KouHO:2010:2

Ajokielto - Ehdollinen ajokielto
Rattijuopumus - Uusija

Antopäivä: 15.2.2010
Diaarinumero: R 10/94
Ratkaisunumero: 170

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys ehdollisen ajokiellon edellytyksistä, kun henkilö, jolle ajo-oikeus on ammatin takia välttämätön, on viiden vuoden kuluessa syyllistynyt toisen kerran rattijuopumukseen.

KOUVOLAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 18.1.2010

Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että X oli 14.11.2009 Kouvolassa kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänellä on ajon jälkeen ollut 0,23 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Ajo on tapahtunut yleisillä teillä ja päättynyt poliisin pysäytykseen Jaalantiellä kello 9.00.

Ajokielto

Tieliikennelain 78 §:n mukaan rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään 5 vuodeksi. Uusintarikoksissa ajokiellon kestoksi on määrättävä vähintään kuusi kuukautta, jos rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt uudelleen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen taikka törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Koska X on 24.3.2006 syyllistynyt rattijuopumukseen, ja nyt viiden vuoden kuluessa syyllistynyt toistamiseen rattijuopumukseen, on lain mukaan ajokiellon vähimmäispituus rikoksen uusimisen vuoksi 6 kuukautta.

Tieliikennelain 79.1 §:n mukaan tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle.

Ajokiellon vähimmäiskestoja säädettäessä oli pyrkimyksenä ankaroittaa erityisesti uusijoiden ajokieltoseuraamuksia. Täten ehdollista ajo-oikeutta koskevaa tieliikennelain 79 §:ää sovellettaessa tulee huomioida ajokieltosäädösten tavoitteet. Kuten Korkein oikeus on katsonut tapauksessa KKO 2005:132, edellyttäisi uusijan ajokiellon määrääminen ehdolliseksi erityisen painavia syitä, eikä ajo-oikeuden välttämättömyyttä asianomaisen ammatin takia voida pitää tällaisena syynä. Ajokieltoa ei siten voi määrätä ehdollisena.

X tarvitsee ajo-oikeutta työmatkoihinsa metsäpalstoille ja hänen täytyy kuljettaa mukanaan työvälineitä. Ajokiellon kestoa määrättäessä on käräjäoikeus huomioinut, että ajo-oikeus on X:lle työmatkojen takia välttämätön. Rattijuopumuksen uusimisen vuoksi ajokiellon vähimmäispituus on 6 kuukautta. Käräjäoikeus katsoo tämän vähimmäispituuden olevan tässä tapauksessa oikeudenmukainen rangaistus.

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

Rattijuopumus 14.11.2009

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

50 päiväsakkoa a 6 euroa = 300 euroa

Rikoslaki 23 luku 3 §

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä on 14.5.2010.
Tieliikennelaki 75 § ja 78 §

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Notaari Niina Jäätvuori

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 15.2.2010

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

X on vaatinut, että ajokielto määrätään ehdolliseksi 1.2.2010 alkaen. Hän on perustellut vaatimustaan sillä, että ajo-oikeus on hänen metsurin ammattinsa takia välttämätön. Hän asuu kolmen alaikäisen lapsensa kanssa noin viiden kilometrin päässä kuntakeskuksesta, minkä vuoksi myös päivittäinen asiointi lasten kanssa ilman omaa autoa on erittäin hankalaa. X:n puoliso aloittaa 1.2.2010 työt Mikkelissä, joten hän on kotona vain viikonloppuisin.

Syyttäjä on vastustanut muutosvaatimuksia. Syyttäjä on katsonut, että käräjäoikeuden määräämä ajokielto on yleisen seuraamuskäytännön mukainen ja ettei X ole valituksessaan esittänyt sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella ajokielto voitaisiin määrätä ehdollisena. Syyttäjä on ilmoittanut, ettei hän käytä vastavalitusoikeuttaan.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkintaa

Käräjäoikeuden tuomiossa mainitun tieliikennelain 79 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle.

Tieliikennelain 78 §:n 1 momenttiin on lisätty lailla 1103/2004 ajokieltojen vähimmäiskestot ja säädetty uusimisen vaikutuksesta ajokiellon kestoon. Ajokiellon kestoksi on määrättävä vähintään kuusi kuukautta muun muassa, jos rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt uudelleen rattijuopumukseen. Lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaan vähimmäispituuden säätäminen kaventaa tuomioistuimen harkintavaltaa, mutta tieliikennelain 79 §:n 1 momentin mukainen mahdollisuus ehdollisen ajokiellon käyttöön on edelleen käytettävissä (HE 104/2004 s. 13).

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2005:132 pysyttänyt hovioikeuden tuomion lopputuloksen, jonka mukaan viiden vuoden aikana kahdesti törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneelle määrättyä yli vuoden pituista ajokieltoa ei määrätty ehdollisena, vaikka ajo-oikeus oli valittajalle hänen ammattinsa takia välttämätön. Korkein oikeus on ratkaisunsa perusteluissa todennut, että ajokieltojen vähimmäiskestoista säädettäessä oli pyrkimyksenä ankaroittaa erityisesti uusijoiden ajokieltoseuraamuksia. Vaikka uudistuksen yhteydessä ei puututtu ehdollista ajokieltoa koskevan tieliikennelain 79 §:n sisältöön, mainittua säännöstä sovellettaessa tulee pyrkiä siihen, ettei ajokiellon ehdollisuutta harkittaessa päädytä ajokieltosäännösten tavoitteiden kanssa ristiriidassa oleviin tuloksiin. Tämä näkökohta on otettava huomioon harkittaessa tieliikennelain 79 §:n 1 momentissa tarkoitettua yleisen edun vaatimusta. Korkein oikeus on vielä katsonut, että uusijan ajokiellon määrääminen ehdolliseksi edellyttäisi erityisen painavia syitä, eikä ajo-oikeuden välttämättömyyttä ammatin takia sinänsä voida pitää tällaisena syynä.

Hovioikeus katsoo, että kysymys tieliikennelain 79 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisen edun vaatimuksen vaikutuksesta ajokiellon ehdollisuuteen on ratkaistava kokonaisharkinnalla, jossa on uusijan kohdalla otettava huomioon muun muassa kysymyksessä olevan uuden rikoksen ja aikaisempien tieliikennelain 78 §:n 1 momentin mukaan ajokieltoon vaikuttavien rikosten vakavuus, lukumäärä ja tekojen välinen aika. Ajokieltosäännösten tavoitteet edellyttävät, että lyhyin väliajoin useisiin rattijuopumusrikoksiin tai törkeisiin liikenneturvallisuuden vaarantamisiin syyllistyneelle ei tule määrätä ehdollista ajokieltoa, mutta toisaalta edellä mainitun tieliikennelain 78 §:n muutoksen yhteydessä ei ole rajoitettu tuomioistuimen harkintavaltaa ehdollisen ajokiellon käyttämisen suhteen. Myöskään lainmuutosta valmisteltaessa ei ole katsottu, että yleinen etu vaatisi ajokiellon määräämistä ehdottomana lievimmissä sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö on viiden vuoden kuluessa syyllistynyt kahdesti johonkin tieliikennelain 78 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen.

Ajokielto ei ole rangaistus vaan turvaamistoimenpide, jonka tavoitteena on yleisen liikenneturvallisuuden edistäminen kuljettajien liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla. Tieliikennelain 78 §:n 4 momentin mukaan ajokiellon kestosta määrättäessä on otettava huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen. Ehdollisen ajokiellon tavoitteena on vähentää ajokieltoon määrättävälle aiheutuvia haittoja. Koska koetusaikana tehdyn rattijuopumusrikoksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen seuraamuksena on määrättävä uusi ehdoton ajokielto ja ehdollinen ajokielto on määrättävä täytäntöönpantavaksi ilman harkintamahdollisuutta, hovioikeuden käsityksen mukaan ehdollinen ajokielto, johon liittyy suhteellisen pitkä koetusaika, saattaa ehkäistä uusimista jopa tehokkaammin kuin ehdoton ajokielto.

Kysymyksessä oleva tapaus

X on ammatiltaan metsuri ja tarvitsee ammattinsa takia välttämättä ajo-oikeutta työmatkoihinsa ja työvälineiden kuljettamiseen työkohteisiin. Hän asuu kolmen alaikäisen lapsen kanssa noin viiden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. X on kuljettanut henkilöautoa kello 9 aikaan maaseudulla nautittuaan edellisen illan ja yön aikana alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,23 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Teosta ei ole väitettykään aiheutuneen konkreettista vaaraa toisten turvallisuudelle. Koska edellytykset ajokiellon määräämiselle ehdollisena muutoin täyttyvät, asiassa on erityisesti harkittava X:n aikaisemman rattijuopumuksen vaikutusta ajokiellon ehdollisuuteen sekä ratkaistava, vaatiiko tässä tapauksessa yleinen etu ajokiellon määräämistä ehdottomana.

X on aikaisemmin tuomittu sakkorangaistukseen 24.3.2006 tehdystä rattijuopumuksesta, jonka johdosta hän on ollut poliisin määräämässä väliaikaisessa ajokiellossa noin kuukauden. Käräjäoikeus on tuolloin määrännyt hänet kuuden kuukauden ehdolliseen ajokieltoon, jonka koetusaika on päättynyt 1.6.2007.

Hovioikeus on punninnut vastakkain toisaalta X:lle ajokiellosta aiheutuvia haittoja ja toisaalta ehdottoman ja ehdollisen ajokiellon tavoitteita ja vaikutuksia, sekä X:n nyt kysymyksessä olevan ja aikaisemman rattijuopumuksen vakavuutta. Ottaen huomioon, että X:n uloshengitysilman alkoholipitoisuus on ollut vain vähän yli rangaistavan rajan, ajo-oikeuden välttämättömyyden X:n ammatin takia, hänen elatusvelvollisuutensa sekä sen, että X:n aikaisempi rattijuopumus on tapahtunut yli 3,5 vuotta ennen nyt kysymyksessä olevaa rikosta, hovioikeus katsoo, ettei yleinen etu vaadi ehdotonta ajokieltoa.

Ehdollisen ajokiellon pituutta määrättäessä hovioikeus on ottanut tieliikennelain 78 §:n 4 momentin nojalla huomioon, että X on ollut ajokieltoon johtaneen teon vuoksi ilman ajo-oikeutta poliisin määräämän väliaikaisen ajokiellon ja käräjäoikeuden ehdottomana määräämän ajokiellon takia 14.11.2009 lukien eli jo noin kolme kuukautta.

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto 3 kuukautta.
Ajokielto on ehdollinen.
Koetusajan päättymispäivä: 30.6.2012
Tieliikennelaki 79 §

MUUT LAUSUNNOT

Ehdollinen ajokielto määrätään täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu koetusaikana syyllistyy törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Jukka Ketola, Timo Palmgren, Lolita Tuomainen

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen