Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hallinto-oikeudet -
Ratkaisukäytäntö -
Ratkaisukäytäntö, Turun hallinto-oikeuden osalta -
Turun HAO 7.10.2011 11/0658/3
Turun HAO 7.10.2011 11/0658/3
Diaarinumero: 01182/10/8101 Taltionumero: 11/0658/3 Antopäivä: 7.10.2011
Elinkeinotulon verotus - tulolähde - autokulut - kilometrikorvaus - yksityiset varat
Diaarinumero: 01182/10/8101 Taltionumero: 11/0658/3 Antopäivä: 7.10.2011
Ratkaistavana oli kysymys, oliko elinkeinonharjoittajalla A oikeus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 §:n mukaiseen lisävähennykseen elinkeinotoimintaan liittyvistä ajoista, jotka A oli ajanut vaimonsa omistamalla pakettiautolla. A oli vaatinut, että elinkeinotoimintaan liittyvistä ajoista hyväksytään vähennettäväksi 0,39 euroa kilometriltä. Oikaisulautakunta oli hyväksynyt kuluja vain 0,21 euroa kilometriltä.
A oli ilmoittanut, että hän oli käyttänyt elinkeinotoiminnan ajoihin vain vaimonsa omistamia pakettiautoja. Perheen yksityisajot oli ajettu A:n omistamalla henkilöautolla. Koska A ei ollut omistanut pakettiautoja, eikä autojen tai niiden kulujen ollut edes väitetty olleen elinkeinotoiminnan kirjanpidossa, pakettiautojen ei voitu katsoa kuuluneen A:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Autot olivat kuitenkin kuuluneet A:n yksityisvarallisuuteen sillä tavalla, että hänellä oli oikeus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 §:n mukaiseen lisävähennykseen. A:lla oli siten oikeus vähentää kuluja verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärä 0,38 euroa kilometriltä.
Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 § Laki elinkeinotulon verottamisesta 2 §, Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 §, Laki elinkeinotulon verottamisesta 53 § 2 mom ja 55 § (1168/2000)
Verovuosi 2004
Koko jaoston istunto
Äänestys 3-3
Vähemmistöön jääneiden kahden jäsenen äänestyslausunto ja esittelijän eriävä mielipide:
A oli lisäselvityksessään oikaisulautakunnalle ilmoittanut, että autot, joilla työajot oli ajettu, eivät olleet olleet lainkaan yksityiskäytössä. Koska pakettiautojen on katsottava kuuluneen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 53 §:n tarkoitetulla tavalla elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, A:lla ei ollut oikeutta lain 55 §:n mukaiseen, yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehdyistä matkoista myönnettävään lisävähennykseen. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa aiheutuvat menot vähennetään verotuksessa todellisten kulujen suuruisina. Kun A ei ollut näyttänyt, että elinkeinotoiminnasta aiheutuneet todelliset autokulut olivat olleet oikaisulautakunnan hyväksymää määrää suuremmat, lautakunnan päätöstä ei ollut syytä muuttaa.
Vähemmistöön jääneen yhden jäsenen äänestyslausunto:
A:n puoliso oli korvauksetta antanut omistamansa pakettiauton A:n elinkeinotoiminnassa käytettäväksi eikä auto ollut A:n mukaan ollut kummankaan puolison yksityiskäytössä. Autoa oli pidettävä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvaan autoon rinnastettavana eikä se, että auto on ollut A:n puolison omistuksessa, voi olla peruste myöntää A:lle oikeutta suurempaan vähennykseen kuin mitä hän saisi, jos auto olisi ollut hänen omistuksessaan. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta laskennalliseen, 0,38 euron ja oikaisulautakunnan arvion mukaan hyväksymän 0,21 euron yksikköhintojen erotuksen perusteella laskettavaan lisävähennykseen.
Valituslupahakemus vireillä KHO:ssa.
|