HelHO:2009:6

Työpalkka - tukipaketti - työsuhteen lakkaaminen

Antopäivä 25.6.2009
Diaarinumero S 08/3294
Ratkaisunumero 1763

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 29.10.2008

Kantaja A

Vastaaja Pankki B

Asia Työntekijän palkkaedut

Vireille 1.6.2007

SELOSTUS ASIASTA

A on ollut 1.3.1975 alkaen pankki B:n palveluksessa työsuhteessa. Hän on ollut 1990-luvulla apulaisjohtajana kansainvälisen maksuliikenteen loro-selvitys-työryhmässä ja siirtynyt vuonna 2000 samalla osastolla nostro-posiittoriksi. Tässä tehtävässä kantaja toimii edelleen.

Pankki B:ssä on olemassa kahdenlaisia tukipaketteja, jotka ovat käytettävissä mahdollisissa työsuhteen päättymistilanteissa. Näistä yksilöllinen tukipaketti on tarkoitettu tilanteita varten, jolloin esimerkiksi työn vaatimukset ovat huomattavasti muuttuneet ja esimies ja toimihenkilö ovat yhdessä todenneet, että uusien tehtävien edellyttämää osaamista ei ole henkilön peruskoulutus ja työhistoria huomioon ottaen käytännössä mahdollista tai mielekästä saavuttaa. Yksilöllinen tukipaketti voidaan myöntää henkilölle, vaikka hänen työtehtävänsä eivät lopukkaan. Myöntämisen edellytyksenä on, että asiasta sovitaan työsuhteen osapuolten välillä ja että työntekijä irtisanoutuu työtehtävästä.

A on käynnistänyt kesällä 2005 yksilöllisen tukipaketin hakemisen. A on keskustellut asiasta luottamusmiehen kanssa ja tämän kehotuksesta oman esimiehensä kanssa sekä 19.8.2005 HR-partner E:n kanssa.

Mikäli A:lle olisi tuolloin myönnetty tukipaketti, se olisi ollut määrältään 15 kuukauden palkkaa vastaavat 47.685 euroa. Tässä mielessä vastaaja myöntää kantajan vaatimuksen määrän oikeaksi.

Kanne

A on vaatinut, että pankki B velvoitetaan suorittamaan hänelle yksilöllisenä tukipakettina 15 kuukauden palkkaa vastaava summa yhteensä 47.685 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä alkaen ja korvaus oikeudenkäyntikuluista laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

Perustelut

Oikeus yksilölliseen tukipakettiin on A:n työsuhteen ehto. Sellaisena se velvoittaa työnantajaa eikä tämä voi yksipuolisesti kieltäytyä myöntämästä työntekijälle sopimuksen mukaisia etuuksia.

Pankki B on myös sopinut A:n kanssa, että se myöntää A:lle tukipaketin antamansa yleisen ohjeen mukaisesti. Joka tapauksessa A:lla on ollut kesän 2005 ja 4.7.2006 välisenä aikana työnantajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella perusteltu aihe odottaa, että hän saa tukipaketin.

Vastaus

Pankki B on vastustanut kannetta ja vaatinut, että se hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan sekä pankki B:n oikeudenkäyntikulut ilman arvonlisäveroa että sen asianosaiskulut kokonaisuudessaan korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Perustelu

Oikeus yksilölliseen tukipakettiin ei ole A:n työsuhteen ehto eikä sellaisesta ole A:n kanssa sovittu. A:lla ei ole ollut perusteltua aihetta odottaa, että hän saa tukipaketin. A ei ole täyttänyt yksilöllisen tukipaketin myöntämisen edellytyksiä.

Riitaiset seikat

Kantajan työsopimuksen ehdot

Pankki B
Tukipaketista ei ole missään vaiheessa sovittu tai keskusteltu työntekijöiden kanssa. Työnantaja on joka vuosi yksipuolisesti päättänyt jatkaako se tukipakettikäytäntöä. Myös sisäisessä ohjeistuksessaan työnantaja on painottanut, että henkilöllä ei ole yksipuolista oikeutta tukipaketin saamiseen ja että se voidaan hakijalta evätä tietyssä tilanteessa vaikka edellytykset hänen kohdallaan täyttyisivätkin. Pankki B on voinut siis myös yksipuolisesti vetäytyä tukipaketin myöntämisestä.

A
Tukipaketin myöntämisedellytykset on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä.
Tukipakettia koskeva pysyvä ohjeistus on henkilökunnan saatavilla pankki B:n sisäisessä intranetissä ja tällainen ohjeistus on ollut netissä myös silloin kun kantaja haki tukipakettia.

Osapuolten sopimus tukipaketin maksamisesta

A
A on esittänyt, että osapuolet, työnantaja ja A, ovat sopineet, että A jää pois työstään ja että työnantaja maksaa hänelle tukipaketin. Tällainen sopiminen on tehty neuvotteluissa A:n, hänen lähiesimiehensä G:n ja I:n sekä H:n kanssa.

A on ensiksi keskustellut asiasta luottamusmiehen kanssa. Luottamusmiehen kehotuksesta A on neuvotellut asiasta oman esimiehensä kanssa, Tässä neuvottelussa osapuolet ovat yhdessä todenneet, että A:lla on edellytykset saada tukipaketti.

Neuvottelusta laadittiin 24.5.2006 päivätty muistio ja työnantaja ryhtyi tukipaketin toteuttamistoimenpiteisiin. Sellaisia olivat esimerkiksi työnantajan ilmoitus osastokokouksessa 7.11.2005 ja uusien työntekijöiden palkkaaminen vastaaviin tehtäviin. Uudella työntekijällä A tarkoittaa J:tä, joka palkattiin 1.3.2006 alkaneeseen, toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Tästä tehtävästä J siirtyi noin vuoden kuluttua töihin pankki B:n toiselle osastolle.

A on huomauttanut, että myöntämismenettely, johon pankki B on tässä oikeudenkäynnissä viitannut, on muutos aikaisempaan menettelyyn. Muutoksella, joka on tehty 22.2.2007, tukipakettien myöntäminen on keskitetty HR-Serviceen. Kun A:n hakemusta käsiteltiin, tällaista keskittämistä ei ollut olemassa.

Pankki B
Tukipakettiasia on käynnistynyt normaalisti siten, että A on keskustellut asiasta esimiehensä kanssa. Tuolloin esimies on voinut kertoa A:lle oman - ja vain oman - näkemyksensä asiasta. Lopullinen päätös tukipaketin myöntämisestä tehdään aina HR Palvelut-yksikössä.

Pankki B on huomauttanut, että rahan varaaminen johonkin asiaan henkilöstösuunnitelmassa on budjetoimista, ei päätöksentekoa. Pankki B on lisäksi viitannut tukipakettihakemuksessa olevaan sanamuotoon, jossa on erikseen varattu tila ratkaisulle merkinnällä "tukipaketti myönnetään / hylätään". Se on viitannut myös A:n hakemuksen liitteenä olevaan muistioon 24.5.2006 ja siinä olevaan toteamukseen, että "esimies puoltaa hakemusta".

Pankki B on todennut, että se ei ole palkannut uusia työntekijöitä A:n tilalle, vaan purkamaan ruuhkautunutta tilannetta.

A:n henkilökohtaiset edellytykset yksilöllisen tukipaketin saamiseen

A
A on ikääntynyt ja hänen työntekonsa on selkeästi hidastunut. Toimen sisällä työtehtävät ovat voimakkaasti muuttuneet; määrät ovat kaikella lailla kasvaneet. Vuonna 2001 suomalais-ruotsalainen K, tanskalainen L ja norjalainen M yhdistyivät. Uudeksi nimeksi tuli pankki B. Pankki B:n toimintoja ja prosesseja alettiin yhtenäistämään. Valuuttakauppatuotteiden osalta rakennettiin yhteinen maksujärjestelmä. Aikaisemmin posiittorit hoitivat vain oman maansa positiota. Prosessien yhtenäistämisen jälkeen kaikkien maiden kaupat tehtiin pankki B:n lukuun, jolloin Suomessa olevat posiittorit hoitavat koko pankin positiota. Näin ollen tilien suuruusluokka ja työn hektisyys ovat aivan eri tasoa kuin ennen.

Integraatio- ja keskittämishankkeet ovat lisänneet myös nostrotilien lukumäärää ja tapahtumat tileillä ovat nousseet moninkertaisiksi. Nostrotilejä oli vuonna 2003 noin 120 kpl. Tilien määrää on noussut noin 300 tiliin ja käytettävänä on 45 eri valuuttaa. Lisäksi valuuttakaupoissa tuli käyttöön WSS-järjestelmä (Wall Street System). Tällä hetkellä näitä valuuttakauppoja tehdään kuukaudessa 60.000 -70.000 kpl.

Pankki B
Yksilöllinen tukipaketti on tarkoitettu käytettäväksi tilanteessa, jolloin yksittäinen työntekijä ei ole pysynyt työtehtäviensä muutoksen mukana vaan muutokset ovat ohittaneet työntekijän osaamisen. A:n kohdalla tällaisesta tilanteesta ei ole kysymys. A selviytyy hyvin työtehtävistään ja hän osaa ne.

Työnantaja on todennut A:lle, että mahdollinen uupumus tai väsyminen ei ole peruste tukipaketin myöntämiseen. Tällaisessa tilanteessa on käytettävä mahdollisia muita olemassa olevia keinoja.

Todistelu

Kirjalliset todisteet
A
1) Pankki B:n sisäisessä intranet:ssa oleva selvitys yksilöllisestä tukipaketista ja sen myöntöedellytyksistä
2) Muistio 24.5.2006
3) Hakemus 24.8.2006 yksilölliseksi tukipaketiksi
4) Pöytäkirja 7.11.2005
5) Sähköpostiviesti 16.8.2006, Selvitys pankin henkilöstösuunnitelmasta vuodelle 2006
6) Pankin sisäisessä intranet:ssa oleva selvitys yksilöllisestä tukipaketista ja sen myöntöedellytyksistä (uusi ohje)
7) 24.1.2003 Pöytäkirja yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksesta, kalvosarja (7 kalvoa)
8) Muistio 17.8.2006

Pankki B
1) Ote yhtiön intranetistä (kantajan 1)
2) Muistio 24.5.1006 (kantajan 2)
3) Yksilöllistä tukipakettia koskeva hakemus, 24.8.2006 ja siihen liittyvä kielteinen päätös 30.8.2006

Henkilötodistelu
A
1) A, asianosaisena todistelutarkoituksessa
2) C
3) D

Pankki B
1) E, HR-partneri
2) F, HR-Services henkilöstöyksikön johtaja

Oikeudenkäyntikulut

A on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi arvonlisäveroineen 9.390,60 euroa.

Pankki B on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi arvonlisäveroineen 5.065,18 euroa.

A on myöntänyt pankki B:n oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen määrän oikeaksi ja huomauttanut, että asia on joka tapauksessa ollut epäselvä ja toisaalta A on yksittäinen työntekijä kun taas pankki B on varakas yhtiö. Mikäli A häviäisi kanteensa, tulisi osapuolten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a §:n tai 8b §:n nojalla joka tapauksessa pitää kulut vahinkonaan tai kuluja tulisi alentaa.

Pankki B on myöntänyt A:n vaatimuksen määrältään oikeaksi ja painottanut, että A:n takana asiassa on hänen työntekijäliittonsa, joka maksaa kantajan oikeudenkäyntikulut. Osapuolten välillä ei siten ole olemassa lain tarkoittamaa epäsuhtaa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Osapuolet ovat olleet asiassa yksimieliset siitä, että A on kesällä 2005 työsuhteessaan käynnistänyt yksilöllisen tukipakein hakemisen. Hän on neuvotellut mahdollisuudestaan saada tukipaketti oman lähiesimiehensä kanssa. Tuolloin molemmat osapuolet ovat olleet yksimieliset siitä, että A:n on periaatteessa ollut mahdollista saada tällainen etu.

Työntekijän puolelta tukipaketin saaminen on edellyttänyt henkilökohtaista hakemista, tiettyjen kriteerien täyttymistä sekä sitä, että työntekijä irtisanoutuu työsuhteestaan.

Käräjäoikeus toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan yksilöllisen tukipaketin hakeminen ja sen myöntäminen on ollut yksi vapaaehtoisesti käytettävissä oleva mahdollisuus päättää A:n työsuhde. Menettelyn valitseminen käytettäväksi on edellyttänyt molemminpuolisesti sen valitsemista, sopimusta. Tällaisena se on ollut A:n työsopimuksen ehto.

Tukipaketin hakeminen ja myöntäminen

Todistajien E:n ja F:n kertomana on selvitetty, että pankki B:n hallinnollinen organisaatio on ollut vuosina 2002 ja 2004 muutoksessa. F on kertonut, että niin sanottu HR-yksikkö on ollut hallinnollinen tuki, joka on mahdollistanut päätäntävallan keskittämisen puolueettomalle taholle. Todistajat ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että yksilöllisen tukipaketin hakeminen on edennyt siten, että työntekijä ja hänen esimiehensä keskustelivat keskenään tukipaketin hakemisen mahdollisuuksista ja siihen päätyessään tekivät hakemuksen tukipaketin saamiseksi. E:n kertomana on selvitetty, että lähiesimiehellä oli tapana jo ennen hakemuksen tekemistä ottaa yhteyttä HR-yksikköön ja keskustella tilanteesta sekä mahdollisista edellytyksistä.

Todistaja C on työntekijänä pankki B:n palveluksessa ja luottamusmiehenä tullut tietämään A tapauksesta. C on kertonut, että työnantaja oli erikseen kertonut luottamusmiehille yksilölliseen tukipakettiin liittyvästä menettelystä. Tämän informaation perusteella C oli käsittänyt, että HR-yksikkö oli näissä asioissa lähinnä tekninen toteuttaja ja yksittäinen HR-Partner oli asiassa konsultin roolissa. C ei kertomansa mukaan ollut ollut mukana yhdessäkään yksilöllisen tukipaketin hakemisessa. Kun A oli kääntynyt C:n puoleen kesällä 2005 aloittaessaan menettelyn, oli C kehottanut A:ta keskustelemaan asiasta A:n oman lähiesimiehen kanssa.

Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä pankki B:n hallinnollisesta organisaatiosta. Kun A on väittänyt, että työnantaja on jo itseään sitovasti päättänyt myöntää A:lle yksilöllisen tukipaketin, on A viitannut pankki B:n intranet-sivustoilla olevaan informaatioon tukipaketista, sen edellytyksistä ja sen myöntämisestä.

Käräjäoikeus toteaa, että A:n viittaama sivusto on olemassa tiedottamistarkoituksessa. Se ei itsessään luo tai vahvista menettelytapoja. Tässä lukijalle on voinut jäädä sivuston antaman tiedon perusteella epäselväksi, missä päätös tukipaketin käyttämisestä tehdään. Sivustolla annetun informaation tällainen mahdollinen puutteellisuus ei kuitenkaan luo eikä voi luoda osapuolten välisessä työsuhteessa määrätystä tai yleisesti noudatetusta käytännöstä poikkeavaa menettelyä. Myöskään A:n väittämä sanotun sivuston tiedotteen sanamuotomuutos 22.2.2007 ei ole yksistään voinut muuttaa menettelytapaa.

A:n kertomana asiassa on selvitetty, että hänen lähiesimiehellään ei ole ollut oikeutta päättää uusien työntekijöiden palkkaamisesta osastolle vaan siihen on vaadittu Tanskassa olleen, häntä ylemmän esimiehen päätös.

Esitettyä selvitystä arvioidessaan käräjäoikeus toteaa, että kerrotulla tavalla todistajat ovat kertoneet asiassa ristiriitaisesti. Todistajista asiantuntevampana on pidettävä todistajia E:tä ja F:ää, jotka ovat nimenomaan tehneet sitä työtä, jonka käytännöistä asiassa on kysymys. Heidän kertomustaan tukee myös menettelytapa, että tukipaketin saamista varten A on 24.8.2006 lähiesimiehensä kanssa tehnyt HR-yksikölle osoitetun kirjallisen hakemuksen (todiste nro 4), jossa esimies puoltaa tukipaketin myöntämistä. Hakemus on tehty valmiille lomakepohjalle ja siinä on varattu tila HR-partnerin myöntävälle tai hylkäävälle ratkaisulle.

Tällä perusteella asiassa on selvitetty, että työnantajan puolelta yksilöllisen tukipaketin myöntämistä koskevan ratkaisun tekeminen on ollut keskitettynä sen HR-yksikköön, eikä työntekijän lähiesimiehellä ole ollut mahdollisuutta pankki B:tä sitovasti päättää tukipaketin myöntämisestä.

Osapuolten sopimus tukipaketin maksamisesta

A on väittänyt, että hän oli pankki B:n menettelystä ja neuvottelujen etenemisestä saanut uskoa, että työnantaja oli myöntänyt hänelle yksilöllisen tukipaketin siihen nähden, että työyhteisössä oli julkistettu tieto tukipaketin käyttämisestä jonkun henkilön kohdalla ja A:n tilalle oltiin palkkaamassa uusia työntekijöitä.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä, että A:n esille tuomat työnantajan toimet olisivat olleet yhteydessä A:n käynnistämään tukipaketin hakemiseen. Pelkästään se, että toimet ovat olleet samanaikaiset, ei esitetyn selvityksen perusteella ole voinut antaa A:lle syytä uskoa, että hänelle oli jo myönnetty tukipaketti.

A:n henkilökohtaiset edellytykset tukipaketin saamiseen

A:n kertomana asiassa on selvitetty, että vuodesta 2001 alkaen työnantajapankin organisaatio on muuttunut kansainvälisten liiketoimintojen yhdistymisten ja järjestelyjen vuoksi. Osaksi tämän vuoksi myös A:n työtehtävät ovat muuttuneet siten, että ne ovat lisääntyneet sekä lukumääräisesti että arvomääräisesti. Myös käytettävien valuuttojen määrät ovat lisääntyneet.

A:n kertomana on myös selvitetty, että vuosien 2003 ja 2005 välillä A oli todennut, että hänelle oli tullut jatkuvasti uusia, kiireellisiä työtehtäviä eikä hän ollut selviytynyt tehtävistään normaalin työajan puitteissa. Työpäivät olivat pidentyneet kohtuuttomasti ja hänelle oli tullut ongelmia työssäjaksamisessa. A oli joutunut olemaan tämän vuoksi myös sairaslomalla.

Pankki B on väittänyt, että pankki B:n organisaatiomuutosten vuoksi A:n yksikön kohdalla ja myös A:n kohdalla työmäärät olivat nousseet ja ruuhkautuneet, mutta tämä ongelma oli osittain asettunut ja osittain hoidettu työjärjestelyllä. Pankki B on väittänyt, että A on tuossa tilanteessa ilmeisesti ollut väsynyt ja mahdollisesti uupunutkin. Nämä olivat kuitenkin seikkoja, joita varten yksilöllistä tukipakettia ei ollut luotu. Kerrotussa tilanteessa oli käytettävissä muita keinoja tai torjuntatapoja.

Osapuolet ovat yhdensuuntaisesti todenneet, että A ei ole ollut vuosina 2007 tai 2008 juurikaan sairaslomalla.

Käräjäoikeus toteaa, että osapuolet ovat yhdensuuntaisesti esittäneet, että A:n työtehtävät ovat monimutkaistuneet ja lisääntyneet. A ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä, että hän ei näissä olosuhteissa selviytyisi työtehtävistään tai että hän muusta syystä olisi oikeutettu saamaan hyväkseen yksilöllisen tukipaketin.

Oikeudenkäyntikulut

A häviää kanteen ja on sen vuoksi velvollinen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan korvaamaan pankki B:n oikeudenkäyntikulut.

Asiassa ei ole olemassa erityisiä syitä velvoittaa osapuolia vastaamaan omista kuluistaan tai alentaa A:n korvattavaksi tulevaa pankki B:n kulujen määrää.

A on myöntänyt vaatimuksen määrän oikeaksi.

LOPPUTULOS

Kanne hylätään. A velvoitetaan suorittamaan pankki B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 5.065,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 §, 8a § ja 8b §

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet
käräjätuomari Elina Haapasalo

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 25.6.2009

Valittaja A

Vastapuoli Pankki B

Valitus

A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja pankki B velvoitetaan suorittamaan hänelle käräjäoikeuden tuomiossa selostetun kanteen mukaisesti yksilöllisenä tukipakettina 15 kuukauden palkkaa vastaavat 47.685 euroa korkoineen sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 9.390,60 eurolla ja hovioikeudessa 5.052,90 eurolla, molemmat korkoineen.

A:n kohdalla olivat täyttyneet yksilöllisen tukipaketin saamisen edellytykset, joita olivat olleet työn vaatimusten ja työympäristön muuttuminen, työntekijän selviytyminen muuttuneessa tilanteessa sekä se, että hakijan esimies tulkitsee tilanteen samalla tavalla kuin hakija. A ja hänen lähin esimiehensä olivat arvioineet edellytysten täyttyvän. Pankki B:n antaman ohjeistuksen mukaisesti päätöksen tekijänä oli ollut työntekijän esimies. HR -osaston rooli oli ollut vain tekninen. Tämä ohjeistus oli ollut pankki B:tä sitova ja siitä oli tullut A:n työsuhteen ehto. A:lla oli ollut perusteltu aihe uskoa saavansa tukipaketin. Hänen osastollaan oli ryhdytty muutoksiin sen takia, että hänen työsuhteensa tiedettiin päättyvän pian tukipaketin myöntämisen vuoksi.

A:ta ei olisi pitänyt velvoittaa korvaamaan pankki B:n oikeudenkäyntikuluja, koska kysymyksessä oleva asia oli ollut oikeudellisesti epäselvä ja vastakkain olivat olleet yksittäinen työntekijä ja pankki.

Vastaus

Pankki B on vaatinut, että valitus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan pankki B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 3.446,50 eurolla.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. A:lla ei ollut ollut oikeutta yksilölliseen tukipakettiin. Tukipaketin saaminen oli edellyttänyt joko organisaation tai tehtävien muuttumista ja lisäksi hakijalla oli pitänyt olla sellainen vamma tai ammattitaidon puute, ettei olisi ollut mielekästä kouluttaa häntä uusiin tehtäviin. Tukipaketin myöntämisestä ei ollut tullut A:n työsuhteen ehto, sillä oikeudesta tukipakettiin ei ollut mainittu A:n työsopimuksessa ja pankki B oli päättänyt vuosittain yksipuolisesti tukipakettikäytännön jatkamisesta. Lopullisen päätöksen tukipaketin myöntämisestä oli tehnyt HR-Palvelut -yksikkö. Myöntäminen oli vaatinut aina tapauskohtaista arviointia eikä pankki B ollut velvoitettu myöntämään tukipakettia edellytysten täyttyessäkään. Tukipaketin myöntämisestä ei ollut myöskään sovittu A:n kanssa. A ei ollut täyttänyt tukipaketin saamisen edellytyksiä, koska hän oli pärjännyt työssään. Tukipakettia ei ollut oikeus saada työuupumuksen vuoksi.

Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta ja todistajina F:ää, C:tä, D:tä ja E:tä.

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Näyttö

A, F, C ja E ovat kertoneet hovioikeudessa pääosin ja asian ratkaisemiseen vaikuttavilta osin samalla tavoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on merkitty.

A on lisäksi kertonut olleensa siinä käsityksessä, että hänelle oli myönnetty yksilöllinen tukipaketti. Hän oli keskustellut tukipaketin hakemisesta esimiehensä G:n kanssa, joka oli suhtautunut myönteisesti asiaan. G oli 9.11.2005 kertonut, että A:lle myönnetään tukipaketti. Tukipaketin vaatimaa muistiota ei kuitenkaan ollut tehty ennen kuin H oli palannut äitiyslomalta A:n lähiesimieheksi. Missään vaiheessa ei ollut kerrottu, että päätöksen tukipaketin myöntämisestä tekisi HR -yksikkö, vaan A oli luullut asian olevan selvä H:n laatiman muistion myötä. A:n osastolle oli palkattu uusia työntekijöitäkin tukipaketin myöntämisen vuoksi. Palattuaan kesälomalta A oli kuullut, ettei E puolla hakemusta. A:lle oli tämän jälkeen tarjottu mahdollisuutta siirtyä osa-aikaeläkkeelle tai toiselle osastolle, mutta A oli kieltäytynyt näistä vaihtoehdoista.

F on lisäksi kertonut, että pankki B oli päättänyt yksilöllisestä tukipaketista vuosittain. Tukipaketti oli ollut käytössä vuosina 2003-2008 ja se oli päätetty ottaa käyttöön taas vuodeksi 2009. Päätöksenteko tukipaketin myöntämisestä oli haluttu keskittää HR -yksikköön, jotta pakettia ei käytettäisi väärin ja sen myöntäminen olisi puolueetonta. Liiketoimintayksikön esimiehen rooli asiassa oli ollut konsultatiivinen. F oli olettanut, että intranetissä ollutta ohjeistusta oli muutettu sananmuotojen täsmennyksen vuoksi.

C on lisäksi kertonut, että A:lle myönnettävä tukipakettiasia oli ollut esillä käsiteltäessä vuoden 2006 henkilöstösuunnitelmaa. Vaikka YT -ryhmän kokouksen pöytäkirjassa 7.11.2005 ei ollut mainittu nimiä, lauseella "Yksi henkilö ottanee paketin." oli tarkoitettu A:ta. C oli ollut asian takia yhteydessä useisiin henkilöihin eikä missään vaiheessa ollut käynyt ilmi, että lopullisen päätöksen tekisi HR -yksikkö.

E on lisäksi kertonut, että päätös tukipaketin myöntämisestä tehtiin aina tapauskohtaisesti HR -yksikössä. Koskaan ei ollut käynyt ilmi, että kukaan muu olisi ymmärtänyt tukipaketin myöntäjätahon väärin. Mikäli tukipaketin myöntämisestä olisi tehty päätöksiä 7.11.2005, olisi tästä tullut merkintä pöytäkirjaan. Lisäksi kyseessä ei ollut ollut sellainen forum, jossa tukipaketin myöntämisestä olisi voitu päättää. A:n tapauksessa kyse oli ollut pikemminkin alisuorituksesta ja motivaation puutteesta kuin tukipaketin edellytykset täyttävistä tekijöistä. A:n osastolle oli palkattu uusia työntekijöitä keventämään kohtuuttomaksi noussutta työmäärää, eikä kysymys ollut A:n tilalle palkatuista työntekijöistä. A:lle oli tarjottu osa-aikaeläkettä tai siirtymistä pankin eurotiimiin, mutta A ei ollut ollut kiinnostunut näistä vaihtoehdoista. E:n käsityksen mukaan G tai H eivät olleet luvanneet A:lle tukipakettia.

D on kertonut toimivansa pankki B:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Hän tunsi yksilöllisen tukipaketin edellytykset hyvin. HR -yksikön rooli oli tekninen toteuttaja, jonka tehtävänä oli esimerkiksi laskea, kuinka monen kuukauden suuruiseen tukipakettiin henkilö oli oikeutettu. Luottamusmiehille oli kerrottu, että keskustelu tukipaketin myöntämisestä tapahtui esimiehen ja toimihenkilön välillä ja esimiehen puoltaminen oli riittävää. Ohjeistusta myöntäjätahosta oli muutettu vasta A:n saatua kielteisen päätöksen. D:n käsityksen mukaan A:lle oli luvattu paketti.

Johtopäätökset

Tukipaketti A:n työsuhteen ehtona

Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tuomion tavoin selvitetyksi, että mahdollisuus yksilöllisen tukipaketin saamiseen on ollut A:n työsuhteen ehtona. Tukipaketin saaminen on edellyttänyt henkilökohtaista hakemusta, tiettyjen edellytysten täyttymistä ja työntekijän irtisanoutumista työsuhteestaan. Tukipaketista on tullut sopia työntekijän ja työnantajan kesken.

Tukipaketin myöntäminen

Asiassa on esitetty ristiriitaista näyttöä siitä, miten tukipaketin myöntäminen on järjestetty pankki B:ssä. Epäselvyyttä on siitä, onko päätöksen tukipaketin myöntämisestä voinut tehdä työntekijän esimies vai onko myöntäminen keskitetty HR-yksikköön.

A:n ja luottamusmiesten kertoman mukaan päätöksen tukipaketin myöntämisestä olisi voinut tehdä työntekijän esimies. Toisaalta pankki B:n kuulemien todistajien mukaan päätösvalta asiassa on ollut HR-yksiköllä. Samaan viittaa A:n täyttämä kirjallinen hakemuslomake tukipaketin myöntämisestä. Lomakkeesta päätellen esimies ja HR-partneri ottavat ensin kantaa hakemuksen puoltamiseen, mutta lopullisen päätöksen tukipaketin myöntämisestä tai hylkäämisestä tekee HR-yksikkö.

A:n tehdessä hakemuksen tukipaketista pankki B:n ohjeet eivät ole olleet täysin yksiselitteiset sen suhteen, miten paketin myöntämisestä päätetään. Ohjeiden mukaan työntekijällä ei ole yksipuolista oikeutta tukipaketin saamiseen, mutta edellytykset on mainittu todettavan yhteisesti työntekijän ja tämän esimiehen välisissä keskusteluissa. Ohjeissa viitataan siihen, että esimies voi konsultoida tukipaketin myöntämisperusteista HR-partnerin ja HR-yksikön kanssa. Ohjeiden mukaan hakemus lähetetään HR-palveluihin. Pankki B on sittemmin muuttanut ohjeistusta siten, että lopullisen päätöksen tukipaketin edellytysten täyttymisestä ja paketin myöntämisestä on nimenomaisesti ilmoitettu tekevän HR-yksikön johtaja. Ohjeiden aikaisemmasta tulkinnanvaraisuudesta huolimatta ja edellä mainittu A:n käyttämä hakemuslomakekin huomioon ottaen ei kuitenkaan voida katsoa, että tukipaketin myöntäminen olisi aikaisemminkaan ollut työntekijän esimiehen tehtävissä.

Näillä ja lisäksi käräjäoikeuden tuomiossa sanotuilla perusteilla hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että yksilöllisen tukipaketin myöntäminen on ollut keskitettynä yhtiön HR-yksikköön eikä työntekijän esimies ole voinut tehdä pankki B:tä sitovaa päätöstä tukipaketin myöntämisestä.

Tukipaketin myöntämisestä sopiminen

Pankki B:n YT-ryhmän kokouksen 7.11.2005 pöytäkirja ja pankki B:n henkilöstösuunnitelmista esitetty selvitys osoittavat, että pankki B:ssä on varauduttu yksilöllisen tukipaketin myöntämiseen A:lle. Tähän viittaa osaltaan myös uusien työntekijöiden palkkaaminen A:n osastolle.

Toisaalta asiassa ei ole selvitetty, että A:n ja pankki B:n kesken olisi missään vaiheessa lopullisesti sovittu tukipaketin myöntämisestä.

Tukipaketin myöntämistilanne on A:n kannalta saattanut vaikuttaa epäselvältä. A:nkin on kuitenkin viimeistään HR-partnerin kielteisen kannanoton jälkeen tullut ymmärtää, että hänen hakemuksensa ehkä tulee hylätyksi, kuten sitten on käynytkin.

Näillä ja lisäksi käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin asiassa jääneen näyttämättä, että tukipaketin myöntämisestä olisi sovittu A:n ja pankki B:n kesken.

A:n henkilökohtaiset edellytykset tukipaketin saamiseen

Yksilöllisen tukipaketin myöntämisen yhtenä edellytyksenä on ollut, ettei henkilölle ole osoitettavissa soveltuvaa työtä muualta konsernissa. A:lle on tarjottu siirtoa toiselle osastolle, mistä hän on kuitenkin kieltäytynyt.

Tällä ja lisäksi käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että A ei ole täyttänyt yksilöllisen tukipaketin myöntämisen edellytyksiä.

Oikeudenkäyntikulut

A on käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla velvollinen korvaamaan pankki B:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. Aihetta korvauksen alentamiseen ei ole.

Asian näin päättyessä A on myös velvollinen korvaamaan pankki B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. A velvoitetaan suorittamaan pankki B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 3.446,50 euroa.

Asian ratkaisseet hovioikeudenjäsenet
hovioikeudenlaamanni Monika Kuhlefelt
hovioikeudenneuvos Risto Jalanko
määräaikainen hovioikeudenneuvos Jarmo Kilpelä

esittelijä viskaali Eeva Palaja

Lainvoimaisuustiedot
Lainvoimainen