Perheasiat

Avioero

• Avioeron hakeminen on kaksivaiheinen menettely.
• Avioerohakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen alkaa kulua puolen vuoden pituinen harkinta-aika eli avioeron I-vaihe. Harkinta-ajan päätyttyä on puolen vuoden kuluessa haettava lopullista avioeroa (II-vaihe).
• Avioeroa voivat kummassakin vaiheessa hakea joko puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin.
• Avioeroa haetaan jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudesta.
• Avioerohakemuksen yhteydessä voidaan ratkaista yhteisiä alaikäisiä lapsia koskevat asiat eli lasten huolto, asuminen, elatusapu ja tapaamisoikeus. Puolisot voivat sopia näistä asioista keskenään tai kääntyä sosiaaliviranomaisten puoleen sopimuksen tekemiseksi.
• Omaisuuden jakaminen eli ositus voidaan toimittaa jo avioeron I-vaiheessa eli harkinta-aikana. Se voidaan tehdä myös myöhemmin.
• Puolisot voivat sopia keskenään omaisuutensa jaosta.
• Riitatilanteessa käräjäoikeus määrää jommankumman puolison hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan omaisuuden osituksen.
• Rekisteröity parisuhde voidaan purkaa käräjäoikeuden päätöksellä. Tällöin sovelletaan avioeroa koskevia säännöksiä.

Avioliittoon ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvästä lainsäädännöstä kerrotaan myös esitteissä Tietoa avioliittolaista ja Tietoa rekisteröidystä parisuhteesta.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia

• Avioerossa vanhemmat tai toinen vanhemmista voivat tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen yhteisten alaikäisten lasten huollon, asumisen, elatusavun ja tapaamisoikeuden määräämiseksi. Hakemus pannaan vireille liitännäisenä vaatimuksena avioerohakemuksen yhteydessä tai erillisenä asiana.
• Lasten kotikunnan sosiaalilautakunta voi hakemuksesta vahvistaa vanhempien lastensa asioista avioerotilanteessa tekemän sopimuksen.
• Riitatilanteessa käräjäoikeus ratkaisee lasta koskevat asiat lapsen edun mukaisesti.
• Käräjäoikeus voi hakemuksesta muuttaa lasten asioissa annettua aikaisempaa päätöstä, jos lasten tai vanhempien oloissa on tapahtunut päätöksen antamisen jälkeen ratkaisevia muutoksia.
• Riitatilanteessa käräjäoikeus pyytää lapsen kotikunnan sosiaaliviranomaiselta selvityksen perheen tilanteesta ja sosiaaliviranomaisen ehdotuksen huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden määräämisestä lapsen etua silmällä pitäen.
• Vanhemmat voivat itsekin kääntyä suoraan sosiaaliviranomaisten puoleen ja pyytää heitä sovittelemaan asiaa.

Ottolapsiasiat

• Lapseksiottamisen vahvistamista haetaan hakijoiden kotikunnan käräjäoikeudelta ja hakijoina ovat lapseksiottajat.
• Lapseksiottamisen alkuvaiheita, neuvotteluja ja selvityksiä hoitavat sosiaaliviranomaiset sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä luvan saaneet ottolapsitoimistot (Pelastakaa Lapset ry)
• Kansainvälinen lapseksiottamispalvelu on luvanvaraista.

Siviilivihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti

Siviilivihkimisen tai parisuhteen rekisteröinnin voi toimittaa käräjäoikeuden laamanni, käräjätuomari, käräjäviskaali tai käräjäoikeuden notaari. Maistraatissa vihkimisen voi toimittaa maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja tai julkinen notaari. Vihkiminen ja parisuhteen rekisteröiminen on virka-aikana ja virkapaikalla vihkijälle tai parisuhteen rekisteröijälle virkavelvollisuuteen kuuluva tehtävä. Muulloin kuin virka-aikana tai virkapaikalla se on kuitenkin vapaaehtoista.

Vihkiminen tai parisuhteen rekisteröinti on virka-aikana ja virkapaikalla maksutonta. Virka-aikana, mutta virkapaikan ulkopuolella siitä peritään 120 euron maksu ja muulloin kuin virka-aikana maksu on 200 euroa. Lisäksi peritään vihkijän ja parisuhteen rekisteröijän matkakustannukset.

Tietoa avioliittolaista
Tietoa rekisteröidystä parisuhteesta
Pelastakaa Lapset ry

Päivitetty 9.12.2009