalmen, Nurmeksen, Savonlinnan ja Varkauden sekä mahdollisesti myös Pieksämäen kannalta. Edellä olevan mukaisesti Pohjois-Savon käräjäoikeudella olisi kansliat Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Etelä-Savon käräjäoikeudella olisi kansliat Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudella olisi kansliat Joensuussa ja Nurmeksessa. Kainuun käräjäoikeuden kanslia olisi Kajaanissa. Näin ollen ei puhuttaisi sivukanslioista vaan kanslioiden nimet saisivat muodon: Pohjois-Savon käräjäoikeuden Iisalmen kanslia, jne. Erikseen määrättäisiin, mikä kanslia toimii pääkansliana. Kaikkien mainittujen kanslioiden tulisi olla pysyviä. Ehdotetulla uudistuksella tavoitellaan myös merkittäviä säästöjä. Osa säästöistä menetetään työryhmän ehdotuksen mukaisen harvenevan toimipisteverkoston aiheuttamiin runsaisiin matkakustannuksiin ja matkojen aiheuttamaan ajanhukkaan. Näitä menetyksiä voidaan vähentää riittävän tiheän ja tarkoituksenmukaisen toimipisteverkoston luomisella. HOVIOIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT Työryhmä on katsonut, että hovioikeuksien tuomiopiirirajoja tulisi arvioida uudelleen ottaen huomioon muuttuvat väestö- ja asiamäärät. Hovioikeuksien mahdolliset tuomiopiirirajojen muutokset tulisi toteuttaa samanaikaisesti käräjäoikeuksien tuomiopiirien muutosten kanssa vuoden 2010 alussa. Hovioikeus lähtökohtaisesti katsoo, ettei hovioikeuksien tuomiopiirien muutoksia ole kaikilta osin perusteltua toteuttaa samanaikaisesti käräjäoikeuksien tuomiopiirien muutosten kanssa. Hovioikeuksien tuomiopiirien määrittelyssä tulisi ottaa huomioon myös hovioikeuksien muutoksenhakumenettelyä koskeva mahdollinen uudistus ja uudistuksen vaikutus valitusasioiden määriin eri hovioikeuksissa. Tämä seikka voidaan todeta vasta myöhemmin. Tämän hovioikeuden valitusasioiden määrä on kahtena viimeisenä vuotena vähentynyt ja on ilmeistä, että hovioikeuden tuomiopiiriä tulisi jo tästä syystä laajentaa. Hovioikeuden kannanotto hovioikeuksien tuomiopiirien muutosten eri vaihtoehdoista ja niiden toteuttamisen ajankohdista sekä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee tämän lausunnon liitteeksi otetusta presidentti Krogeruksen laatimasta muistiosta 18.1.2008 ja sen oheen liitetystä taulukosta 10.1.2008. Lausunto on annettu täysistunnossa äänestyksen jälkeen. Presidentti Mikael Krogerus Kansliapäällikkö Olli Hyvärinen LIITE Yleistä Käräjäoikeusverkoston kehittämistä selvitelleen työryhmän (Työryhmämietintö 2007:12) ehdotusten toteuttaminen aiheuttaa väistämättä paineita muuttaa hovioikeuksien piirijakoa. Mietinnön sivulla 40 on todettu ne hovioikeuspiirien väestömuutokset, jotka aiheutuvat siinä tapauksessa, että uudet käräjäoikeudet sijoitetaan hovioikeuspiireihin pääkanslian sijaintipaikkakuntien mukaisesti. Väestöpohja kasvaisi Helsingissä 111 000 hengellä ja vähenisi Kouvolassa 176 000 hengellä. Muissakin hovioikeuspiireissä tapahtuisi muutoksia, mutta vähäisempiä. Hovioikeuksien presidenttien kokouksessa marraskuussa 2007 käytiin asiasta alustavaa keskustelua. Ehdotin silloin, että asiaa tässä yhteydessä tarkasteltaisiin mahdollisimman kattavasti ja pyrittäisiin muun ohessa korjaamaan uusia hovioikeuksia 1970-luvun lopulla perustettaessa tapahtuneet virheet (molempien sijoituspaikka väärä, pohjoisen hovioikeus ei ehkä välttämätön, vrt. Ruotsi, missä Uumajassa pohjoisin ho). Tämä ei saanut kannatusta. Kokouksessa päädyttiin siihen, että nyt suunnitellaan vain välttämättömimmät muutokset lähtien siitä, että maassa on kuusi hovioikeutta ja että niiden sijaintipaikat säilyvät nykyisellään. Tehtävä annettiin hovioikeuksien presidenteille. Työhön ovat osallistuneet oikeusministeriöstä hallitusneuvos Heikki Liljeroos ja ylitarkastaja Raimo Ahola. Asian merkeissä on kokoonnuttu 7.12.2007 ja 11.1.2008. Edellä mainituista lähtökohdista on päädytty siihen, että Kouvolan hovioikeus, jonka juttumäärä putoaisi vuoden 2006 saapuneiden juttumäärien mukaan laskettuna 1030 juttuun, tarvitsee lisää juttuja. Helsingin hovioikeuden kasvattaminen taas on epätarkoituksenmukaista. Sitä paitsi väestöennusteiden mukaan Helsingin hovioikeuspiirin väestömäärä tulee jatkuvasti kasvamaan melko voimakkaasti. Johtopäätöksenä edellisestä on, että tuleva Tuusulan käräjäoikeus tulisi Helsingin hovioikeuden sijasta kuulumaan Kouvolan hovioikeuspiiriin. Helsingin hovioikeudessa on esitetty toivomuksia, että Nurmijärvi ja Kirkkonummi voisivat tulla liitetyiksi Helsingin hovioikeuspiiriin kuuluviin käräjäoikeuksiin (Vantaa ja Espoo). Helsingissä kannetaan huolta nykyisten vakinaisten virkojen säilymisestä. Huoli tuntuu liioitellulta ottaen väestökehityksenkin huomioon. Arvelenkin, että Tuusulan tuleva käräjäoikeus tulee työryhmän mietinnössä suunnitellussa muodossaan kuulumaan Kouvolan hovioikeuspiiriin. Hankalaksi Tuusulan asia on Helsingissä koettu senkin vuoksi, että Tuusulasta, Keravalta, Järvenpäästä tai Hyvinkäältä ei Kouvola tunnu kovin luontevalta kulkusuunnalta. Näin varmaan on, mutta etelässä matkat ovat sen verran lyhyitä, että asialla ei ole todellista merkitystä. Tämä on erittäin kuvaava esimerkki sen virheen seurauksista, että Etelä-Suomen hovioikeus sijoitettiin Kouvolaan, vaikka se olisi pitänyt sijoittaa Lahteen, kuten hovioikeustoimikunta oli ehdottanut. Lisäksi on ilmeistä, että Kokkolan seutu liitetään työryhmän ehdotuksesta poiketen Ylivieskan käräjäoikeuden sijasta Vaasan käräjäoikeuteen. Muuten Rovaniemen hovioikeus muuttuisi kaksikieliseksi! Perustavaa laatua oleva hovioikeuspiirien tarkastelu tulee näillä näkymin ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun suunnitteilla olevaa lupamenettelyä on hovioikeuksissa jonkin aikaa sovellettu ja sen vaikutukset hovioikeuksien työmääriin ovat selvinneet. Itä-Suomen hovioikeuspiiristä erityisesti Työryhmän ehdotuksen mukaan hovioikeuspiiriin tulisivat maakuntajaosta johtuen ennen muualle kuuluneet Suomussalmi, Vaala, Mäntyharju ja Pertunmaa. Hankasalmi siirtyisi samasta syystä meiltä Jyväskylän käräjäoikeuden ja siten Vaasan hovioikeuden tuomiopiiriin. Nämä muutokset toisivat siis 1.1.2007 väestömäärien mukaan laskettuna 17 000 henkeä lisää Itä-Suomen hovioikeuspiiriin. Toisaalta tämä hovioikeuspiiri on ainoa, jonka väkimäärän ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän. Jos saapuvien juttujen määrä säilyy vuoden 2007 tasolla tai vielä aleneekin, hovioikeus tarvitsee välttämättä lisää aluetta ja juttuja, mikäli nykyinen henkilöstömäärä ja nykyisten toimitilojen tehokas käyttö halutaan säilyttää. Hovioikeuden piirissä on jo jonkin aikaa pidetty esillä mahdollisuutta liittää Keski-Suomi, siis tuleva Jyväskylän käräjäoikeus, tämän hovioikeuden hovioikeuspiiriin. Vuonna 2006 Keski-Suomesta on Vaasan hovioikeuteen tullut 510 juttua. Tämä muutos yksinään tuntuu aika suurelta. Nykyisellä henkilökunnan määrällä saattaisi ruuhkautumisriski täällä olla kohtalainen. Näin ollen tämä muutos olisi helpointa saada läpi suuremman kokonaisremontin yhteydessä. Viime presidenttien kokouksessa Vaasan presidentti piti tätä muutosta sinänsä järkevänä. Hän viittasi erityisesti siihen, että Kuopiosta Jyväskylään pääsee junalla 1,5 tunnissa, mutta Vaasasta joudutaan ajamaan autolla, mikä presidentti Könkkölän mukaan vie 4 tuntia. Maanteitse Kuopiosta Jyväskylään on 144 km ja Vaasasta Jyväskylään 275 km. Kaikki Vaasan hovioikeuden matkakäräjät Keski-Suomessa istutaan Jyväskylässä. Vaikka iso remontti tässä vaiheessa ei näytä todennäköiseltä, olen laskenut oheiseen taulukkoon eri hovioikeuksien juttumäärien muutoksia erilaisilla tuomiopiirien muutoksilla. Juttumäärissä ovat pohjana vuoden 2006 juttumäärät. Kaikissa hovioikeuksissa saapuvien juttujen määrä on vuonna 2007 jonkin verran vähentynyt, Itä-Suomen hovioikeudessa eniten. Itse pitäisin mahdollisena ratkaisua: Keski-Suomi Itä-Suomeen, Ylivieska Vaasaan ja Kainuu Rovaniemelle. Toinen vaihtoehto on Etelä-Karjalan eli tulevan Lappeenrannan käo:n liittäminen Itä-Suomeen. Siltä alueelta on Kouvolan hovioikeuteen vuonna 2006 tullut 228 juttua. Se vastaisi aika hyvin Itä-Suomen hovioikeuden nykyisen ratkaisukapasiteetin ja tänne saapuvien juttujen erotusta. Pitkä matka Kuopiosta Lappeenrantaan, 277 km, on ongelma. Toisaalta uuden järjestelmän myötä toivon mukaan turhat pääkäsittelyt ja niin myös matkakäräjien tarve vähenee eikä matka kuitenkaan ole sen pitempi kuin vaasalaisilla nykyisin Jyväskylään. Tämä ratkaisu edellyttäisi Kouvolan vahvistamista Porvoon käräjäoikeudella. Kun ns. iso hovioikeusremontti tulee, tuntuisi välttämättömältä siirtää Kouvolan hovioikeus Lahteen. Tällöin Etelä-Suomen hovioikeuksien tuomiopiirejä olisi nykyistä helpompi järjestellä tarpeiden mukaan. Silloin Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiriin voitaisiin verrattain luontevasti liittää merkittävä osa sen vanhan alueen eteläisistä osista, ainakin Etelä-Karjala. Ellei Kouvolan hovioikeutta siirretä Lahteen, arvioni mukaan koko hovioikeuden olemassaolo on vaakalaudalla. Varsinainen ruuhka-Suomi tulisi silloin Helsingin ja Turun hovioikeuksien kesken jaettavaksi. Aikanaan tässä asiassa tulee linjaratkaisu tehtäväksi. TAULUKKO Alla on laskettu eri vaihtoehtojen mukaisia hovioikeuksien asiamääriä vuonna 2006 hovioikeuksiin käräjäoikeuksista saapuneiden juttumäärien pohjalta. Turun hovioikeuteen nämä vaihtoehdot eivät vaikuttaisi, joten sitä ei ole alla olevissa taulukoissa kuljetettu mukana. A. Käräjäoikeusuudistus nykyisiin hovioikeuspiireihin sovitettuna Vaasan HO 1691 B. Vaihtoehto: Ylivieska Vaasaan, Jyväskylä Itä-Suomeen, Kajaani Rovaniemelle ja Tuusula Kouvolaan Vaasan HO 1563 C. Vaihtoehto: Vaasa kuten A, Lappeenranta Itä-Suomeen, Tuusula ja Porvoo Kouvolaan, Rovaniemi kuten A Vaasan HO 1691 D. Minimivaihtoehto: Tuusula Kouvolaan Helsingin HO 3094 Työryhmän mietintö löytyy osoitteesta Päivitetty 19.2.2008 |
|
|
|
|
