Ulosotto

Täytäntöönpanon määräaikaisuus

Muutos 1.3.2008: Velan lopullinen vanhentuminen

• Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren mukaan täytäntöönpanoperusteen määräaikaisuuden päättyminen tarkoittaa samalla saatavan lopullista vanhentumista. Täytäntöönpanoperusteen määräaikaisuus koskee luonnollisen henkilön velkoja ja se tarkoittaa sitä aikaa, jonka aikana tuomioistuimen antama tuomio, yksipuolinen tuomio tai muu täytäntöönpanoperuste voidaan periä ulosotossa. Täytäntöönpanon määräaika on 15 tai 20 vuotta lainvoimaiseksi tulleen täytäntöönpanoperusteen tai yksipuolisen tuomion antopäivästä. Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaan tuloa annettuihin täytäntöönpanoperusteisin niin, että ennen 1.3.1993 annettujen täytäntöönpanoperusteiden määräaika lasketaan kyseisestä päivästä. Niiden osalta määräaika siis päättyy 1.3.2008 tai 1.3.2013.

Lue lisää sivulta: Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika

Palkan ja muun toistuvaistulon (esim. eläke) ulosmittauksessa noudatettavien suojaosuuksien määrää tarkistettiin vuoden 2009 alusta lukien. Suojaosuus korotettiin velallisen osalta 20,82 euroon/päivä (korotus 0,92 euroa) ja perheenjäsenen osalta 7,48 euroon/päivä (korotus 0,33 euroa).

Samanaikaisesti tuli voimaan suurituloisimpien velallisia koskeva asteikkoulosmittaus, jonka mukaan heiltä ulosmitataan palkasta enemmän kuin yksi kolmasosa (1/3), kuitenkin enintään 50 %.

• Palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosmittaus 1.1.2009 alkaen

Ulosotossa on tavalllisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosotolla on läheiset yhteydet oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.

Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamaukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Lisäksi ulosottoviranomaisille kuuluu häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.

Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan, että velallisen etua. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat maksukehotuksen lähettäminen, palkan ja omaisuuden ulosmittaus.

Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, tehdään palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä.

Näillä sivuilla annetaan yleistä tietoa ulosottoviranomaisten toiminnasta. Erityistapauksia ja poikkeuksia ei ole selostettu. Tästä syystä menettely yksittäisessä ulosottoasiassa saattaa poiketa tässä esitetystä.
Oikeusministeriö ei vastaa sisällössä mahdollisesti ilmenevistä puutteista.

Omaisuuden myynti

Päivitetty 23.6.2009