Etusivu -
Tuomioistuimet -
Hallinto-oikeudet -
Ratkaisukäytäntö -
Ratkaisukäytäntö, Kuopion hallinto-oikeuden osalta -
Kuopion HAO 27.1.2012 12/0065/2
Kuopion HAO 27.1.2012 12/0065/2
Diaarinumero 01727/11/7399 Taltionumero 12/0065/2 Antopäivä 27.1.2012
Maatalouden harjoittaminen Kotieläintuotanto Hevostalousyritys Raviurheilu Maatalousyrittäjän lomituspalvelu Maatalouslomittaja Vuosiloma Välttämätön työtehtävä
Diaarinumero 01727/11/7399 Taltionumero 12/0065/2 Antopäivä 27.1.2012
Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada maatalousyrittäjien lomituspalvelulain perusteella lomituspalveluja vuosilomaansa varten. Ratkaistava oikeuskysymys oli se, kohdistuiko A:n työpanos lomitusajankohtana maatalouden harjoittamiseen vähintään samassa määrin kuin maatalousyrityksen ulkopuolella tapahtuvaan työskentelyyn ja oliko häntä siten pidettävä lain edellyttämällä tavalla päätoimisena ja lomituspalveluihin oikeutettuna. A:n maatalouteen kohdistuvan työpanoksen laajuutta arvioitaessa kysymys oli myös siitä, mitkä työtehtävät olivat lain edellyttämällä tavalla yrityksen hoitamiseksi välttämättömiä.
A oli työsuhteessa autoliikkeeseen, jossa hän työskenteli maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.00. Hänen viikkotyöaikansa oli 37,5 tuntia. A:lla oli ravihevostila, jossa oli kahdeksan raveissa käyvää hevosta sekä varsa ja poni.
Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaava paikallisyksikkö oli hylännyt A:n vuosilomaa koskeneen hakemuksen, koska hän ei harjoittanut maataloutta päätoimisesti. Maatalousyrittäjien eläkelaitos hylkäsi A:n oikaisuvaatimuksen lausuen, että paikallisyksikön tekemien työaikalaskelmien mukaan A:n tilansa hoitoon käyttämä kokonaistyöaika oli eri laskentatavoilla tarkasteltuna joko 31,5 tuntia tai 35 tuntia viikossa.
A ilmoitti käyttävänsä tallin hoitoon viikossa joko 33 tuntia 15 minuuttia tai 36 tuntia 45 minuuttia. Hevosten valmentamiseen kuluva aika mukaan lukien hän käytti aikaa hevosten hoitoon viikossa yhteensä 58 tuntia. A ei vaatinut työaikaan laskettavaksi hevosilla ajamista eli niiden valmentamista, vaan sen sijaan hevosille välttämättömän liikunnan eli riimulla kävelyttämisen laskemista työaikaan, jolloin maatalousyritykseen kohdistuva työpanos olisi ollut vähintään yhtä suuri kuin A:n työpanos autoliikkeessä.
Hallinto-oikeus arvioi, että hevosten kävelyttäminen on osa niiden valmentamista kilpailuja varten, eikä se siten kuulu lomittajan kyseisessä laissa tarkoitettuihin välttämättömiin tehtäviin. Myös ravihevoset saavat riittävän määrän liikuntaa ollessaan tarhassa, vaikkakaan tämä liikunta ei saadun selvityksen mukaan riitäkään niiden kilpailukunnon ylläpitämiseksi. Näyttöä siitä, että kyseinen tarhassa tapahtuva liikkuminen ei riittäisi ravihevosten terveyden ylläpitämiseksi, ei ollut saatu. Ravihevosten kävelyttämiseen kuluvaa aikaa ei siten voitu ottaa huomioon maatalousyrittäjän päätoimisuutta arvioitaessa.
Kun hevosten kävelyttämistä ei luettu kotieläintuotantoon kuuluvaksi välttämättömäksi työksi, A:n viikoittainen työtuntimäärä maatalousyrityksessä ei ollut vähintään yhtä suuri kuin maatalouden ulkopuolella tehtävän työn määrä, eikä häntä siten voida pitää lain edellyttämällä tavalla päätoimisena maatalousyrittäjänä. A:lla ei ollut oikeutta saada lomituspalveluja vuosilomaansa varten vuonna 2011.
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki 4 § 1 ja 2 mom. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki 6 § Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki 16 § Maatalousyrittäjien lomituspalveluasetus 2 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Terttu Sipiläinen, Timo Tervonen ja Kirmo Saastamoinen. Asian esittelijäjäsen Kirmo Saastamoinen.
Lainvoimainen
|