Ajankohtaista

Ulosoton nykyinen palveluntarve ei edellytä enää yhtä laajaa toimipaikkaverkostoa kuin ulosottovirastoilla tällä hetkellä on käytössään. Nykyisten 178 toimipaikan sijaan Valtakunnanvoudinvirasto esittää oikeusministeriölle 63 toimipaikan verkostoa.

Oikeusministeriö jatkaa asian valmistelua ja tekee toimipaikkojen määrästä sekä toimipaikka-asetuksen antamisesta lopullisen ratkaisun omassa aikataulussaan.

Valtakunnanvoudinvirasto perustelee esitystään muun muassa ulosoton toimintatapojen muutoksella. Ulosottovirastoissa asioidaan nykyisin pääasiallisesti sähköisesti tai puhelimitse. Myös velallisille tehtävät varallisuusselvitykset perustuvat lähes kokonaan suoraan ulosoton tietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Nykyinen tiheä toimipaikkaverkko ei enää vastaa kansalaisten asiointitarvetta tai ulosottolaitoksen toiminnallisia tarpeita.

Esityksessä on kuitenkin otettu huomioon se, että ulosottomiehillä on edelleen tarve toisinaan tavata velallisia ulosottoselvityksen tekemistä varten. Tarvittaessa henkilökohtaiset tapaamiset voitaisiin järjestää myös siten, että ulosottomies matkustaa tapaamaan velallista esim. yhteispalvelupisteeseen.

Myöskään velkojien asioinnin kannalta toimipaikkaverkoston tiivistämisellä ei ole merkitystä, sillä ulosottohakemukset hoidetaan nykyisin pääosin sähköisesti. Valtaosa ulosoton suurista hakijoista on hakemusasioissa yhteydessä suoraan tietojärjestelmän kautta. Sähköistä asiointia myös laajennettiin viimeksi kesällä 2011, jolloin ulosoton sähköinen asioiminen tuli mahdolliseksi internetin kautta.

Muutos koskisi noin 150 virkamiestä, joille varattaisiin mahdollisuus siirtyä työskentelemään saman ulosottoviraston muissa toimipaikoissa. Luovuttavaksi esitetyistä toimipaikoista noin 50:ssä ei ole vakituista henkilökuntaa, toimipaikkoja on käytetty päivystystoimipaikkoina.

Valtakunnanvoudinviraston esittämät toimipaikat (päätoimipaikka lihavoitu)

• Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto: Maarianhamina
• Etelä-Karjalan ulosottovirasto: Lappeenranta, Imatra
• Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto: Seinäjoki
• Etelä-Savon ulosottovirasto: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna
• Helsingin ulosottovirasto: Helsinki
• Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto: Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo
• Kainuun ulosottovirasto: Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi
• Kanta-Hämeen ulosottovirasto: Hämeenlinna, Forssa, Riihimäki
• Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto: Vaasa, Kokkola, Kristiinankaupunki, Pietarsaari
• Keski-Suomen ulosottovirasto: Jyväskylä, Jämsä, Äänekoski
• Kymenlaakson ulosottovirasto: Kouvola, Kotka
• Lapin ulosottovirasto: Rovaniemi, Inari, Kemijärvi, Muonio, Sodankylä
• Länsi-Pohjan ulosottovirasto: Kemi, Pello
• Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto: Espoo, Lohja, Raasepori
• Oulun seudun ulosottovirasto: Oulu, Kuusamo, Pudasjärvi
• Pirkanmaan ulosottovirasto: Tampere, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Valkeakoski
• Pohjois-Karjalan ulosottovirasto: Joensuu, Nurmes
• Pohjois-Savon ulosottovirasto: Kuopio, Iisalmi, Varkaus
• Päijät-Hämeen ulosottovirasto: Lahti
• Raahen seudun ulosottovirasto: Raahe, Haapajärvi, Ylivieska
• Satakunnan ulosottovirasto: Pori, Huittinen, Kankaanpää, Rauma
• Varsinais-Suomen ulosottovirasto: Turku, Loimaa, Parainen, Raisio, Salo, Uusikaupunki

Lisätiedot:

Johtava hallintovouti Elina Arpiainen

Valtakunnanvouti Juhani Toukola

Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2012 alusta. 3,8 prosentin tarkistus perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen.

Ulosotossa olevalle velalliselle jää näin suojaosuutena 21,69 euroa päivää kohti (korotus 0,79 euroa). Lisäksi velalliselle on jätettävä 7,79 euroa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden (korotus 0,28 euroa). Yksinäisen velallisen suojaosuus on siten 650,70 euroa kuukaudessa (korotus 23,70 euroa). Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 884,40 euroa kuukaudessa (korotus 32,10 euroa).

Lisätietoja:
hallitusneuvos Kari Liede, oikeusministeriö, puh. 09 1606 9527

Tietoa palkan ulosmittauksesta oikeus.fi -sivustolla

Tuomioistuinten, syyttäjien, ulosoton, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan sekä muiden oikeushallinnon virastojen puhelinnumerot muuttuvat 15. marraskuuta.

Käytössä olleet 010 36 -alkuiset numerot vaihtuvat lisämaksuttomiksi 029 56 -alkuisiksi numeroiksi. Puhelinnumeroiden loppuosa säilyy ennallaan. Samalla 0100-alkuiset puhelinnumerot poistuvat käytöstä. Ainoa poikkeus on oikeusapuohjauksen lisämaksuton palvelunumero 0100 86200, joka jää ennalleen.

Muutoksen jälkeen kaikista hallinnonalan yksikköjen uusiin numeroihin soitetuista puheluista peritään vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu. Ulkomailta soitettaessa hinnan määrittelee paikallinen operaattori.

Vanhat numerot toimivat uusien rinnalla maaliskuun alkuun saakka, jonka jälkeen niihin soitetut puhelut ohjautuvat tiedotteeseen. Numerot lakkaavat kokonaan toimimasta kesällä 2012.

Matkapuhelinnumerot eivät muutu. Muutos ei koske myöskään valtioneuvoston puhelinnumerointia noudattavaa oikeusministeriötä.

Nyt käyttöön otettavat uudet numerot ovat osa uutta valtion yhteistä puhelinnumerointia.

Uudet puhelinnumerot löytyvät 15.11. verkkosivuilta:
www.om.fi/Etusivu/Ministerio/Hallinnonala (hallinnonalan virastot)
www.oikeus.fi/4316.htm (oikeuslaitos)
www.rikosseuraamus.fi/15114.htm (rikosseuraamuslaitos)

Lisätiedot:
tietohallintojohtaja Max Hamberg, OM, p. 040 3585104
ja tietoliikennepäällikkö Jukka Klaper, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus
p. 050 561 3394 (puhelintekniikka)

Ulosottoasioissa, joissa velkoja on pyytänyt ulosottovirastolta vain velallisen veronpalautuksen ulosmittausta, on ulosmittauksia toimitettu lähettämättä velalliselle maksukehotusta. Lain mukaan veronpalautuksen ulosmittaus on kuitenkin mahdollista toimittaa ennen maksukehotuksessa asetettua määräpäivää.

Velallinen välttyy asian rekisteröitymiseltä hänestä annettavaan todistukseen ulosottorekisteriin merkityistä asioista, jos hän maksaa velkansa maksukehotuksella.

Kansaneläkelaitoksen takaisinperintäpäätösten yhteydessä esiin tullutta epäkohtaa korjataan parhaillaan. Menettelyn helpottamiseksi ulosottolaitos poistaa keskitetysti merkinnät ulosottorekisteristä annettaviin todistuksiin kaikissa tapauksissa, joissa maksukehotusta ennen veronpalautuksen ulosmittausta ei ole voitu lähettää. Velallisen ei näissä tapauksissa tarvitse itse tehdä mitään.

Tarvittaessa velallinen saa lisätietoja asioitaan hoitavalta kihlakunnanulosottomieheltä.

Veronpalautusten ulosmittauksia tehtiin tänä vuonna noin 163.000 kappaletta, joista velkojille kertyy noin 60 miljoonaa euroa.

Lisätiedot:

valtakunnanvouti Juhani Toukola
johtava hallintovouti Petteri Katajisto

Ulosottoon saapui vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 20 prosenttia odotettua enemmän asioita. Kuluvana vuonna ulosottoon arvioidaan saapuvan yhteensä noin 2,9 miljoonaa asiaa.

Muita asiaryhmiä nopeammin kasvoivat velkomustuomiot, joissa perittävänä on usein kulutus- tai pikaluotto. Näiden määrä on myös käräjäoikeuksissa kasvanut alkuvuoden aikana lähes 20 prosenttia.

Ulosoton euromääräinen perimistulos jatkaa myös kasvuaan, ja alkuvuonna se on kohonnut noin 20 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla perittiin noin 77 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Jos loppuvuoden tahti on sama, rikkoo ulosottolaitos ensimmäistä kertaa perimistuloksessa miljardin euron rajan, kun ulosottomaksut lasketaan mukaan.

"Euromääräisen tuloksen huomattava parantuminen on jo usean vuoden ajan seurausta monista uudistuksista, koulutuksesta sekä ulosoton työmenetelmien kehittämisestä", toteaa valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Ulosoton erikoisperintä on kuluvan vuoden aikana organisoitu koko maan kattavaksi. Pyrkimyksenä on parantaa perimistulosta vaikeasti selvitettävissä ulosottoasioissa. Erikoisperinnällä on merkitystä erityisesti ulosottoon liittyvien väärinkäytösten selvittämisessä, ennaltaehkäisyssä sekä yleisen maksumoraalin ylläpidossa.

"Velkojen maksun välttelyyn liittyviin väärinkäytöksiin tulee voida puuttua myös hankalimmissa tapauksissa. Erikoisperinnän tehtävänä on vastata tähän tarpeeseen", selvittää valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Erikoisperintää tarvitaan avuksi mm. silloin, kun ulosotossa havaitaan omaisuusjärjestelyjä, joilla ulosottoa pyritään tarkoituksellisesti välttelemään.

Erikoisperinnän organisoinnissa ulosoton resursseja kohdennetaan aiempaa enemmän vaativien ja aikaa vievien ulosottotapausten selvittelyyn. Erikoisperinnässä keskeistä on myös viranomaisten keskinäisen yhteistyön tehostaminen. Ulosottoon voi tätä kautta tulla selviteltäväksi tapauksia esimerkiksi verottajalta ja poliisilta.

Erikoisperinnän laajentaminen mahdollistaa entistä yhdenvertaisemman velkojien ja velallisten kohtelun koko maan alueella. Ulosottomenettelyä on viime vuosien aikana yhtenäistetty monilta osin, nyt lisää yhtenäisyyttä saadaan myös kaikista vaikeimpiin ulosottotapauksiin.

Erikoisperintätehtäviä hoitavat henkilöt valittu

Aiemmin yksinomaan erikoisperintätehtävissä toimineita kihlakunnanvouteja on ollut Helsingin ja Lapin ulosottovirastoissa. Muissa ulosottovirastoissa tehtäviä on hoidettu sivutoimisesti.

Erikoisperintä on organisoitu valtakunnallisesti kuudelle alueelle. Tehtäviä hoidetaan erikoisperintäalueiden keskuspaikoista, joita ovat Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Vaasa ja Oulu. Jokaisella alueella toimii päätoiminen erikoisperinnästä vastaava kihlakunnanvouti. Helsingissä virkoja on kaksi.

Päätoimisiin erikoisperintätehtäviin on lisäksi kesän aikana valittu kihlakunnanulosottomiehet ja ylitarkastajat.

"Erikoisperintätehtävissä päätoimisesti työskentelevät henkilöt voivat nyt aiempaa tehokkaammin tiivistää yhteistyötään. Tarvittaessa myös työmääriä voidaan tasata eri yksikköjen välillä", sanoo Toukola.

Erikoisperinnän laajentaminen perustuu valtioneuvoston vuoden 2009 lopulla tekemään periaatepäätökseen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010-2011.

Erikoisperinnästä on saatu aiemmin hyviä tuloksia. Vuonna 2010 erikoisperinnän kautta perittiin noin 14 miljoonaa euroa. Osa erikoisperinnän tuloksesta syntyy myös siten, että erikoisperinnän kautta löytynyttä omaisuutta osoitetaan muille ulosottoviranomaisille myytäväksi tai ulosmitattavaksi. Lisäksi varoja tilitetään muun muassa konkurssipesille.

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola
Johtava hallintovouti Petteri Katajisto

Tilastot kertyvät, tilastot kertovat -julkaisu sisältää Valtakunnanvoudinviraston toimittamat vuotta 2010 koskevat ulosottopiirien työmäärä- ja euromäärätilastot. Lisäksi julkaisuun sisältyy tilastoja ulosottomiesten suorittamista toimenpiteistä, asioiden käsittelyajoista sekä väestötilastot ulosottopiireittäin.

Julkaisu on pdf-muodossa.

(450kB) Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2010

Vuonna 2010 ulosottovirastoissa käsiteltiin yhteensä noin 2,6 miljoonaa ulosottoasiaa, mikä oli noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Asiamäärien kasvu kuitenkin hieman hidastui, sillä vuotta aiemmin asioiden määrä kasvoi kymmenellä prosentilla.

Viime vuoden aikana ulosotossa saatavia perittiin kaikkiaan noin 518 000 velalliselta. Vuoden lopussa velallisia oli yhteensä 239 000, joista yritysvelallisia oli 22 000. Pitkäkestoisessa, eli yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa, oli vajaa viidennes velallisista ja yli kaksi vuotta ulosotossa noin neljännes velallisista.

Ulosottoon saapui vuonna 2010 kaikkiaan noin 7400 häätöhakemusta, joista ulosotossa pantiin täytäntöön noin 1500. Häädöt keskittyvät suuriin asutuskeskuksiin. Niiden määrät ovat pitkään pysyneet samalla tasolla.

Omaisuuden myynnit selittävät hyvää perintätulosta

Viime vuonna ulosoton hakijoille tilitettiin ulosoton kautta euromääräisesti enemmän kuin koskaan aiemmin, noin 837 miljoonaa euroa. Summa oli yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

"Lainsäädännön, työvälineiden ja organisaation kehittäminen näkyvät parantuneena tuloksena. Viranomaisten hyvä tiedonsaanti nopeuttaa perintää. Olemme tehostaneet myös ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Se osaltaan selittää hyvää perimistulosta", sanoo valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Viime vuonna myytiin 240 kiinteistöä tai asunto-osaketta enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 1276 kappaletta.

Valtiolle ulosotosta tilitettiin verosaamisia sekä sakko- ja korvaussaamisia yhteensä 321 miljoonaa euroa. Ulosottomaksutuloja valtiolle kertyi runsaat 62 miljoonaa euroa. Ne ovat asianosaisilta kannettavia maksuja ulosottotoimen palvelujen käytöstä.

Saatavien euromääräinen summa kasvoi

Vuonna 2010 ulosottoon saapui rahamääräisesti laskettuna perittäväksi noin 2,5 miljardia euroa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityisoikeudellisten saatavien osuus koko summasta oli noin puolet, 47 prosenttia. Määrällisesti yksityisoikeudellisia saatavia saapuneiden asioiden määrästä oli noin viidennes.

Ulosottotoimen hallinnollinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat vuonna 2010 toimintansa aloittaneelle Valtakunnanvoudinvirastolle, joka on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva keskushallintoviranomainen.

_________________________________________________________

Ulosmitatun omaisuuden myynnit

Asunto-osakkeiden myynnit

• 266 kpl v. 2009
• 358 kpl vuonna 2010

Muun irtaimen myynnit

• 523 kpl v. 2009
• 551 kpl vuonna 2010

Kiinteistöjen myynnit, toteutuneet

• 770 kpl v. 2009
• 918 kpl vuonna 2010

Kiinteistöjen myynnit, rauenneet*

• 150 kpl v. 2009
• 196 kpl vuonna 2010

*Rauenneilla myynneillä tarkoitetaan tilanteita, joissa velkoja peruttaa myyntipyynnön tai tehtyä kauppahintatarjousta ei ole hyväksytty.

Kuvia:

(13kB) Ulosottovelalliset, tilanne vuoden lopussa vuodesta 1990 lähtien

(11kB) Ulosotossa vuoden 2010 lopussa olleiden velallisten ikäjakauma ja keskimääräinen velka

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola
Talouspäällikkö Maire Kulpakko (tilastotiedot)

Valtakunnanvoudinvirasto asetti 22.3.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ulosottolaitoksen nykyinen toimipaikkaverkostotarve ja tehdä ehdotus toimipaikoiksi.

Työryhmä tiivistäisi ulosoton toimipaikkaverkostoa merkittävästi.

Valmistelutyö jatkuu työryhmän loppuraportin pohjalta Valtakunnanvoudinvirastossa. Viraston lopullinen kanta toimipaikkaverkostoon täsmentyy valmistelutyön kuluessa. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee oikeusministeriö.

Raportti on luettavissa julkaisut sivulta.

Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään tulee pieni korotus vuoden 2011 alusta. 0,4 prosentin tarkistus perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen, oikeusministeriö tiedottaa.

Ulosotossa olevalle velalliselle jää näin suojaosuutena 20,90 euroa päivää kohti (korotus 0,08 euroa). Lisäksi velalliselle on jätettävä 7,51 euroa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden (korotus 0,03 euroa). Yksinäisen velallisen suojaosuus on siten 627 euroa kuukaudessa (korotus 2,40 euroa). Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 852,30 euroa kuukaudessa (korotus 3,30 euroa).

Lue lisää palkan ulosmittauksesta oikeus.fi -sivuilla

Lisätietoja:
hallitusneuvos Kari Liede, oikeusministeriö, puh. 09 1606 9527

Perinnän tehostamista, rikoshyödyn poissaantia ja harmaan talouden vastustamista toteuttava ulosoton erikoisperintä laajennetaan ensi vuoden aikana koko maan kattavaksi. Valtakunnanvoudinviraston asettama työryhmä ehdottaa, että Suomi jaetaan kuuteen erikoisperintäalueeseen, jotka kattavat kaikki maamme 22 ulosottovirastoa.

Erikoisperintäyksiköiden keskuspaikkoja esitetään perustettavaksi Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon, Vaasaan ja Ouluun. Nykyisin ainoastaan Helsingin ja Lapin ulosottovirastoissa on omat erikoisperintäosastot ja päätoimiset erikoisperintätehtäviä hoitavat kihlakunnanvoudit.

Uudistuksen tarkoituksena on kohdentaa ulosoton resursseja entistä enemmän paljon selvittelytyötä ja aikaa vaativiin ulosottoasioihin sekä yhdenmukaistaa toimintaa valtakunnallisesti.

Rikoshyödyn jäljittämiseksi ulosoton erikoisperinnässä tehostetaan myös jo nykyisin toimivaa viranomaisyhteistyötä mm. poliisin ja verohallinnon kanssa. Ulosoton asiantuntemus etenkin jäljitysprosessin alkuvaiheessa tehostaa rikoshyödyn poissaantia.

Erikoisperinnästä hyviä tuloksia

Erikoisperinnällä kerrytetään velkojille, mm. valtiolle, varoja, jotka muutoin jäisivät kokonaan saamatta. Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Viime vuonna erikoisperinnällä saatiin noin 36 miljoonaa euroa. Jäljitettyä omaisuutta ja varoja tilitetään ulosottoon, maksetaan suoraan ulosoton hakijoille sekä osoitetaan mm. konkurssipesille.

Erikoisperinnän laajentaminen perustuu valtioneuvoston viime vuoden lopulla tekemään periaatepäätökseen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010-2011. Ohjelmassa edellytetään, että oikeusministeriön hallinnonalalla valmistellaan tämän vuoden aikana tarvittavat toimenpiteet erikoisperinnän laajentamiseksi. Asiaa valmistellut työryhmä on jättänyt loppuraporttinsa Valtakunnanvoudinvirastolle.

Toiminnan käynnistäminen edellyttää vielä valmistelun jatkamista virkatyönä yhteistyössä oikeusministeriön, Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Koko maan kattava erikoisperintä pyritään käynnistämään ensi kevään aikana.

Lue työryhmän raportti kokonaisuudessaan julkaisut sivulta.

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola
Johtava hallintovouti Petteri Katajisto

Apulaisvoutien harjoittelujärjestelmän järjestyksessään toinen vuosikurssi päättyi todistusten jakoon 26. elokuuta Helsingissä. Harjoittelu on ulosottolaitoksen ulkopuolisille oikeustieteen maistereille suunnattu koulutusohjelma, jolla halutaan vastata lähitulevaisuuden rekrytointihaasteeseen. Noin 40 prosenttia kihlakunnanvoudeista saavuttaa eläkeiän vuoteen 2013 mennessä.

Tänä vuonna harjoittelun suoritti kymmenen oikeustieteen maisteria, jotka ovat vuoden ajan työskennelleet ulosottovirastoissa erikseen nimetyn voudin ohjauksessa. Koulutusohjelma perustuu työssäoppimiseen ja sisältää lisäksi teoriaopintoja. Koulutuksen järjestää Valtakunnanvoudinvirasto.

Harjoitteluohjelman aikana apulaisvoudin nimikkeellä toimivat harjoittelijat ovat tehneet myös kihlakunnanulosottomiehen toimenkuvaan liittyviä käytännön täytäntöönpanotehtäviä ja erikoisperintää. Koulutukseen sisältyvät kihlakunnanvoudin lakimiestehtävät liittyvät mm. omaisuuden realisointiin, ulosottovalituksiin ja päätösten valmisteluun. Lisäksi tutustutaan myös ulosottoviraston johtamiseen.

Ulosottovirastot ovat itsenäisiä lainkäyttöviranomaisia, ja kihlakunnanvoudin tehtävät perustuvat ulosottokaaressa määrättyihin lukuisiin itsenäisiin lainkäyttötehtäviin. Työ edellyttää laaja-alaista perehtyneisyyttä oikeusjärjestykseen ja juridiseen ajatteluun. Kihlakunnanvouti on oikeuslaitoksen perinteinen lakimiesammatti, ja tehtävään sisältyy oleellisesti myös ulosottoviraston operatiivinen johtaminen sekä esimiestehtävät.

Seuraavan koulutusjakson hakuaikaa ei ole vielä päätetty, mutta koulutus alkaa aikaisintaan vuoden 2011 syksyllä.

Lue lisää apulaisvoutien harjoittelujärjestelmästä

Vuoden 2010 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana ulosottoon saapui asioita miltei yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Tarkastelujaksolla ulosottoon saapui hieman yli miljoona asiaa, mikä ennakoi noin 2,6 miljoonaa saapuvaa asiaa vuonna 2010.

Asialajeittain eniten vähenivät verot, joissa pudotusta viime vuoteen verrattuna on noin 16 prosenttia. Sakot vähenivät noin kymmenen prosenttia. Sen sijaan sekä elatusapuasioiden että muiden yksityisoikeudellisten asioiden määrät olivat kasvussa.

Perintäjärjestelmää uudistettiin kuluvan vuoden aikana, ja uudistuksen jälkeen elatusapujen siirtyminen ulosottoon on hieman nopeutunut. Muiden yksityisoikeudellisten asioiden määrä on kasvanut noin 16 prosenttia.

Euromääräisesti perintään on saapunut suunnilleen sama määrä kuin vuotta aiemmin samana tarkastelujaksona. Myös edelliseltä vuodelta siirtynyt perittävien varasto oli samalla tasolla kuin vuonna 2009.

Euromääräinen perintä on parantunut entisestään. Vaikka asiamäärä sekä lukumääräisesti että euromääräisesti on pysynyt ennallaan, tilitetyt kertymät ovat nousseet viime vuoden samasta ajankohdasta noin viisi prosenttia eli yhteensä lähes 17 miljoonaa euroa. Kesäkuun loppuun mennessä ulosottolaitos oli perinyt yhteensä noin 355 miljoonaa euroa.

Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut Valtakunnanvoudinvirasto vietti virallisia avajaisiaan Turussa 20. toukokuuta. Uuden viraston lisäksi tilaisuudessa juhlistettiin ulosottotoimen suurten uudistusten saamista päätökseen. Ulosottopiirit uudistettiin vuonna 2008, jolloin myös uusi lainsäädäntö astui voimaan. Ulosoton hallinto uudistui kokonaan vuoden 2010 alussa.

Uusi virasto on aloittanut toimintojaan monella saralla, joilla sille kuuluu lakisääteisiä tehtäviä. Yhteiskunnan kannalta ulosotto muodostaa yhdessä oikeudenkäynnin kanssa oikeussuojajärjestelmän, jonka olemassaoloon koko luottoyhteiskunta ja talouselämä tukeutuvat.

Valtakunnanvoudinvirastolle siirtyi operatiivisia hallintotehtäviä oikeusministeriöltä ja lääninhallituksilta. Uusina tehtävinään viraston on tarkoitus kehittää ulosottotoimea ja vastata palvelujen alueellisesta saatavuudesta. Valtakunnanvouti Juhani Toukola kertoi viraston toiminnan lähteneen hyvin käyntiin.

"Kehittämisalueita ovat ainakin ulosottomenettelyn yhdenmukaistaminen koko maassa ja sidosryhmäyhteistyö. Myös sähköistä asiointia kehitetään edelleen. Seuraamme lisäksi erityisesti nuorten velkaantumisastetta, ja mielestäni myös erilaisia perimiskuluja tulisi alentaa", Toukola sanoi.

Viraston avajaisten yhteydessä järjestetyssä juhlaseminaarissa Turun linnassa puhunut oikeusministeri Tuija Brax muistutti ulosoton merkittävästä roolista sekä maksuhäiriöpolitiikan toteuttajana että talousrikosten ja harmaan talouden torjunnassa.

"Maksuhäiriöpolitiikassa on kysymys usein tehokkaan perinnän ja velallisen uuteen alkuun auttamisen välisestä suhteesta. Jos tässä löydämme tasapainon ja vielä onnistumme pitämään perinnän ja muiden menettelyjen kustannukset alhaisina, olemme lähellä onnistunutta maksuhäiriöpolitiikkaa", ministeri Brax sanoi.

"Myös talousrikostorjunnan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että rikoksen tuottama hyöty saadaan pois rikollisilta. Ketjussa on monta toimijaa esitutkinnasta syyteharkinnan kautta oikeudenkäyntiin. Emme saa unohtaa sen viimeistä lenkkiä, täytäntöönpanoa. Sen pettäessä koko prosessi jää suoritusvelvollisuuden osalta vain suosituksen luontoiseksi", ministeri muistutti.

Tällä hetkellä erikoisperintä on organisoitu omaksi toiminnakseen vain Helsingissä ja Rovaniemellä. Viidennessä kansallisessa talousrikostorjuntaohjelmassa edellytetään, että menettely laajennetaan koko maan alueelle. Suunnittelutyötä varten on viime viikolla asetettu Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön yhteinen työryhmä.

Valtakunnanvoudinviraston avajaistilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan ja juhlapuheillaan myös Ruotsin valtakunnanvouti Eva Liedström Adler sekä Venäjän ulosottojohtaja Artur Parfenchikov, joiden kanssa Suomella on muiden Pohjoismaiden ja kansainvälisten yhteyksien lisäksi ollut ulosoton yhä kansainvälistyvällä saralla menestyksekästä yhteistyötä.

Lisätietoja: Valtakunnanvouti Juhani Toukola

Ulosottokaaren ja luottotietolain muutokset ovat 1.4.2010 lähtien mahdollistaneet maksuhäiriömerkintöjen poistamisen luottotietorekistereistä, kun yksityisoikeudellinen saatava on lopullisesti vanhentunut. Käytännössä uudistus koskee ainoastaan tuomioita, joiden antamisesta on kulunut 15 vuotta.

Uuden lainsäädännön lähtökohtana on, että maksuhäiriötieto poistetaan velallisen pyynnöstä. Ulosottolaitos on kuitenkin maksuhäiriömerkintöjen poistamista helpottaakseen toimittanut luottotietoyhtiöille keskitetysti tiedot kaikista niistä viimeisen neljän vuoden aikana ilmoitetuista varattomuusesteistä, joihin on sisältynyt vain ennen 1.4.2010 lopullisesti vanhentuneita saatavia. Tällaisia tietoja annettiin luottotietoyhtiöille yhteensä noin 66 000. Ilmoituksiin sisältyi noin 37 000 velallisen varattomuustietoja. Kaikki eivät vapaudu maksuhäiriömerkinnöistä kokonaan, koska heillä on voinut olla ulosotossa muita saatavia, joita uudistus ei koske.

Ulosottoviranomaiset haluavat muistuttaa, että uudistus ei koske suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, jotka vanhentuvat viidessä vuodessa, eikä muita lyhyemmässä ajassa vanhentuvia saatavia, kuten sakkoja ja elatusapumaksuja. Niiden maksuhäiriömerkinnät jäävät voimaan laissa säädetyksi ajaksi, vaikka saatava olisi vanhentunut.

Luottotietoyhtiöt saavat rekisteritietonsa ajan tasalle muutamassa päivässä. Jos velallisella ei ole ollut muista veloista johtuvia varattomuustietoja, merkinnät poistuvat ulosottoviranomaisten antaman keskitetyn ilmoituksen perusteella.

Mikäli velallisen esteilmoitukseen on sisältynyt muitakin saatavia kuin lakimuutoksessa tarkoitettuja vanhentuneita yksityisoikeudellisia tuomiosaatavia, on velallisen esitettävä itse selvitys luottotietoyhtiöille saatavien vanhentumisesta. Tämä johtuu siitä, että ilmoituksissa ei aikaisemmin ole eritelty, mitä eri velkoja ulosoton varattomuusesteeseen on sisältynyt. Jatkossa ilmoitukset tehdään asiakohtaisina. Selvityksen vanhaan varattomuusesteeseen sisältyneistä veloista saa tarvittaessa paikallisesta ulosottovirastosta.

Ulosottovirastot ja luottotietoyhtiöt neuvovat asiassa tarvittaessa.

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola, Valtakunnanvoudinvirasto, p. 050 585 0511

Johtava hallintovouti Petteri Katajisto, Valtakunnanvoudinvirasto, p. 050 435 7549

Tilastot kertyvät, tilastot kertovat -julkaisu sisältää Valtakunnanvoudinviraston toimittamat vuotta 2009 koskevat ulosottopiirien työmäärä- ja euromäärätilastot. Lisäksi julkaisuun sisältyy tilastoja ulosottomiesten suorittamista toimenpiteistä, asioiden käsittelyajoista sekä väestötilastot ulosottopiireittäin.

Julkaisu on luettavissa pdf-muodossa.

(395kB) Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009

Ulosottoasiat lisääntyivät vuonna 2009 lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna ulosottovirastoissa käsiteltiin noin 2,6 miljoonaa uutta ulosottoasiaa. Valtakunnanvouti Juhani Toukola arvioi, että toistaiseksi talouden vaikea tilanne on heijastunut ulosottotoimeen maltillisesti. Ulosottovelallisia oli vuodenvaihteessa noin 243.000, joista yrityksiä oli noin 22.000. Pahimpana lamavuonna 1994 velallisia oli kaikkiaan 512.000.

Ulosottotoimi peri viime vuonna 730 miljoonaa euroa, johon sisältyi valtiolle tilitettäviä ulosottomaksuja 52 miljoonaa euroa. Ulosottomaksuilla katetaan yli puolet ulosottolaitoksen menoista.

Alaikäisten velallisten osuus pysyi edelleen alhaisena. Valtakunnanvoudinvirasto ja oikeusministeriö seuraavat erityisesti nuorten ulosottovelallisten osuutta. Alaikäisten velat ovat useimmiten mopojen maksamattomia vakuutuksia, joukkoliikenteen tarkastusmaksuja ja sakkoja.

 - Nuorten suhteellinen osuus kaikista velallisista on kuitenkin lievästi noussut, mikä on huolestuttava kehityssuunta, Juhani Toukola sanoo.

Alle 30-vuotiaiden osuus kaikista ulosottovelallisista oli vuoden 2009 lopussa noin 22 prosenttia. Heidän osuutensa kaikista veloista oli kuitenkin vain vajaat kuusi prosenttia. Velat ovat pienempiä kuin vanhemmalla väestöllä, mutta pikavipit ja perimistoimistojen perimiskulut ovat lisääntyneet.

Asuntojen ja kiinteistöjen ulosottomyynti lisääntyi vuoden 2009 aikana. Kaikkiaan kiinteistöjä ja asunto-osakkeita myytiin lähes tuhat. Myyntilukuja kasvattivat taloudellisen tilanteen lisäksi vanhan varaston purku ja ulosoton entistä paremmat keinot valita rahaksi muuttotapa. Ulosoton myytäväksi on nyt tullut kohteita, jotka aiemmin olisivat päätyneet pantinhaltijan myytäväksi.

Luotto- ja kulutusyhteiskunnassa velkaongelmia on syytä ennaltaehkäistä ja syntyneisiin ongelmiin puuttua nopeasti. Ohessa käytännön vinkkejä Valtakunnanvoudinvirastolta:

1. Laske, miten suuren luoton voit maksaa takaisin ilman kohtuutonta rasitusta. Ota myös huomioon, että taloutesi saattaa heikentyä työttömyyden tai muun syyn takia.
2. Tee taloussuunnitelma. Tulojen on riitettävä menoihin.
3. Pidä taloudessasi riittävää puskuria yllättävien menojen varalta.
4. Jos maksuvaikeuksia ilmaantuu, ota heti yhteyttä velkojiin ja neuvottele maksuajasta tai muista järjestelyistä.
5. Muista, että velkojen joutuminen perimistoimiston hoidettaviksi tai oikeudelliseen perintään kasvattavat kulujasi tuntuvasti. Tämä voi johtaa myös maksuhäiriömerkintään, mikä vaikeuttaa luotonsaantia ja hankintoja.
6. Hae ongelmatilanteissa talous- tai velkaneuvojan apua.

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola 050-5850511

Talouspäällikkö Maire Kulpakko, tilastotiedot, 010 36 65183, 050-3391630

(15kB) Ulosoton tilastoja PDF-tiedosto