I-SHO:2009:6

Vastavalitus - Vastapuoli

Antopäivä: 30.6.2009
Diaarinumero: R 08/420
Ratkaisunumero: 644

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

JOENSUUN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 13.3.2008

Virallinen syyttäjä on vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen X:ään kohdistuneesta törkeästä varkaudesta.

X on vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvauksia yhteensä 2.331 euroa.

Käräjäoikeus on, kuultuaan A:ta häneen kohdistetuista vaatimuksista, tuominnut A:n rangaistukseen X:ään kohdistuneesta varkaudesta ja velvoittanut hänet, X:n korvausvaatimukset enemmälti hyläten, suorittamaan X:lle korvauksia yhteensä 810 euroa.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 30.6.2009

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on valituksessaan vaatinut, että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta alennettaisiin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X on vastavalituksessaan vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan hänelle käräjäoikeudessa tuomittujen korvausten lisäksi erinäisiä korvauksia yhteensä 845 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Virallinen syyttäjä on käräjäoikeudessa vaatinut A:lle rangaistusta X:ään kohdistuneesta varkaudesta. X ei ole yhtynyt syytteeseen, mutta on vaatinut A:lta vahingonkorvauksia. A on käräjäoikeudessa tuomittu rangaistukseen ja suorittamaan X:lle korvauksia. A on hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon vain rangaistuksen osalta. X:n vastavalitus taas koskee vain vahingonkorvauksia.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n 3 momentin mukaan asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 a §:n 1 momentin mukaan valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta (vastavalitus).

Kysymys on siitä, voidaanko tässä tilanteessa X:ää ja A:ta pitää oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla toistensa vastapuolina ja onko X siten ollut sellaisessa asemassa, että hän on voinut tehdä vastavalituksen.

Muutoksenhakua hovioikeuteen koskevissa säännöksissä esiintyy useassa kohdassa käsite vastapuoli. Kun tuomitun valitus koskee vain rangaistusta, hovioikeuden pyytäessä kirjallista vastausta vastapuolelta, sellaisena pidetään vakiintuneesti vain niitä, joiden vaatimuksesta rangaistus on tuomittu. Samoin menetellään kutsuttaessa valittajan vastapuoli pääkäsittelyyn, mikäli sellainen valituksen johdosta toimitetaan.

Lainsäädännön selkeyden kannalta olisi suotavaa, että samalla käsitteellä olisi aina sama merkitys. Tähän ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa mahdollista päästä. Se asiayhteys, jossa asianomaista käsitettä laissa käytetään, voi joskus johtaa siihen, että samalle käsitteelle joudutaan eri lainkohdissa antamaan eri merkitys (ks. KKO 2004:46 kohdat 6-15).

Kun vastavalitus voi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (KKO 2006:2) kohdistua myös muuhun jutun osaan kuin mitä valitus koskee ja kun sellainenkin asianomistaja, joka ei ole käyttänyt jutussa puhevaltaa, voi hakea muutosta, on perusteltua lähteä siitä, että nyt käsillä olevassa tilanteessa X:ää pidetään vastavalitusoikeuden kannalta A:n vastapuolena.

Tätä kannanottoa tukevat myös jotkin oikeuskirjallisuudessa esitetyt käsitykset (Jokela: Oikeudenkäynti III, 2004, s. 476, Lappalainen ym: Prosessioikeus, 2007, s. 959, Virolainen: Vastavalituksesta juhlajulkaisussa Prosessioikeudellisia erityiskysymyksiä, 2004, s. 291).

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että X on oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 a §:ssä tarkoitetuin tavoin A:n vastapuoli ja siten oikeutettu tekemään vastavalituksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ovat tältä osin ratkaisseet täysistunnossa hovioikeuden jäsenet:

Mikael Krogerus, Jorma Lumiala, Pertti Jokinen, Markku Ukkola, Paavo Eestilä, Matti Hakkarainen, Heikki Laakso, Maija Liisa Kilpeläinen, Helena Lindgren, Anna-Kaarina Mäkinen, Kaarina Heino, Heimo Kiviranta, Juha Halijoki, Ari Kyllönen, Riitta-Liisa Rautsi, Pirjo Soininen, Jukka Soininen
Esittelijä Anne Karhu

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT

Hovioikeudenneuvos Anna-Kaarina Mäkinen:

X on asianomistaja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevässä rikoksessa. Hän on toimittanut yksityisoikeudellisen vaatimuksensa käräjäoikeuteen kirjallisena. Hän ei ole ollut läsnä käräjäoikeuden istunnossa eikä yhtynyt virallisen syyttäjän nostamaan syytteeseen. A on hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon vain rangaistusseuraamuksen osalta.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 a §:n 1 momentin mukaan valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta (vastavalitus). Säännökseen johtaneiden esitöiden (HE 91/2002 vp s. 36) mukaan se, ketkä ovat toistensa vastapuolia, määräytyisi tarkemmin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ilman että asiasta nimenomaan säädettäisiin laissa.

Kun rangaistukseen tuomittu valittaa käräjäoikeuden tuomiosta rangaistuksen osalta, hänen vastapuolensa hovioikeudessa on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, jonka vaatimuksesta hänet on tuomittu rangaistukseen. Vain tällaista asianosaista hovioikeuden on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 §:n nojalla kehotettava antamaan kirjallinen vastaus valitukseen ja vain hänet hovioikeuden on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 18 §:ssä selostetuin tavoin kutsuttava saapumaan valittajan vastapuolena hovioikeuden pääkäsittelyyn, jos valituksen johdosta sellainen toimitetaan. Tämä käsitys vastapuolesta vastaa hovioikeudessa jo aiemmin omaksuttua kantaa (tämän hovioikeuden tuomio 8.12.2005 nro 1429).

Se, että asianomistaja voi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n 3 momentin mukaan hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa, ei käsitykseni mukaan vaikuta siihen, ketä on pidettävä hovioikeudessa muutosta hakeneen asianosaisen vastapuolena. Päinvastaiselle tulkinnalle ei käsitykseni mukaan ole saatavissa tukea lain sanamuodosta eikä lain esitöistä.

Näin ollen, vaikka oikeuskirjallisuudessa onkin vastavalitusoikeudesta tällaisessa tilanteessa esitetty toisenlaisia mielipiteitä, katson, ettei X ole hovioikeudessa A:n vastapuoli ja ettei hän niin ollen voi tehdä vastavalitusta A:ta vastaan.

Näillä perusteilla jätän X:n vastavalituksen A:ta vastaan tehtynä tutkimatta.

Hovioikeudenneuvokset Paavo Eestilä ja Markku Ukkola olivat vuorollaan samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Mäkinen.

Vakuudeksi: Anne Karhu