Skotlantilainen professori Paterson: Oikeusapu turvataan tarkalla rahankäytöllä, priorisoinnilla ja tekniikalla

Teksti ja kuvat: Hille Puusaari
(21.6.2011)

- Juuri nyt taloudellisesti tiukkoina aikoina on ensiarvoisen tärkeää, että tarjotaan julkisia oikeusapupalveluja, sanoo skotlantilainen professori Alan Paterson Strathclyden yliopistosta.

Paterson toimi puheenjohtajana Helsingissä 15.–17.6. järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa, jossa oikeusalan tutkijat ja viranomaiset miettivät keinoja, miten laadukasta oikeusapua voidaan järjestää silloin, kun on pula rahasta. Konferenssin järjesti Suomen oikeusministeriö ja kansainvälinen oikeusavun asiantuntijoiden verkosto ILAG.

Professorin mukaan julkinen oikeusapu voidaan tiukkoina aikoina turvata priorisoimalla, tehokkaalla rahan käytöllä ja keskittämällä palveluja.

- Oikeusapuun ja neuvontaan ei aina tarvita erikoistuneita lakimiehiä. Joihinkin asioihin riittää kouluttamaton, mutta kokenut työntekijä. Tarvitaan myös tarkkaa rahan käytön seurantaa.

- Oikeusapu pitäisi nähdä osana koko yhteiskuntaa. Erityisen tärkeää se on lainsäätäjille. Eri ministeriöissä pitäisi tarkastella sitä, miten omalla hallinnonalalla aikaansaadut säästöt tai uudistukset vaikuttavat toisen sektorin kustannuksiin.

Alan Paterson kannustaa lainsäätäjiä myös yksinkertaistamaan säännöksiä. - Mitä monimutkaisempia ovat säännökset, sitä kalliimmaksi tulee oikeusapu lakituvassa.

Suomi saa kehuja

Paterson on vaikuttunut suomalaisesta järjestelmästä. Toisin kuin Suomessa, Skotlannissa neuvontapuhelin sisältää toistaiseksi vain nauhoitettuja tiedonantoja eri oikeuden aloilta. Myös Englannissa ja Walesissa viritellään palvelua, jossa puhelimeen on vastaamassa nauhurin sijasta ihminen.

- Neuvontapuhelimiin mm. Kanadassa ja Australiassa ollaan oltu jopa tyytyväisempiä kuin perinteiseen kasvotusten tapahtuvaan neuvontaan, koska puhelinpalvelu on helppoa, nopeaa ja ilmaista.

Asiantuntijoiden kesken on erilaisia käsityksiä siitä, kuka on paras antamaan puhelimitse oikeudellista ensikäden ohjausta: onko se maallikkoauttaja, vastikään valmistunut lakimies vai kokenut ammattilainen. - Tietenkin parhaita olisivat kokeneet, koulutuksen saaneet lakimiehet, mutta he kyllästyvät työhön nopeasti.

Suomalaista järjestelmää voitaisiin Patersonin mielestä vielä parantaa jatkokehittämällä laadunarviointia ja yhdistämällä puhelinneuvontaan videoyhteys.

Internet ja videovälitteinen oikeusapu kehittyvät Patersonin mukaan 2-3 vuodessa entistä interaktiivisemmiksi, kun yhteydet paranevat ja voidaan nähdä keskustelukumppanin kehonkieli ja reaktiot kunnolla.

Skotlanti sähköistyi

Myös Skotlannissa oikeusapua on sähköistetty.Oikeusapuhakemusta ei voi enää tehdä paperilla.

- Nyt myös ne, jotka olivat aiemmin kaikkein kriittisimpiä, pitävät järjestelmää erinomaisena. Hakulomakkeet ovat monimutkaisia, mutta lakimiehet auttavat asiakkaita. Asiakas ei meillä voi omin päin edes hakea oikeusapua.

Moni oikeusavun ammattilainen vannookin teknologian nimeen.
- Harvaan asutuilla alueilla tekniikka ei ole kuitenkaan ratkaisu kaikille, esimerkiksi vanhuksille tai muille, joilla ei ole internet-yhteyksiä. Heitä varten on tavallinen puhelin, jolla voi soittaa paikalliselle neuvojalle.

Pohjois-Skotlannin julkiset palvelut on järjestetty isojen kaupunkien keskustoimistojen ja maaseudulle sijoitettujen neuvontatoimistojen välityksellä. Sekä valtion että oikeusapua antavien yksityisten lakimiesten työn laatua seurataan lakimiesten tekemällä vertaisarvioinnilla. Erityisesti maaseudun lakifirmojen työn laatuun on kiinnitetty huomiota.

- Kyselyjen mukaan kansalaiset ovat aika tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Myös vertaisarvioiden mukaan siviiliasioiden lakimiesten työn laatu on hyvä. Arvioinnissa olisi aina käytettävä molempia tapoja: Kansalaisten arviointeja voidaan käyttää mittaamaan, miten sympaattisena tai hyvänä kuuntelijana he pitävät lakimiestä. Sen sijaan toinen lakimies pystyy arvioimaan, onko palvelu ollut nopeaa ja oikein laskutettua.

Katso konferenssiesitelmät

KUVATEKSTI:
Helsinkiin kokoontui 15.–17. kesäkuuta 85 oikeusavun asiantuntijaa. Joka toinen vuosi järjestettävään konferenssiin saapui tällä kertaa ennätyksellisesti osanottajia 29 maasta.