Turun HAO 16.2.2012 12/0043/1

Maankäyttö- ja rakennuslaki - Kehittämiskorvauksen määrääminen

Diaarinumero: 01428/10/4199
Taltionumero: 12/0043/1
Antopäivä: 16.2.2012

V:n puolisot olivat myyneet kunnalle kiinteistön. Kauppakirjan mukaan myyjät jättivät omistukseensa n. 1,4 hehtaarin suuruisen alueen (6-8 asuintonttia). Kauppakirjan mukaan myyjien omistukseen jäävästä alueesta tehdään erillinen luovutuskirja sen jälkeen kun alueelle laadittu asemakaava on lainvoimainen ja luovutettavista tonteista on maanmittaustoimituksella muodostettu itsenäiset tilat. Kauppakirjan liitteenä olleesta kartasta oli ympäröity seitsemän tonttia, jotka oli mainittu alueiksi, mihin kaavoitetut tontit luovutetaan kauppahinnan osasuorituksena myyjille.

Aluetta koskevan asemakaavan hyväksymisen jälkeen suoritetussa lohkomisessa puolisoille lohottiin yhdeksän erillispientalojen korttelialueilla (AO) sijaitsevaa tonttia. Kunnanvaltuusto määräsi puolisoille maankäyttö- ja rakennuslain 91 c §:n mukaisen kehittämiskorvauksen näiden tonttien osalta.

Puolisoiden mukaan kauppakirjan maininta, jonka mukaan kunta luovuttaa tontit korvauksetta, sisältää sen, että on sovittu, ettei kehittämiskorvausta peritä. Kunta voi periä kehittämiskorvauksen vain, mikäli maanomistaja ei ole osallistunut kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin muulla tavalla. Kunta oli kiinteistönkaupassa maksamansa kauppahinnan määrässä ottanut jo alennuksena huomioon puolisoiden sittemmin saamien tonttien
yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneet kustannukset. He olivat siten jo osallistuneet lain 91 a §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavoituskustannuksiin eikä kunta voi periä mainittuja kustannuksia enää toista kertaa.

Hallinto-oikeus katsoi, että sen oli esikysymyksenä tulkiten yksityisoikeudellisen sopimuksen sisältöä ratkaistava se, oliko kauppakirjassa jo sovittu yhdyskuntarakentamisen kustannuksista.

Hallinto-oikeus totesi, että puolisot olivat pidättäneet kauppakirjassa omistusoikeuden määräalaan. He ovat siten koko ajan omistaneet mainitut maa-alueet eikä niiden omistusoikeus ole missään vaiheessa välillä siirtynyt kunnalle. Sillä, että puolisoiden omistusoikeuden kohde oli täsmentynyt vasta tonttien lohkomisessa, ei ollut merkitystä omistusoikeuden kannalta. Kauppakirjassa tai sen liitteessä ei ollut nimenomaisesti sovittu yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kauppakirjan kauppahinnasta voitu päätellä siinä otetun huomioon yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Kunnan ja puolisoiden välillä ei ollut solmittu myöskään muuta maankäyttösopimusta, jossa olisi sovittu yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. Kunta oli siten voinut päättää määrätä kehittämiskorvauksen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 a § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c § 1 mom
Kuntalaki 90 §