Ulosotto

Ulosotto on laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa. Tavallisimmin kysymys on rahasaatavien perinnästä. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut, voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.

Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Lisäksi ulosottoviranomaisille kuuluu häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.

Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan, että velallisen etua. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat mm. maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan ja omaisuuden ulosmittaus.

Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, tehdään palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä.

Oikopolkuja:

• Palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosmittaus 1.1.2009 alkaen

• Täytäntöönpanon määräaika - velan lopullinen vanhentuminen 1.3.2008 alkaen

• Omaisuuden myynti

Näillä sivuilla annetaan yleistä tietoa ulosottoviranomaisten toiminnasta. Erityistapauksia ja poikkeuksia ei ole selostettu. Tästä syystä menettely yksittäisessä ulosottoasiassa saattaa poiketa tässä esitetystä. Yksittäisessä asiassa toimivaltainen viranomainen on asiaa hoitava ulosottomies.
Oikeusministeriö ei vastaa sisällössä mahdollisesti ilmenevistä puutteista.

Päivitetty 9.3.2010