VaaHO:2009:1

Järjestysrangaistus
Oikeudenkäyntikulut

Antopäivä 3.7.2009
Diaarinumero R 09/661
Ratkaisunumero 864

ASIA: Järjestyksen noudattamista istunnossa koskevan määräyksen noudattamatta jättäminen

Valittaja A

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Jämsän käräjäoikeuden päätös 3.4.2009

Selostus asiasta

Tapahtumat

Asianajaja A on määrätty asiassa vangittuna olevan vastaaja C:n puolustajaksi. C:n osalta asian käsittely on aloitettu asianosaisille ja heidän avustajilleen ennalta lähetetyn istuntosuunnitelman mukaisesti 20.3.2009. Torstaina 26.3.2009 C:tä koskeneen neljännen istuntopäivän päätteeksi on todettu seuraavan päivän istuntoaikataulu myös C:n osalta siten, että klo 12.00 alkaen asiassa annetaan loppulausunnot ja käydään seuraamuskeskustelu. Asianajaja A:lla ei tuolloin ole ollut esittää huomautuksia tai toivomuksia aikataulun suhteen.

Istuntopäivän 27.3.2009 aamuna A on ilmoittanut hieman ennen klo 9.00 käräjäoikeuden kansliaan, että hän on aamupäivän Jyväskylässä Vaasan hovioikeuden istunnossa, joka istuntoaikataulun mukaan päättyy klo 12.00 eli samaan aikaan kun istuntoaikataulun mukainen käsittely hänen päämiehensä osalta Jämsässä alkaa.

Käräjäoikeus on aloittanut klo 12.00 asian käsittelyn ennalta ilmoitetun ja sovitun aikataulun mukaisesti. Asianosaisten saavuttua saliin on kaikille tullut selväksi, että asianajaja A oli jäänyt käsittelyyn saapumatta ja ilmoittanut lisäksi asianajaja B:lle edelleen oikeudelle ja asianosaisille ilmoittamista varten, että hänen lähtemisensä Jyväskylästä Jämsään viivästyy vielä aamulla ilmoitetusta klo 12.00:sta.

Asianajaja A:n menettelyn seurauksena käräjäoikeudessa on ensiksi tullut harkittavaksi, että istunnon aloittamista siirretään vähintään tunnilla klo 13.00 alkavaksi, koska A:n päämies C oli oikeudessa ilman avustajaa, A:n siitä edeltäkäsin C:n tai oikeuden kanssa sopimatta. Lopulta käsittelyjärjestystä on muutettu siten, että loppu- ja seuraamuskeskustelu on aloitettu muiden vastaajien osalta.

A:n kuuleminen

Asianajaja A on saapunut 27.3.2009 istuntoon klo 13.05 kesken aloitetun pääkäsittelyn. Ennen kuin A:n päämiehen osuutta on ryhdytty käsittelemään, on A:lta tiedusteltu syytä hänen menettelyynsä, jolloin hän on ilmoittanut tulleensa tietämään kyseisestä Vaasan hovioikeuden istunnosta ja sen aikataulusta jo noin kaksi kuukautta ennen nyt toimitettua istuntoa ja että kyseinen aikataulu oli hänen tiedossaan ja muistissaan torstaina 26.3., kun käräjäoikeuden seuraavan päivän istunnon aikataulu todettiin istuntosuunnitelman mukaiseksi. Hän ei kuitenkaan informoinut oikeutta aikomuksestaan osallistua ensisijaisesti hovioikeuden istuntoon ja saapua vasta sen jälkeen Jämsään todennäköisesti ainakin tunnin myöhässä päämiestään avustamaan. Mielestään asianajaja A:lla oli kerrotuissa oloissa laillinen este olla saapumatta käräjäoikeuden klo 12.00 alkavaan istuntoon aikataulun mukaisesti.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Päätöslauselma

Asianajaja A tuomitaan maksamaan 500 euron suuruinen järjestyssakko.

Perustelut

Istuntoaikataulun noudattaminen on oikeusprosessin sujumisen ja siihen osallisten mielekkään ajankäytön suunnittelun kannalta tärkeää, erityisesti käsiteltävän kaltaisessa asiassa, jossa pääkäsittelyyn osallistuu samanaikaisesti viisi vastaajaa, joista kolme vangittuna, viisi oikeudenkäyntiavustajaa, vangittujen vastaajien kolme saattajaa/ vartijaa, asianomistajien avustaja, virallinen syyttäjä ja täysilukuinen oikeus eli kaikkiaan 20 henkeä ja vastaavasti aikataulun noudattamatta jättäminen tällaisessa asiassa, siitä edeltäkäsin sopimatta, on erityisen moitittavaa ja sopimatonta.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että asian käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä. Tässä tarkoituksessa tuomioistuimen tehtävänä on mm. asianosaisia kuultuaan huolehtia pääkäsittelyn aikatauluttamisesta varsinkin pidempi kestoisissa jutuissa, joissa on useita asianosaisia.

Asiassa on viimeksi 26.3.2009 istuntopäivän päätteeksi annettu järjestyksen noudattamista seuraavan päivän istunnossa koskeva määräys. Menettelemällä edellä kuvatulla tavalla asianajaja A on jättänyt annetun määräyksen noudattamatta.

Lainkohdat

Laki oikeudenkäynnista rikosasioissa 6 luku 5 §
Oikeudenkäymiskaari 14 luku 6 § ja 7 § 1 momentti

Asian on ratkaissut: Käräjätuomari Hannu Kilpelä

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Asianajaja A on vaatinut, että hänen maksettavakseen tuomittu järjestyssakko poistetaan tai asia palautetaan käräjäoikeuteen ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta 600 eurolla.

Perusteet

Istunnosta myöhästymisestä ei voida määrätä järjestyssakkoa. Myöhästyminen on sitä paitsi johtunut laillisesta esteestä. A:ta ei ole edes asianmukaisesti kuultu asiassa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Käräjäoikeus on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n sekä oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n ja 7 §:n 1 momentin nojalla tuominnut A:n järjestyksen noudattamista istunnossa koskevan määräyksen noudattamatta jättämisestä 500 euron suuruiseen järjestyssakkoon. Perusteena järjestyssakolle on ollut käräjäoikeuden määräämän istuntoaikataulun noudattamatta jättäminen, kun C:n puolustajaksi määrätty A on saapunut pääkäsittelyyn noin tunnin myöhässä.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n mukaan tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset. Saman luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan se, joka ei noudata puheenjohtajan 6 §:n nojalla antamia määräyksiä, voidaan tuomita maksamaan enintään 1.000 euron suuruinen järjestyssakko. Saman pykälän 2 momentissa on lisäksi säädetty, että jos järjestyssakko ei ole riittävä toimenpide häiriön poistamiseksi, tuomioistuin voi määrätä henkilökohtaisesti läsnä olevan otettavaksi säilöön ja pidettäväksi säilössä enintään 24 tuntia.

Mainittujen tuomioistuimen kurinpitovaltaa koskevien säännösten tarkoituksena on turvata ulkonaisen järjestyksen säilyminen istunnossa ja mahdollistaa tehokas puuttuminen istunnossa ilmeneviin häiriöihin. Puheenjohtaja voi siten oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n nojalla antaa tilanteen vaatimia järjestysmääräyksiä, kuten kieltää äänekkään käyttäytymisen istuntosalissa tai keskeyttää asiaan kuulumattoman puheenvuoron. Istunnon alkamisajankohdasta määräämistä ei sen sijaan voida pitää sellaisena järjestyksen noudattamista istunnossa koskevana määräyksenä, jota 14 luvun 6 §:ssä ja 7 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Siten myöskään myöhästyminen istunnosta ei voi olla peruste järjestyssakon tuomitsemiselle oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla.

Käräjäoikeuden viittaama oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain prosessinjohtoa koskeva 6 luvun 5 §:n yleisluonteinen säännös ei myöskään anna perustetta järjestyssakon tuomitsemiselle.

Järjestyssakko tulee siten poistaa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvussa tai muuallakaan laissa ei ole nimenomaisesti säädetty muutoksenhausta aiheutuvien kulujen korvaamisesta järjestyssakkoa koskevassa asiassa. Kun tuomioistuimen omasta aloitteestaan määräämä järjestyssakko valituksen johdosta poistetaan, ei kysymys ole oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n mukaisesta valtion korvausvelvollisuuden perustavasta syyttäjän syytteen tai muun vaatimuksen hylkäämisestä. Kulujen korvaamista ei voida perustaa suoraan myöskään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiin, koska järjestyssakon määräämisessä A:lla ei varsinaisesti ole vastapuolta.

Vaikka järjestyssakko ei olekaan luonteeltaan rikosoikeudellinen rangaistus vaan kurinpitoseuraamus, muistuttaa se asianosaisen näkökulmasta rikosoikeudellista seuraamusta. Järjestyssakko merkitsee samoin kuin rikosoikeudellinen sakkorangaistus moitittavan menettelyn perusteella määrättävää maksuvelvollisuutta. A:lla on ollut oikeudellinen tarve saattaa asia muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi. Hovioikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että A joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A:lla on oikeus saada valtion varoista korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi A:n oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 300 euroa.

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden päätökseen:

Järjetyssakko poistetaan.

Valtio velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 300 euroa.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenpresidentti Mikko Könkkölä sekä hovioikeudenneuvos Pirkko Loukusa ja ma.hovioikeudenneuvos Ulla Maija Hakomäki. Esittelijänä viskaali Tarja Kalliomäki.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.