Syyttäjälaitos

Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen. Siihen kuuluvat Valtakunnansyyttäjänvirasto Helsingissä ja paikalliset syyttäjäyksiköt. Ensiksimainittu on syyttäjälaitoksen keskushallintoviranomainen.

Valtakunnansyyttäjä on ylin syyttäjä ja johtaa syyttäjälaitosta. Valtakunnansyyttäjä johtaa ja kehittää syyttäjäntoimintaa antamalla yleisiä määräyksiä ja ohjeita syyttäjille. Hän myös nimittää syyttäjät virkoihinsa. Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian, mutta hän ei voi määrätä alaistaan syyttäjää ratkaisemaan jotain asiaa jollain tietyllä tavalla. Hän voi myös itse päättää syytteen nostamisesta ja määrätä syyttäjän ajamaan oikeudessa syytettä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat. Hän toimii tarvittaessa valtakunnansyyttäjän sijaisena.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on varsinaisia syyttäjäntehtäviä varten 13 valtionsyyttäjää, joiden toimialueena on koko maa.

Paikalliset yksiköt ovat johtavien kihlakunnansyyttäjien johtamia syyttäjänvirastoja, joita on 15: Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Suomen,Itä-Suomen, Oulun, Lapin ja Ahvenanmaan syyttäjänvirastot. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa on 33 palvelutoimistoa (1.1.2010 lukien).

Valtaosa rikosasioista (n. 80.000 kpl /vuosi) käsitellään paikallisissa syyttäjäyksiköissä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsitellään pääasiassa yhteiskunnallisesti merkittäviä rikosjuttuja - kaikkiaan muutamia kymmeniä vuodessa - edellä tarkoitettujen hallintotehtävien lisäksi.

Organisaatiokaavio

Syyttäjälaitos lukuina

Huom! Tämän sivun linkit vievät Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivuille. Takaisin pääset Back (Edellinen)-painikkeella.

Syyttäjien etusivulle

Päivitetty 2.11.2009