Hankinta-asiat

Julkisia hankintoja koskevat uudet lait, julkisista hankinnoista annettu laki (348/2007) ja vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettu laki (349/2007) tulivat voimaan 1.6.2007. Niitä sovelletaan hankintoihin, joissa hankintamenettely on aloitettu lakien voimaantulon jälkeen. Sitä ennen aloitettuihin hankintoihin sovelletaan aiemmin voimassa ollutta julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/1992).

1. Asian vireille tulo

Julkista hankintaa koskeva asia tulee markkinaoikeudessa vireille kirjallisella hakemuksella.

Asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee sekä tietyissä tapauksissa eräät viranomaiset. Hakijana voi olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä. Kunnan asukkailla tai kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole hankinta-asiassa oikeutta tehdä hakemusta markkinaoikeudelle, elleivät he ole asianosaisia.

Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailua koskevasta ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Se, että hankintayksikkö ja hankintayksikön valitsema tarjoaja ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen, ei estä määräajassa tehdyn hakemuksen käsittelyä.

Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

2. Markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset

Julkisista hankinnoista annetun lain 76 §:n mukaan markkinaoikeus voi hakemuksesta:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Käytännössä edellä olevia kohtia 1-3 sovelletaan yhdessä. Jos markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen, markkinaoikeus yleensä myös kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Markkinaoikeus voi asettaa virheellisen hankintamenettelyn kieltämistä ja virheellisen hankintamenettelyn korjaamista koskevan määräyksensä noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Markkinaoikeus voi julkista hankintaa koskevan hakemuksen tultua vireille kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon taikka muutoin määrätä hankinnan keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Markkinaoikeus voi asettaa väliaikaista määräystä koskevan kiellon tehosteeksi uhkasakon.

Julkisista hankinnoista annetun lain 84 §:ssä säädetään vahingonkorvauksesta. Vahingonkorvaus ei ole markkinaoikeuden määrättävissä oleva seuraamus eikä markkinaoikeus ole toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvausvaatimuksia. Vahingonkorvausvaatimukset tulee esittää yleisessä alioikeudessa.

3. Hakemuksen sisältö

Hakijan tulee esittää hakemuksessaan vaatimuksensa asiassa. Julkisista hankinnoista annetun lain 76 §:ssä on säädetty seuraamuksista, joita markkinaoikeus voi määrätä virheellisen hankintamenettelyn vuoksi.

Hakijan tulee esittää perustelut esittämilleen vaatimuksille eli selvittää, millä tavoin hankintamenettely on hakijan käsityksen mukaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista. Mikäli hakija vaatii hyvitysmaksua, hakijan tulee ilmoittaa vaatimansa hyvitysmaksun määrä.

4. Hakemuksen käsittely markkinaoikeudessa

Ellei hakemusta jätetä suoraan tutkimatta, markkinaoikeus varaa hankintayksikölle tilaisuuden antaa vastine hakemukseen.

Mikäli asian käsittely ja asiassa annettava ratkaisu voi vaikuttaa hankintayksikön valitseman tarjoajan asemaan, markkinaoikeus varaa kyseiselle tarjoajalle tilaisuuden antaa lausunto hakemukseen.

Kun hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle vastineensa ja hankintayksikön valitsema tarjoaja mahdollisen lausuntonsa, markkinaoikeus pääsääntöisesti varaa hakijalle tilaisuuden antaa vastaselitys vastineesta ja lausunnosta, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta asian ratkaisemisen kannalta.

Menettely markkinaoikeudessa on julkisia hankintoja koskevissa asioissa pääsääntöisesti kirjallista. Markkinaoikeus voi järjestää suullisen käsittelyn, mikäli asian selvittäminen sitä edellyttää. Suullinen käsittely voidaan järjestää erityisesti silloin kun asian selvittäminen vaatii henkilötodistelun vastaanottamista tai asiantuntijoiden kuulemista.

5. Markkinaoikeuden päätös ja muutoksenhaku

Markkinaoikeus antaa kirjallisen päätöksensä asianosaisille tiedoksi joko postitse saantitodistuksin tai asianosainen voi noutaa päätöksen markkinaoikeuden kansliasta.

Asianosainen saa hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

6. Oikeudenkäyntikulut

Markkinaoikeuden käsitellessä julkista hankintaa koskevaa asiaa mahdollisten oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan hallintolainkäyttölain oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä, ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia.

Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisena voidaan pitää myös päätöksen tehnyttä hallintoviranomaista. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Mikäli voittanut osapuoli saa vähentää arvonlisäveron omassa verotuksessaan, ei hävinnyttä velvoiteta suorittamaan oikeudenkäyntikuluihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Markkinaoikeus perii lainkäyttöasian käsittelystä 223 euron suuruisen oikeudenkäyntimaksun.

7. Käsittelyn julkisuus

Julkista hankintaa koskevien asioiden käsittelyssä markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettua lakia.

Suullinen käsittely on pääsääntöisesti julkinen. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin laissa säädetyissä tilanteissa toimittaa kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta.

Mikäli asianosainen katsoo markkinaoikeudelle toimittamaansa oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin sisältyvän lain mukaan salassa pidettäviä liikesalaisuuksia, asianosaisen tulee merkitä tämä selkeästi oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin. Hakijan tulisi merkitä jo hakemukseensa tai sen liitteisiin selkeästi kohdat, joita hakija pitää liikesalaisuuksinaan.

Lisätietoja markkinaoikeuskäsittelyn julkisuudesta.