Lausunto syytteestä sopimista koskevasta arviomuistiosta

LÄHETEKIRJE

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS

Kuopio 7.5.2010
Nro 53

Oikeusministeriölle

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 18.1.2010 nro 20/41/2009

Asia: Lausunto syytteestä sopimista koskevasta arviomuistiosta

Hovioikeus toimittaa ohessa oikeusministeriölle hovioikeuden ensimmäisen osaston nimeämässä työryhmässä laaditun lausunnon. Lausunnosta on keskusteltu hovioikeuden johtoryhmässä. Keskustelussa esitettiin varauksia työryhmän täysin kielteiseen lausuntoon.

Syytteestä sopiminen tähtää samaan rikosvastuun toteuttamiseen kuin normaali oikeudenkäynti kuitenkin aikaa ja varoja säästäen. Sen vuoksi on syytä jatkaa asian selvittämistä ja valmistelua. Lopullisen kannan muodostaminen sen suhteen, voiko järjestelmä tulla meillä sovellettavaksi, edellyttää nyt esillä olevaa täsmällisempää tietoa järjestelmän sisällöstä. Syytteestä sopimiselle tulee muun ohessa saada selkeät "pelisäännöt" ja myös on määriteltävä, miten menettelyn asianmukaista käyttämistä voidaan seurata ja valvoa. Onnistunein rajauksin käytettynä syytteestä sopiminen saattaa olla sovitettavissa suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Presidentti Mikael Krogerus

Kansliapäällikkö

Olli Hyvärinen

- - - - - - - - - -

TYÖRYHMÄN LAATIMA LAUSUNTO

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS
LAUSUNTO 7.5.2010

Pyydettynä lausuntonaan syytteestä sopimista koskevaan arviomuistioon hovioikeus esittää seuraavaa:

Esityksen tarkoitus

Arviomuistiossa on pyritty arvioimaan sellaisen menettelyn, jossa rikoksen tunnustami­nen johtai­si epäillylle nimenomaisen ja merkityksellisen edun saamiseen, soveltumista voimassa olevaan esitutkintaa, syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä koskevaan lainsäädän­töön ja oi­keuskäytäntöön. Asiallisesti menettely olisi sovellutus useissa valtioissa käy­tössä ole­vasta plea bargain -järjestelmästä (myös plea agreement). Tällaisesta järjestel­mästä käytetään yleensä käsitettä syytteestä sopiminen, syytetingintä tai syytekauppa. Plea bargain voidaan määritellä syyttäjän ja vastaajan väliseksi sopimukseksi, jossa vastaa­jan rikoksen tunnustamisen tai syytteen myöntämisen vastineeksi syyttäjä lupaa vastaa­jalle myönnytyksiä.

Plea bargain -järjestelmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) saksalainen ehdollinen syyttämättä jättäminen, 2) sentence bargain (varsinainen plea bargain) ja 3) charge/fact bargain.

Saksalaisessa järjestelmässä rikosta ei tunnusteta eikä asiassa langeteta syylli­syyden vahvistamaa tuomiota, vaan syytteestä luovutaan rahakorvausta vastaan. Korvaus ei kui­tenkaan ole rangaistus.

Sentence bargain -järjestelmässä vastaaja saa tunnustuksen seurauksena lievem­män tuo­mion.

Charge/fact bargain -järjestelmässä on yhteisenä piirteenä, että syyttäjän ja vastaajan vä­lisessä sopimuksessa rajoitetaan pois jotain tavallisesti tuomio­istuimen käsiteltävästä asiasta tai asioista. Poissulkeminen voi koskea jotakin syytekohtaa tai osaa syytteen teonkuvauksesta.

Hovioikeuden kannanotto

Yleistä

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään 1/2010 vp todennut oikeuden­käyntien viivästy­misen osalta muun ohella seuraavaa: oikeusturva on koko­naisuus, jonka osa-alueiden on oltava tasapainossa. Oikeudenkäyntien koko­naiskeston lyhentämiseen on pyrittävä sel­laisin uudistuksin, jotka ovat tasapainossa oikeudenkäynnin joutuisuuden ja oikeustur­van muiden ulottu­vuuksien kanssa. Päätöslauselmassa on edellytetty, että hallitus laatii koko­nais­suunnitelman esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien joutui­suuden parantamiseksi.

Hovioikeus kannattaa edellä mainitusta mietinnöstä ja arviomuistiosta ilmeneviä oikeu­denkäyntien kokonaiskeston lyhentämistä kos­kevia tavoitteita. Hovioikeus katsoo, että on pyrittävä kehittämään keinoja, joilla rikosprosessia voidaan keventää ja saada proses­si samalla sujuvammaksi.

Hovioikeus kuitenkin suhtautuu kielteisesti arviomuistiossa hahmoteltuun syytteestä so­pimismenettelyyn, koska sanottu menettely sopii huonosti yhteen voimassa olevan oi­keusjärjestelmän kanssa. Sopimismenettelyllä voidaan ehkä saavuttaa joitakin resurssi- ja kustan­nussäästöjä. Säästöt ovat kuitenkin vähäisiä, kun niitä verrataan oikeusturvanä­kökohtiin ja merkittävien oikeusperiaatteiden noudattamisen tärkeyteen.

Lausuntopyynnössä lausunnonantajille on esitetty seuraavat kysymykset:

1. Mitä mieltä yleisesti ottaen olette syytteestä sopimisesta?

Hovioikeus toteaa, että menettely ei arvolähtökohdiltaan sovellu suomalai­seen rikosoi­keusjärjestelmään. Hovioikeus pitää tärkeänä, että oikeusvarmuus, ennustet­tavuus ja yh­denvertaisuus ovat myös tulevaisuudessa rikosoikeus­järjestelmän peruspila­reina. Hovi­oikeuden käsityksen mukaan arviomuistiossa mainittu oikeudenkäyntien viivästyminen johtuu esitutkintaviranomaisten, syyttäjien ja tuomioistuinten puutteellisista henkilöre­sursseista.

2. Onko teillä kokemuksia käytännön tapauksista, joissa syytteestä sopiminen olisi ollut hyödyllinen tai toivottava menettelytapa?

Hovioikeuden tiedossa ei ole tällaisia tapauksia.

3. Mitkä olisivat arvionne mukaan järjestelmän suurimmat edut?

Hovioikeus katsoo, että järjestelmän edut liittyvät lähinnä resurssi- ja kustannussäästöi­hin ja oikeudenkäyntien nopeutumiseen. Järjestelmällä saattaa olla myös asian­omistajan kannalta myönteisiä vaikutuksia, jos rikoksesta epäillyn tunnustamiseen liit­tyy myös korvausten suorittaminen asianomistajalle.

4. Mitkä olisivat arvionne mukaan järjestelmän suurimmat haitat ja miten niitä voitaisiin vähentää?

Hovioikeus viittaa kaikkiin arviomuistion liitteen syytteestä sopimista vastaan puhuviin näkökohtiin, joista merkittävin on yleinen yhteensopimattomuus oikeusjärjestelmän kanssa. Hovioikeus toteaa, että syytteestä sopimiseen liittyy kaupankäynnin piirteitä, jotka ovat rikosoikeusjärjestelmän ja rikos­asian vastaajan oikeusturvan kannalta epäilyt­täviä.

Ehdotetun järjestelmän piiriin soveltuvien rikosten määrittely on vaikeaa. Järjestelmän rajaaminen vain joihinkin rikoksiin johtaisi myös siihen, että rikoksentekijät olisivat keskenään eriarvoisessa asemassa, jos tunnustamisen vaikutus ei olisi kaikissa rikoksis­sa samanlainen.

Järjestelmä voi mahdollistaa painostamisen ja lahjonnan ja johtaa väärän tunnustamisen antamiseen. Järjestelmän soveltaminen saattaa johtaa myös rangaistuksen preventiivisen vaikutuksen heikkenemiseen, jos rikoksentekijä kiinnijäätyään voi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen. Haittoja voidaan vähentää selvittämällä asia tunnustamisesta huolimatta perusteellisesti ja huolehtimalla siitä, että epäillyllä on esitutkinnan alusta al­kaen saatavilla pätevää lainopillista apua. On myös huolehdittava siitä, ettei asianomis­tajan asema erityisesti väki­valta- ja seksuaalirikoksissa heikkene.

5. Mitkä muistiossa esitetyistä järjestelmistä plea (sentence) bargain, charge bargain tai fact bargain on käsityksenne mukaan parhaiten ja mikä huonoiten soveltuisi Suomen oikeuteen ja millä perusteella?

Hovioikeuden käsityksen mukaan sentence bargain olisi vähiten ristiriidassa nykyjär­jestelmän kanssa. Saksalainen ehdollinen syyttämättä jättäminen soveltuu huo­noiten, koska se asettaa syytetyt varallisuuden perusteella eriarvoiseen asemaan.

6. Tulisiko soveltamisalaan kuulua esimerkiksi vaikeasti selvitettävät talousrikokset ku­ten on joissakin yhteyksissä esitetty? Millaisissa muuntyyppisissä rikoksissa järjestel­mää voitaisiin käyttää?

Hovioikeus pitää periaatteessa ongelmallisena sitä, jos syytteestä sopimista sovellettai­siin lähinnä laajoihin, monimutkaisiin ja vaikeasti selvitettäviin asioihin kuten talousri­koksiin. Talousrikokset ovat yleensä vakavia ja suunnitelmallisia rikoksia, joihin niin sanottu myön­täjän alennus soveltuu erityisen huonosti. Hovioikeus toteaa, että rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 kohdan mukaan rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus on rangaistuk­sen koven­tamisperuste. Sanotun säännöksen kanssa on ristiriidassa se, että rikoksesta epäilty suun­nitelmallisissa rikoksissa saisi säännönmukaista lievemmän rangaistuksen yksin­omaan tunnustamisen perusteella. Hovioikeuden käsityksen mukaan syytteestä sopimi­nen ei sovellu myöskään huumaus­ainerikok­siin, koska rikostyypistä johtuen väärien tun­nustamisten vaara on merkittävä. Lisäksi huumausainerikokset ovat ainakin päätekijöi­den osalta suunnitelmallisia rikoksia.

7. Tulisiko järjestelmän koskea vain rikoksia, joissa ei ole asianomistajaa tai joiden asianomistaja suostuu järjestelmän käyttämiseen?

Hovioikeuden käsityksen mukaan järjestelmää voitaisiin soveltaa vain edellä mainituis­sa tapauksissa.

9. Onko tiedossanne muita syytteestä sopimista tehokkaampia lainsäädännölli­siä tai muita keinoja, joilla keventää tai nopeuttaa rikosprosessia ottaen huo­mioon perustuslain ja kansainvälisten sitoumusten vaatimukset?

Rikosprosessin keventämisen ja nopeuttamisen kannalta on tärkeää, että jutun riitaiset ja riidattomat seikat voidaan erottaa toisistaan mahdollisimman aikai­sessa vaiheessa. Ri­koslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan mukaan tekijän pyrkimys edistää rikoksensa selvittämis­tä on rangaistuksen lieventämis­peruste. Säännöstä ei ole juurikaan sovellettu oikeuskäy­tännössä. Säännöksen soveltamista tulisi oikeuskäytännössä lisätä merkittävästi.

Hovioikeus katsoo, että rikosprosessia voidaan oikeusvarmuutta vaarantamatta nopeut­taa ainoastaan huolehti­malla siitä, että esitutkintaviranomaisilla, syyttäjillä ja tuomiois­tuimilla on riittävät henkilöre­surssit. Erityi­sen tärkeää on, että esitutkintaviranomaisilla on riit­tävät resurssit tutkinnan aloittamisek­si laajoissa ja monimutkaisissa asioissa heti rikosta koskevan ilmoituksen saavuttua esi­tutkintaviranomaiselle. Syyttäjän osallistu­mista esi­tutkintaan sanottujen ri­kosten osalta on myös pyrittävä lisäämään.

Hovioikeuden käsityksen mukaan kolmen ammattituoma­rin kokoonpanot käräjäoikeu­dessa ovat omiaan lisäämään luottamusta kä­räjäoikeuden tuomion oikeellisuuteen ja si­ten vähentämään muutoksenhakua. Lisäksi hovioikeus katsoo, että muutoksenhakurajoi­tukset näyttökysymysten osalta tai ainakin hovi­oikeuden mahdolli­suudet rajata selvästi tarpee­ton todistelu pääkäsittelyn ulkopuolelle nopeuttavat asian käsittelyä hovioikeudes­sa.

Lopuksi

Hovioikeus toteaa, että syytteestä sopimista koskevan järjestelmän tarkempi ar­viointi edellyttäisi erittäin laajaa ja perusteellista valmistelua. Samassa yhteydessä olisi tarpeel­lista selvittää, mistä oikeudenkäyntien viivästymiset johtuvat. Tällöin tulisi erikseen sel­vittää esitutkinnassa, syyteharkinnassa, alioikeuskäsittelyssä, hovioikeudessa ja kor­keimmassa oikeudessa asian käsittelyyn kulunut aika.

Arviomuistio löytyy osoitteesta
www.om.fi/Etusivu/1247668314258

Hovioikeuden etusivulle

Lausunnot-sivulle