Julkista hankintaa koskeva hakemus helikopterilentäjien koulutukseen liittyvässä asiassa

Dnro11/359/98
Antopäivä 25.6.1998

Kilpailuneuvosto on 25.6.1998 pitämässään istunnossa, johon ovat
tämän asian käsittelyn osalta osallistuneet puheenjohtaja Tulokas,
varapuheenjohtaja Heikonen sekä jäsenet Astola, Korpi, Lilja,
Liljeblom, Neimala ja Relander, päättänyt seuraavaa.

HAKEMUS

First Invest Oy, Helikopteripalvelu Oy, Helitour Oy ja Konekorhonen Oy ovat
kilpailuneuvostolle 24.3.1998 toimittamassaan hakemuksessa vaatineet, että
kilpailuneuvosto määrää Keski-Savon ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen
(jäljempänä aikuiskoulutuskeskus) hankinnan keskeytettäväksi sekä väliaikaisesti
kieltää asiassa mahdollisesti tehdyn hankintapäätöksen tai hankintasopimuksen
täytäntöönpanon kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi, kumoaa ensisijaisesti kokonaan
aikuiskoulutuskeskuksen asiassa mahdollisesti tekemän hankintapäätöksen, kieltää
sakon uhalla aikuiskoulutuskeskusta noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja
velvoittaa aikuiskoulutuskeskuksen kilpailuttamaan hankinnan julkisista hankinnoista
annettujen säännösten mukaisesti, määrää toissijaisesti aikuiskoulutuskeskuksen
maksamaan hakijoille hyvitysmaksua virheellisen menettelyn johdosta ja velvoittaa
aikuiskoulutuskeskuksen korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut myöhemmin
esitettävän laskun mukaan laillisine viivästyskorkoineen. Hakijat ovat perustelleet
vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Aikuiskoulutuskeskus omistajanaan Varkauden kaupunki on kunnan viranomainen ja
näin ollen julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n mukainen hankintayksikkö.
Aikuiskoulutuskeskuksen on hankinnoissaan noudatettava lakia julkisista hankinnoista.

Helsingin Sanomissa 1.3.1998 olleen lehti-ilmoituksen mukaan aikuiskoulutuskeskus on aloittamassa maa- ja metsätaloushelikopterilentäjien koulutusohjelman tarkoituksenaan kouluttaa vuosien 1998 ja 1999 välisenä aikana 10 maa- ja
metsätaloushelikopterilentäjää. Aikuiskoulutuskeskuksella ei ole itsellään koulutukseen tarvittavaa kalustoa eikä ilmailulaitoksen hyväksymiä koulutuslupia ja -ohjelmia. Tämän vuoksi se hankkii tarvittavan lento- ja teoriakoulutuksen alihankintana ulkopuoliselta helikopterioperaattorilta. Aikuiskoulutuskeskus on toiminut koulutusasiassa yhteistyössä Copter Action Oy:n kanssa ja päättänyt hankkia koulutuspalvelun kyseiseltä yhtiöltä kilpailuttamatta hankintaa. Aikuiskoulutuskeskuksen ulkopuoliselta helikopterioperaattorilta alihankintana tekemä koulutuspalveluhankinta on hankintalain 4 §:n mukainen palveluhankinta.

Aikuiskoulutuskeskuksen järjestämä helikopterilentäjien koulutus on ammatillista
lisäkoulutusta, jonka rahoituksesta säädetään ammatillisen lisäkoulutuksen
rahoituksesta annetussa laissa. Lain mukaan lisäkoulutuksen rahoituksesta huolehtivat
lääninhallitukset. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Etelä-Suomen lääninhallitus on
hankkinut aikuiskoulutuskeskukselta helikopterilentäjille suunnattua ammatillista
lisäkoulutusta. Koulutuksen rahoittajana toimii Etelä-Suomen lääninhallitus. Kurssille
valituilta opiskelijoilta peritään 25 000 markan suuruinen kurssimaksu.

Aikuiskoulutuskeskuksen olisi tullut soveltaa tekemäänsä hankintaan lakia julkisista
hankinnoista. Koska koulutuspalveluhankinnan arvo ylittää 200 000 ecun kynnysarvon, tulee hankintaan soveltaa asetusta kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista. Aikuiskoulutuskeskus ei ole kilpailuttanut hankintaa. Kilpailuttamatta jättämiseen ei ole mitään syytä. Aikuiskoulutuskeskus on siten menetellyt hankintalain vastaisesti laiminlyömällä kilpailumahdollisuuksien asianmukaisen hyväksi käyttämisen. Julkisia hankintoja koskevilla säännöksillä pyritään nimenomaan lisäämään taloudellista tehokkuutta ja käyttämään julkisia varoja entistä tehokkaammin.

Koska kyseessä on erittäin kilpailtu ala, hakijat pitävät ehdottoman tärkeänä
tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi, että heillä kaikilla on mahdollisuus
osallistua kyseistä suuruusluokkaa olevaan hankintaan. Tämän vuoksi on tärkeätä, että
hankinta kilpailutetaan asianmukaisesti.

VASTINE

Varkauden kaupunki on omasta ja ylläpitämänsä aikuiskoulutuskeskuksen puolesta
antamassaan vastineessa pyytänyt, että kilpailuneuvosto jättää hakemuksen tutkimatta. Mikäli kilpailuneuvosto tutkii asian, kaupunki on pyytänyt hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi kaupunki on pyytänyt oikeudenkäyntikulujensa korvaamista lakisääteisine korkoineen myöhemmin esitettävän laskun mukaan. Vaatimusta hakemuksen tutkimatta jättämisestä kaupunki on perustellut seuraavasti.

Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat opetusministeriön alaisia ammatillisia
oppilaitoksia, joiden toiminnasta on säädetty muun muassa laissa ammatillisista
aikuiskoulutuskeskuksista (760/1990). Niiden tehtävänä on tarjota ja järjestää
ammatillista aikuiskoulutusta ja sitä tukevaa muuta koulutusta. Koulutuskeskuksella ei ole oikeutta tavoitella taloudellista voittoa toiminnassaan. Koulutuskeskusta voi
valtioneuvoston luvalla ylläpitää muun muassa kunta edellyttäen, että oppilaitos on
koulutustarpeen vaatima.

Keski-Savon ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on Varkauden kaupungin omistama
liikelaitos, jonka tehtävänä on 22.8.1994 hyväksytyn johtosäännön 3 §:n mukaan
ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja oppisopimuskoulutuksesta annettujen
lakien mukaisen koulutuksen ja siihen liittyvien palvelujen tuottaminen. Oppilaitos
suunnittelee ja päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta rahoitetaan koulutusta ja sitä tukevia palveluja
myymällä sekä valtiolta tulevalla toiminta-avustuksella ja muulla mahdollisella
rahoituksella.

Aikuiskoulutuskeskukset toteuttavat eduskunnan edellyttämin tavoin valtion tuella
merkittävää koulutusta sekä työelämässä toimiville että työtä vailla oleville henkilöille. Koulutus voidaan toteuttaa muun muassa yhteistyössä yritysten kanssa niille kulloinkin soveltuvin muodoin. Siten oppilaitokset ovat jatkuvasti yhdessä elinkeinoelämän ja eri yritysten kanssa kartoittamassa koulutustarpeita. Oppilaitosten tehtävänä on räätälöidä koulutusta yrityksille juuri näiden yksilöllisiin tarpeisiin. Muun muassa lentäjien koulutukseen tulisi tällä hetkellä panostaa voimakkaasti. Yritysten yksilölliset koulutustarpeet merkitsevät, ettei ole edellytyksiä tarjouskilpailujen järjestämiseen etukäteen suunniteltuine valintakriteereineen. Yhteiskunnan kokonaisetu edellyttää laajaa ja monipuolista koulutustarjontaa. Aikuiskoulutuksen lain edellyttämänä tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan sitä. Siltä osin kuin oppilaitos neuvottelee yksittäisen yrityksen kanssa, koulutuksen suunnittelu edellyttää keskinäistä luottamusta ja salassapidettävääkin tietojen vaihtoa. Asian luonteeseen ei kuulu kilpailuttaminen.

Koulutukseen suunnattavaa julkista tukea voidaan tarjota myös sillä tavoin kuin nyt
käsiteltävässä tapauksessa. Copter Action Oy oli kääntynyt aikuiskoulutuskeskuksen
puoleen ehdotuksin saada koulutetuksi tarvettaan varten 10 helikopterilentäjää. Yhtiön toimesta oli valmisteltu sopimukset useiden eri tahojen kanssa muun muassa
lannoitteen helikopterilevityksen kehittämistarpeisiin. Lentokoulutuksen tarve ja
toteuttamismahdollisuudet oli kartoitettu ilmailuhallituksen hyväksyntää varten. Yritys oli valmistellut hankkeen yhdessä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa lähes viimeistä piirtoa myöten. Yrityksen tuli voida luottaa suunnitelmien toteutumiseen juuri sellaisina, koska se samalla sitoutuisi suorittamaan itse yli kahden miljoonan markan kustannukset ja myös työllistämään kurssin hyväksytyksi suorittaneet kymmenen helikopterilentäjää. Siten yritys on voinut edellyttää, että sen omia ammattitaitoisia lentäjiä käytetään kouluttajina. Suunnitelmat olivat valmiina siinä vaiheessa, kun lääninhallitus pyysi 9.9.1997 päivätyllä kirjeellään tarjouksia aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen hankkimisesta Etelä-Suomen aikuiskoulutusta järjestäviltä oppilaitoksilta. Tarjouspyynnössä edellytettiin muun muassa oppilaitosten yhdessä työelämän kanssa järjestämää koulutusta ja omaehtoiseen koulutukseen osallistuvilta osallistumismaksun perimistä.

Tarjouksessaan 21.10.1997 aikuiskoulutuskeskus tarjosi maa- ja
metsätalouslentokoulutusta 10 opiskelijalle siten, että Copter Action Oy:n maksuosuus olisi noin 2 000 000 markkaa ja opiskelijoiden yhteensä 250 000 markkaa. Yritys työllistäisi hyväksytysti tutkinnon suorittaneet opiskelijat. Lääninhallitus hyväksyi tarjouksen joulukuussa 1997.

Aikuiskoulutuskeskuksen tarjous oli syntynyt yhteistyössä Copter Action Oy:n kanssa, vaikka siihen liittyi muidenkin yritysten tuotekehittelyä varten tarvittavia
yhteistyösopimuksia. Aikuiskoulutuskeskus ei yksin olisi voinut tehdä tarjousta, jonka hyväksyminen merkitsi mittavia rahasuorituksia Copter Action Oy:ltä. Kolmatta
osapuolta velvoittavaa sopimusta ei voi laillisesti tehdä, ellei tämä ole mukana
sopimuksessa.

Aikuiskoulutuskeskus on tehnyt yrityksen kanssa yhteisen hakemuksen juuri kyseisen
yrityksen tarpeisiin. Se, että molemmat osapuolet eivät nimenomaan ole allekirjoittaneet hakemusta, johtuu erityislainsäädännöstä johtuen asian luonteesta. Kuitenkaan ilman sopimukseen perustuvaa valtuutusta hakemusta ei voida tehdä yritystä velvoittavasti. Opetussuunnitelmaan johtaneet yhteiset neuvottelut ja yhteisymmärrys tarjouksen tekemisestä lääninhallitukselle ovat muodostaneet sopimuskokonaisuuden, jonka nojalla aikuiskoulutuskeskukselle on syntynyt jopa asemavaltuutus toimia yrityksen puolesta.

Laki julkisista hankinnoista on saatettu voimaan ETA- ja EU-sopimusten johdosta. Lain tai edellä mainittujen sopimusten tarkoituksena ei ole ollut puuttua julkishallinnon järjestämiseen Suomessa. Tarkoituksena on ollut sisämarkkinoiden avaaminen, esteiden poistaminen taloudelliselta kilpailulta.

Kuntayhteisöt, joihin myös aikuiskoulutuskeskus kuuluu, ovat velvollisia järjestämään lakisääteisen toimintansa itse. Palveluiden järjestämisvastuu on viranomaistoimintaa, johon kuuluu julkista päätöksentekoa, valvontaa ja seurantaa eli julkisen vallan käyttöä. Sitä ei voida kilpailuttaa. Jos järjestettäviin palveluihin kuuluu suoritustehtäviä tai tavarahankintoja, ne voidaan kilpailuttaa tai tuottaa itse. Suoritustehtävien kilpailuttaminen tulee kysymykseen vain, jos julkisyhteisö itse niin päättää. Kyseessä ei ole hankinta, joka aikuiskoulutuskeskuksen olisi pitänyt kilpailuttaa. Tässä asiakokonaisuudessa ainoa hankinnan suorittaja nimellisesti on ollut lääninhallitus, joka on tehnyt oppilaitosta ja Copter Action Oy:tä koskevan hankintasopimuksen jo viime vuoden puolella. Mitään sellaista sopimusta ei ole tehty 1.3.1998 jälkeen, jossa olisi tai tulisi olemaan kysymys lääninhallituksen tekemän hankinnan edelleen kilpailuttamisesta.

LAUSUNNOT

Copter Action Oy on 2.4.1998 kilpailuneuvostolle toimittamassaan lausunnossa pyytänyt ensisijaisesti hakemuksen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi yhtiö on pyytänyt, että hakijat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen myöhemmin esitettävän laskun mukaan.

Vuonna 1997 yhtiö otti ensimmäisen kerran yhteyttä Etelä-Suomen lääninhallitukseen tarkoituksenaan yhteistyön solmiminen maa- ja metsätalouslentokoulutuksen järjestämiseksi. Yhtiön tavoitteet maa- ja metsätalouslentokoulutuksen järjestämiseksi liittyvät olennaisilta osin siihen, että yhtiö oli yhteistyössä tiettyjen metsäteollisuusyritysten kanssa kehitellyt ja suunnitellut maa- ja ennen kaikkea metsäalueiden lannoittamista koskevaa menetelmää, jossa lannoitusaineena käytetään metsäteollisuuden tuotantoprosessien jätteenä olevan puunkuoren polttojätteestä valmistettavia rakeita, joita levitetään lannoitteena maa- ja metsätalousalueelle ilmasta käsin helikopteria hyväksikäyttäen.

Yhtiön ja sen yhteistyökumppaneiden suorittamien selvitysten nojalla on selvästi
olemassa kysyntää käyttää hyväksi metsäteollisuuden jätetuhkaa erityisesti metsien
lannoitustarpeiden tyydyttämiseksi. Helikopteri on oiva apuväline tämän kaltaisen
lannoituksen suorittamisessa. Yhtiön ja aikuiskoulutuskeskuksen käymien
neuvottelujen tuloksena osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen maa- ja
metsätalouslentotoimintaan liittyvän lisäkoulutuksen järjestämisestä yhtiön
helikopterilentäjille. Neuvottelujen seurauksena aikuiskoulutuskeskus toimitti
lääninhallitukselle 17.11.1997 tarjouksen aikuisten ammatillisen perus- ja
lisäkoulutuksen sekä tutkintotilaisuuksien hankkimisen järjestämiseksi.

Sopimuksella 11.12.1997 lääninhallitus sitoutui hankkimaan aikuiskoulutuskeskukselta maa- ja metsätalouslentokoulutusohjelman mukaisen koulutuksen edellyttäen, että valtion talousarviossa osoitetaan tarvittavat määrärahat. Koulutusohjelman toteuttamisaika, opiskelijamäärä ja -maksu sekä valtion ja yrityksen maksuosuudet ilmenevät hankintasopimuksesta. Hankintasopimusta muutettiin koulutuksen ajankohdan osalta 5.3.1998 päivätyllä hankintasopimuksen liitteellä.

17.11.1997 päivätty aikuiskoulutuskeskuksen tarjous lääninhallitukselle perustui
nimenomaan lentokoulutusohjelman toteuttamiseen yhteistyössä Copter Action Oy:n
kanssa. Vaikka aikuiskoulutuskeskus oli koulutusmäärärahan muodollisena hakijana,
perustui hakemus aikuiskoulutuskeskuksen ja Copter Action Oy:n yhdessä laatimaan
koulutussuunnitelmaan ja kartoitukseen koulutuksen tarpeesta.

Lääninhallituksen ja aikuiskoulutuskeskuksen välillä solmitun hankintasopimuksen
olennaisena elementtinä on se, että lentokoulutusohjelma toteutetaan tarjouksessa
mainitulla tavalla, eli että koulutus suoritetaan yksityisen yrityksen, Copter Action Oy:n aloitteesta ja että koulutuksen tarkoituksena on kouluttaa Copter Action Oy:n
työntekijöitä. Koulutusohjelman toteutumisen edellytyksenä oli lisäksi yhtiön
omarahoitusosuuden toteutuminen, koska kyseessä oli koulutus yksityisen yhtiön
tarpeisiin.

Etelä-Suomen lääninhallitus on 24.4.1998 toimittanut kilpailuneuvostolle lausuntonsa
asiassa.

VALMISTELUISTUNTO

Kilpailuneuvosto on pitänyt asiassa 2.4.1998 valmisteluistunnon, jossa on asianosaisten pyynnöstä päätetty, että kilpailuneuvosto ratkaisee ensivaiheessa kysymyksen toimivallastaan tutkia hakemus.

Asiassa pidettiin jatkettu valmisteluistunto 1.6.1998 kilpailuneuvoston antaman
välipäätöksen jälkeen.

Hakijat, Varkauden kaupunki omasta ja aikuiskoulutuskeskuksen puolesta sekä Copter Action Oy ovat vielä toimittaneet kilpailuneuvostolle kirjelmän.

KILPAILUNEUVOSTON OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEITÄ KOSKEVA PÄÄTÖS

Keski-Savon ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Varkauden kaupunki ja Copter Action Oy vaativat, että hakemus jätetään tutkimatta, koska kysymys ei ole julkisista
hankinnoista annetun lain mukaisesta hankinnasta. Kilpailuneuvosto on 15.5.1998
tekemällään päätöksellä hylännyt oikeudenkäyntiväitteen. Samassa yhteydessä
hylättiin vaatimus hakemuksen tutkimatta jättämisestä sillä perusteella, että
hankintasopimus oli tehty ennen hakemuksen tekemistä. Kilpailuneuvoston väitepäätös on erikseen toimitettu asianosaisille. Tuossa päätöksessä kilpailuneuvosto vahvisti, että asiaan on sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia siinä muodossa kuin se oli ennen lainmuutosta (1247/1997).

ASIANOSAISTEN LOPPUKIRJELMÄT

Hakijat ovat vielä esittäneet, että aikuiskoulutuskeskus olisi voinut kilpailuttaa hankinnan pyytämällä tarjouksia koulutuksen järjestämisestä keneltä tahansa helikopterialan yritykseltä, joka olisi ollut halukas kyseistä koulutusta tarjoamaan. Koulutuksen sisältövaatimuksena olisi voitu pitää ilmailulaitoksen hyväksymää koulutusohjelmaa. Kyse on puhtaasti menetelmäkoulutuksesta. Myöskään Copter Action Oy:llä ei ollut lainkaan kokemusta maa- ja metsätalouslentäjien kouluttamisesta ennen koulutuksen aloittamista aikuiskoulutuskeskuksessa. Copter Action Oy hyväksytti lentokoulutusohjelmansa ilmailulaitoksessa 20.1.1998 teoriakoulutuksen osalta ja 23.1.1998 lentokoulutuksen osalta. Copter Action Oy:llä ja hakijayhtiöillä on kaikilla ollut halutessaan mahdollisuus hakea maa-
ja metsätalouslentäjien koulutusohjelman hyväksyttämistä ilmailulaitoksessa.

Hakijoiden käsityksen mukaan nyt kysymyksessä olevaan koulutukseen ei liity mitään yksinoikeuksia tai liikesalaisuuksia, jotka saattaisivat estää hankinnan kilpailuttamisen. Copter Action Oy ei ole esittänyt selvitystä asiaa tukevista seikoista. Asiaa ei tue myöskään se seikka, että hakijayhtiönä olevan First Invest Oy:n omistajaa Veikko Vanaa pyydettiin kurssille opettajaksi. Tämän lisäksi kurssille hyväksyttiin alun perin kaksi Helikopteripalvelu Oy:n työntekijää.

Koulutustoiminnan tai sen järjestämisen yhteydessä ei esimerkiksi millään tavalla tule esille se, miten lennätettävä tuhka on rakeistettu. Tuhkan rakeistamismenetelmällä, joka saattaa olla jonkun yrityksen liikesalaisuus, ei ole vaikutusta koulutuksen kilpailuttamisvelvollisuuden kanssa.

Hakijat ovat vaatineet hallintolainkäyttölain 74 ja 75 §:n nojalla oikeudenkäyntikulujensa täysimääräistä korvaamista 87 679 56 markalla. Aikuiskoulutuskeskuksen oikeudenkäyntikuluvaatimusta hakijat ovat vastustaneet edellä mainitun lain nojalla.

Varkauden kaupunki on pyytänyt hakemuksen hylkäämistä ja esittänyt vielä seuraavaa. Suoran hankinnan edellytyksiä harkittaessa olennaista on se, mitä lääninhallituksen ja aikuiskoulutuskeskuksen välillä joulukuussa 1997 on sovittu ja mikä sopimukseen liittyvän aiesopimuksen merkitys on ollut. Lääninhallitus oli myöntänyt aikuiskoulutuksesta annettuun lainsäädäntöön perustuvan luvan kouluttaa yksittäisen yhtiön palveluksessa olevia ja palvelukseen tulevia. Lääninhallitus oli myöntänyt kyseiseen tarkoitukseen julkisia varoja noin 3 miljoonaa markkaa siten, että kyseinen yhtiö hoitaa koulutustehtävän yhdessä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Yhtiö oli tarvittavin lupa-asiakirjoin selvittänyt
lakisääteisten ja määräysten mukaisten edellytysten toteutuneen eli osoittanut X:n kelpoisuuden 25.2.1998 ennen koulutuksen alkamista.

Vaihtoehtoisia koulutuspalvelun toteuttajia ei ole ollut. Aikuiskoulutuskeskus on
erityisesti velvollinen pitämään salassa tietoonsa tulleet liikesalaisuudet ja
luottamukselliset tiedot. Se ei olisi voinut kilpailuttaa eri helikopteriyrittäjiä sitouduttuaan lääninhallituksen kanssa tekemäänsä sopimukseen ja ollessaan sopimussuhteessa myös Copter Action Oy:hyn. Se ei olisi voinut järjestää kilpailua alihankinnasta senkään vuoksi, että se silloin lainvastaisesti olisi avannut mahdollisuudet teollisuusvakoilulle tässä asiassa. Tavanmukaisen maa- ja metsätalouslentokoulutuskelpoisuuden lisäksi koulutuksessa tulee perehdyttää Copter Action Oy:n toimintaan sitoutuneet lentäjät maa- ja metsätalouden yhteistyökumppaneiden kanssa suorittamaan lentoja. Koulutuksen yhteydessä jatketaan tuotekehittelyä rakeistetun tuhkan lentolevityksessä. Hankkeeseen liittyvä patenttihakemus on tehty Copter Action Oy:n palveluksessa
olevan Y:n nimissä, jolla on omakin yritys. Osapuolet ovat sopineet
keskenään patenttiasiasta.

Koulutuspalvelu on voitu tilata vain Copter Action Oy:n kautta sen hyväksymien
henkilöiden piiristä siten, että kyseinen henkilö täyttää kelpoisuusehdot ja toimii yritystä kohtaan lojaalisti siten kuin yrityksen työntekijän työsopimuslain mukaan kuuluu toimia. Edellytykset alihankinnan suorittamiselle suorana hankintana ovat olleet olemassa. Kaupunki on pyytänyt hakijan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut 23 218,64
markalla laillisine korkoineen.

Copter Action Oy on esittänyt, että hankintalain 5 §:n mukaan hankinta voidaan tehdä
ilman tarjouskilpailua, mikäli tähän on erityisiä syitä. Esillä olevassa tapauksessa hankinnan kohteena olevien koulutuspalvelujen vaihtoehtoisia toteuttajia ei ole ollut ja on myös muita erityisiä syitä sille, että asiassa ei ole järjestetty tarjouskilpailua.

Ainoastaan Copter Action Oy:llä on voimassaoleva ilmailulaitoksen lupa kouluttaa maa- ja metsätalouslentäjiä. Teoriassa myös muilla helikopteriyhtiöillä on mahdollisuus saada maa- ja metsätalouslentokoulutuslupa ilmailulaitokselta. Copter Action Oy:n ohella ainoastaan First Invest Oy:llä on palveluksessaan henkilö, jolla on maa- ja metsätalouslentokoulutuksen edellyttämä kelpuutus koulutuksen antamiseen.

Koulutus ei ole mahdollista ilman asianmukaista kalustoa. Ainoastaan Copter Action
Oy:llä on käytössään nimenomaan tuhkan lentolevitykseen soveltuva levityslaitteisto.

Yhtiö kiistää hakijoiden väitteen siitä, että kyseessä oleva maa- ja metsätalouslentäjien koulutusohjelma käsittäisi puhtaasti menetelmäkoulutuksen. Koulutusohjelman tarkoituksena ei ole pelkästään ilmailulaitoksen maa- ja metsätalouslentäjän kelpuutuksen saavuttaminen. Koulutusohjelman tavoitteena on tämän lisäksi ja ennen kaikkea perehdyttää lentäjät Copter Action Oy:n yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämään rakeistetun tuhkan lentolevitysmenetelmään.

Aloite koulutusohjelman toteuttamiseen tuli Copter Action Oy:ltä. Aloitteen takana oli yhtiön havainto, että nimenomaan tuhkan lentolevitys tullee yleistymään. Yhtiön
näkemys perustui yhtiön yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tekemiin
tutkimuksiin. Yhtiön lääninhallitukselle esittämät suunnitelmat koulutusohjelman
toteuttamisesta nojautuivat juuri yhtiön yhteistyökumppaneidensa kanssa suorittamiin
selvityksiin, yhtiön ja sen yhteistyökumppaneiden teknologiaan ja tietotaitoon sekä
yhtiön alustaviin sopimuksiin työharjoittelusta metsähallituksen ja eräiden
metsäteollisuusyhtiöiden kanssa.

Asiassa on kiistatonta, että lääninhallituksen hankintapäätös tosiasiassa tarkoitti
koulutusohjelman toteuttamista aikuiskoulutuskeskuksen ja Copter Action Oy:n
yhteistyönä. Myös oli selvää, että koulutusohjelma painottui tuhkarakeiden
lentolevitykseen Copter Action Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden lääninhallitukselle
esittämällä tavalla.

Esittämillään perusteilla Copter Action Oy katsoo, ettei aikuiskoulutuskeskus ole voinut toteuttaa koulutusohjelman järjestämistä minkään muun yhtiön kuin Copter Action Oy:n kanssa.

Aikuiskoulutuskeskus on toimittanut hakijoiden loppulausunnon johdosta vielä kirjelmän.

KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS

1. Asian tutkiminen

Kilpailuneuvosto on edellä mainituin tavoin 15.5.1998 hylännyt
aikuiskoulutuskeskuksen, Varkauden kaupungin ja Copter Action Oy:n väitteet
toimivallan puuttumisesta. Kilpailuneuvosto on vahvistanut olevansa toimivaltainen
tutkimaan hakemuksen siltä osin kuin kysymys on lentokoulutus- ja muiden palvelujen hankinnasta Copter Action Oy:ltä.

Helikopterilentäjien koulutuspalvelut kuuluvat EY:n julkisista palveluhankinnoista
annetun direktiivin liitteen B, toissijaiset palvelut, pääluokkaan 24: koulutuspalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut. Kyseisiin toissijaisiin palveluihin sovelletaan kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua asetusta (243/1995) vain jälki-ilmoituksen ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.

2. Tapahtumain kulku

Vuonna 1997 Copter Action Oy otti yhteyttä Etelä-Suomen lääninhallitukseen
tarkoituksena maa- ja metsätalouslentokoulutuksen järjestäminen yhteistyönä. Tätä
ennen yhtiö oli eräiden metsäteollisuusyritysten kanssa kehitellyt ja suunnitellut maa- ja metsäalueiden lannoittamista koskevaa menetelmää, jossa lannoitusaineena käytetään metsäteollisuuden tuotantoprosessien jätteenä olevan puunkuoren polttojätteestä valmistettavia rakeita, joita levitetään lannoitteena maa- ja metsätalousalueelle ilmasta käsin helikopterin avulla.

Copter Action Oy:n ja aikuiskoulutuskeskuksen käymien neuvottelujen tuloksena
osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen maa- ja metsätalouslentotoimintaan liittyvän
lisäkoulutuksen järjestämisestä yhtiön helikopterilentäjille. Lääninhallitus ja
aikuiskoulutuskeskus allekirjoittivat 11.12.1997 päivätyn hankintasopimuksen, jonka
mukaan lääninhallitus hankkii aikuiskoulutuskeskukselta maa- ja
metsätalouslentokoulutusohjelman edellyttäen, että valtion talousarviossa osoitetaan
tarvittavat määrärahat. Sopimus perustui Copter Action Oy:n aikuiskoulutuskeskukselle esittämään koulutusohjelmaan ja budjettiin ja aikuiskoulutuskeskuksen niiden pohjalta lääninhallitukselle 17.11.1997 tekemään tarjoukseen. Kustannusbudjetin loppusumma oli 4 346 300 markkaa (alv 0 %). Solmitun sopimuksen mukaan lääninhallituksen maksuosuus on 1 975 960 markkaa vuonna 1998 ja 1 200 000 markkaa vuonna 1999 eli yhteensä 3 175 960 markkaa. Yhtiön maksuosuus on 1 253 759 markkaa vuonna 1998 ja 835 954 markkaa vuonna 1999 eli yhteensä 2 089 713 markkaa. Opiskelijat maksavat kurssista 25 000 markkaa kukin.

Aikuiskoulutuskeskuksen ja Copter Action Oy:n välillä on 25.2.1998 solmittu
aiesopimus helikopterilentäjien jatkokoulutuksesta. Sopimuksesta käy ilmi, että
aikuiskoulutuskeskus hoitaa koulutuksen osittain omana työnä ja osittain ostopalveluna. Lento-opetuspalvelut ostetaan Copter Action Oy:ltä, joka vastaa käytännön koulutus- ja työharjoittelukohteista hyväksytyn opetusohjelman mukaisesti. Sopimuksessa on myös maininta, että Copter Action Oy työllistää koulutuksen hyväksytysti suorittaneet henkilöt.

Aikuiskoulutuskeskus julkaisi 1.3.1998 Helsingin Sanomissa ilmoituksen kurssista.
Kurssin on aloittanut kymmenen opiskelijaa. Näistä seitsemän on Copter Action Oy:ssä jo olevia työntekijöitä. Lisäksi kaksi on oman päätoimensa ohella toiminut osa-aikaisesti yhtiön palveluksessa. Kaksi kurssille alunperin hyväksyttyä opiskelijaa peruutti koulutukseen tulonsa työnantajansa toivomuksesta. Kurssin aloittaneista vain yksi on ulkopuolinen. Kurssi alkoi 31.3.1998.

3. Sopimus- ja rahoitusjärjestelyn arviointia

Kilpailuneuvosto on asian valmistelun yhteydessä pyytänyt aikuiskoulutuskeskukselta ja lääninhallitukselta selvitystä koulutushankkeen talousarviosta ja muista lähtökohdista, joiden pohjalta sopimuksiin on päädytty. Luotettavan kokonaiskuvan muodostaminen asiakokonaisuudesta on osoittautunut hankalaksi sen vuoksi, ettei hankkeen luonne täysin ilmene sopimusasiakirjoista.

Lääninhallituksen ja aikuiskoulutuskeskuksen välisestä sopimuksesta ei ilmene, keneltä lentokoulutus tullaan hankkimaan. Aikuiskoulutuskeskuksen ja Copter Action Oy:n välillä on asiasta sovittu aiesopimuksella, mutta sellaista lopullista sopimusta, josta ilmenisi, kuinka paljon koulutuksesta tullaan maksamaan, ei ole esitetty. Hankkeen budjetointi ja sopimustekniikka eivät täytä sellaisia vaatimuksia, joita kohtuudella voidaan asettaa, kun kysymys on julkisten varojen käytöstä. Osasyynä lienee se, ettei nyt kysymyksessä olevan kaltaisten hankintojen osalta ole annettu erityisiä ohjeita hankintalainsäädännön soveltamisesta.

Aikuiskoulutuskeskus on valmistelun yhteydessä esittänyt, että sovittu lentotuntihinta
koulutusohjelman mukaisissa lennoissa on 5 000 markkaa lentotunnilta Hughes 369D:n osalta ja 7 500 markkaa AS350-koneen osalta. Koulutusohjelman mukaan
peruskoulutukseen kuuluu kaikkiaan 280 lentotuntia à 5 000 markkaa ja työharjoitteluun kaikkiaan 420 lentotuntia à 7 500 markkaa, jolloin päädytään 4 550 000 markan kokonaiskustannukseen ilman arvonlisäveroa. Aikuiskoulutuskeskuksen omien kustannusten määräksi on ilmoitettu runsas miljoona markkaa, joka koostuu pääosin arvonlisäverosta.

Esitetystä ilmenee, että peruskoulutuksen ja työharjoittelun lentotunnit muodostavat
koulutusprojektissa suurimman menoerän. Lentotuntien kustannuksia on ilmoitettu
katettavan osittain työharjoittelun tulorahoituksella. Valmistavassa käsittelyssä Copter Action Oy:n edustaja on kuitenkin ilmoittanut, ettei työharjoitteluna tehtävästä tuhkan levityksestä kerry tuloja. Hakijat ovat arvostelleet kustannuslaskelmissa käytettyä lentotunnin hintaa ja katsoneet, että vastaavanlaiseen tarkoitukseen olisi mahdollista hankkia helikopterikalustoa ja koulutuspalveluja huomattavasti alhaisempaan hintaan.

Koulutusohjelma, sen toteutus ja rahoitus kytkeytyvät läheisesti Copter Action Oy:n
ympärille. Koulutusta annetaan pääasiassa yhtiön työntekijöille, yhtiö vastaa itse
pääosasta koulutusta ja se myös laskuttaa lentokoulutuksena hankkeeseen myönnetyt
julkiset varat. Itse asiassa lentotuntien toteutuvasta hinnoittelusta jää riippumaan se,
maksaako yhtiö tosiasiassa lääninhallituksen ja aikuiskoulutuskeskuksen välisessä
sopimuksessa mainitun maksuosuuden.

Asiakirjoista ei ilmene, että lentokoulutuksen hintatasoa olisi selvitetty ja eri
koulutusmahdollisuuksia kustannuksineen vertailtu. Ei ole selvitetty myöskään
työharjoitteluna suoritettavasta tuhkan levityksestä saatavaa tulorahoitusta, jonka
eräässä laskelmassa on esitetty olevan miljoonaluokkaa. Muutoinkin on käynyt ilmi,
että hankkeen käynnistämiseen ja rahoittamiseen on päädytty pääasiassa Copter
Action Oy:n ilmoitusten ja kustannuslaskelmien pohjalta niihin luottaen. Kilpailun paine, joka normaalissa hankintatoimessa takaa taloudellisen lopputuloksen ja tuottaa
kustannussäästöjä, ei ole päässyt vaikuttamaan tehtyihin ratkaisuihin. Kun kysymys on julkisten varojen käytöstä, näinkin mittavan hankinnan suorittaminen
hankintalainsäädäntö kokonaan syrjäyttäen on poikkeuksellista.

Hakijat ovat kiinnittäneet huomiota myös asian kilpailuoikeudelliseen puoleen katsoen, että esillä olevan kaltainen yhden yrityksen tukeminen julkisin varoin vääristää alan kilpailua. Erityisesti hakijat ovat huomauttaneet siitä, että Copter Action Oy:n työharjoitteluna suorittaman lentolevityksen subventointi vääristää kilpailuasetelmaa ja ajaa käytännössä markkinoilta pois liiketaloudellisilla perusteilla toimivat yrittäjät.

Kilpailuneuvosto toteaa, ettei tämän asian yhteydessä ratkaista kilpailunrajoituslakiin
perustuvia vaatimuksia. Hakijoiden huomautukset eivät kuitenkaan ole kokonaan
merkitystä vailla arvioitaessa asiaa julkisten hankintojen näkökulmasta.
Hankintalainsäädäntö kuuluu kilpailuoikeuteen laajassa mielessä. Kummassakin on
pyrkimyksenä kustannussäästöjen ja tehokkuuden aikaansaaminen.

4. Erityiset syyt

Julkisista hankinnoista annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on
käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Hankinta saadaan tehdä
ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Lain esitöissä tällaisena erityisenä syynä
on mainittu muun muassa hankinnan vähäinen arvo, tarjouskilpailun järjestämisestä
aiheutuvat kohtuuttoman suuret hallinnolliset kustannukset tai sellainen odottamaton
muusta kuin hankintayksikön omista toimenpiteistä johtuva kiire hankinnan
tekemisessä, ettei tarjouskilpailua ehditä järjestää (1992 vp, HE 154, s. 12). Esitöissä
on mainittu esimerkkejä tilanteista, jolloin kilpailu voidaan jättää järjestämättä. Luettelo ei ole tyhjentävä, mutta antaa viitteitä siitä, että hankintamenettelyyn voidaan ryhtyä kilpailua järjestämättä vain erityisestä, painavasta syystä. Hankintayksikön on
osoitettava erityisen syyn käsilläolo.

Niin sanottujen ensisijaisten palvelujen osalta edellytykset suoran neuvottelumenettelyn käyttämiselle hankintailmoitusta julkaisematta on säännelty kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 14 §:ssä. Sen 1 momentin 2 kohdan mukaan neuvottelumenettely on mahdollinen, jos teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojelemiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Sääntö kattaa lähinnä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät yksinoikeudet. Kynnysarvot ylittävien ensisijaisten palvelujen osalta asetuksen 14 §:ssä mainittu luettelo on tyhjentävä. Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse ns. toissijaisesta palvelusta.

Kyseessä olevassa tapauksessa tulee siten harkittavaksi, onko
aikuiskoulutuskeskuksella ollut hankintalain 5 §:n mukainen erityinen syy
lentokoulutuksen hankkimiseen ilman avointa tarjouskilpailua.

Neuvottelumenettelyn käyttämistä on perusteltu sillä, ettei hankinnan kohteena olevia
koulutuspalvelujen vaihtoehtoisia toteuttajia ole ollut. Tämän ohella yhtiön taholta on
esitetty, että hankkeen toteuttaminen lääninhallituksen, aikuiskoulutuskeskuksen ja
Copter Action Oy:n yhteistyönä ja yhteisellä rahoituksella jo sinänsä edellytti
koulutuksen hoitamista yhtiön toimesta. Tähän liittyen yhtiö on viitannut projektiin
liittyviin liikesalaisuuksiin, joiden turvaaminen sekin edellytti tällaista ratkaisua.

Kilpailuneuvosto toteaa, että lääninhallituksen ja aikuiskoulutuskeskuksen välisessä
hankintasopimuksessa ei ole määritelty maa- ja metsätalouslentokoulutusohjelman
sisältöä. Aikuiskoulutuskeskuksen tarjouksessa sitä on sen sijaan selvitetty.
Tarjoukseen liitetyssä koulutusohjelmassa viitataan siihen, että työmarkkinoilla on
puutetta ilmailuhallituksen määräyksen mukaisen kelpuutuksen omaavista ohjaajista.
Tältä osin viitataan ilmeisesti ilmailumääräykseen PEL, M2-30; maa- ja
metsätalouslentäjän kelpuutus. Koulutuksella saavutettavina valmiuksina mainitaan, että opiskelija omaa ilmailumääräysten mukaiset valmiudet hakea tarvittavaa
lentokelpuutusta tämän päivän maa- ja metsätalouslentoja varten. Hänellä on myös
riittävät tiedot itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutus käsittää sekä teoreettista
opiskelua että lentokoulutusta.

Koulutusohjelma on laadittu Copter Action Oy:n esityksen pohjalta. Ohjelmasta ei
ilmene, että koulutukseen sisältyisi sellaisia erityispiirteitä, joiden johdosta kouluttajana olisi voinut tulla kysymykseen ainoastaan Copter Action Oy. Mitään erityistä kytkentää mainittuun yhtiöön tai muitakaan erityispiirteitä ei ilmene myöskään Helsingin Sanomissa julkaistusta ilmoituksesta, jolla oppilaita on haettu koulutukseen. Toisin kuin vastaajat ovat esittäneet, jutussa ei ole osoitettu, että koulutusta olisi ollut mahdollista saada vain Copter Action Oy:ltä. Koulutusohjelmassa ei myöskään ole viitattu liikesalaisuuksiin tai muihin seikkoihin, jotka välttämättä olisivat edellyttäneet Copter Action Oy:n valitsemista kouluttajaksi. Asiassa ei ole selvitetty, että tuhkan rakeistamiseen liittyvällä tietotaidolla olisi merkitystä lentokoulutuksen kannalta.

Lentokoulutuksessa käytettävä helikopterikalusto on mainittu koulutusohjelmassa ja
kalusto on osittain vaikuttanut myös oppilasvalintoihin. Copter Action Oy on
huomauttanut, että ainoastaan heillä on ollut koulutukseen soveltuva kalusto.
Lentolevitystoiminnassa eivät kaikki helikopterityypit tule kysymykseen. Helikopterilla tulee olla riittävä kantokyky ja lisäksi tuhkan levitykseen soveltuvat erityiset laitteet. Tältäkin osin on kuitenkin jäänyt selvittämättä, olisiko soveltuvia helikoptereita ollut muilla yrittäjillä ja olisiko sopimuksessa mainitut tyypit voitu korvata joillakin toisilla. Copter Action Oy:n kustannusselvitykseen on otettu helikopterin AS350B2 investointikustannukset, mikä viittaa siihen, että yhtiö oli vasta hankkimassa tällaista helikopteria.

Edellä esitetyin tavoin koulutus perustuu Copter Action Oy:n aloitteeseen ja yhtiön
laatimaan ohjelmaan. Pääosa oppilaista on yhtiön työntekijöitä ja yhtiö osallistuu
sopimuksen mukaan koulutusohjelman kustannuksiin. Harkittaessa sitä, onko näitä
seikkoja pidettävä sellaisina erityisinä syinä, joiden johdosta koulutus on voitu hankkia vain Copter Action Oy:ltä, kilpailuneuvosto toteaa seuraavaa. Yhtiön itsensä kannalta on epäilemättä ollut lähtökohtana se, että koulutus hoidetaan itse. Se luo mahdollisuuden alihankkijana laskuttaa aikuiskoulutuskeskusta sellaisista kustannuksista, joista kilpailutilanteessa toimiva yrittäjä itse vastaa. Selvää on myös, että omien työntekijöiden kouluttaminen julkisin varoin parantaa olennaisesti yhtiön mahdollisuuksia lentolevityksen markkinoilla ja vaikeuttaa vastaavasti kilpailijoiden asemaa. Mahdollisuus lentoharjoitteluna suoritettavaan tuhkan levitykseen julkisella tuella antaa yhtiölle etulyöntiaseman kilpailtaessa asiakkaista.

Hankintayksikkönä olevan aikuiskoulutuskeskuksen kannalta koulutussopimuksen
tekeminen Copter Action Oy:n kanssa selvittämättä muita koulutusmahdollisuuksia ja
koulutuksen hintakysymyksiä on yksinkertaistanut hankkeen läpivientiä.
Hankintayksikön taholla hanke on saatettu ymmärtää sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka on edellyttänyt koulutuksen hankkimista Copter Action Oy:ltä. Todennäköistä onkin, että yhtiö olisi vetäytynyt hankkeesta, jos näin ei olisi menetelty.

Asiaan liittyy siten sekä hankintayksikön että Copter Action Oy:n kannalta
erityispiirteitä ja seikkoja, jotka ovat johtaneet kilpailuttamismenettelyn syrjäyttämiseen koulutuksen osalta. Yleisen edun ja hankintalainsäädännöllä tavoiteltavien taloudellisuus- ja tehokkuusnäkökohtien kannalta erityisten syiden olemassaolo kytkeytyy lähinnä siihen, onko sovellettu menettelytapa ollut ainoa mahdollisuus tarpeellisena pidetyn koulutuksen aikaansaamiseksi. Tältä osin kilpailuneuvosto toteaa, ettei asian käsittelyn yhteydessä ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että koulutuksen hankkiminen Copter Action Oy:ltä olisi ollut ainoa vaihtoehto. Päinvastoin hakijat ovat katsoneet, että muitakin koulutusvaihtoehtoja olisi ollut.

Kilpailuneuvosto vahvistaa, että koulutushankinta olisi tullut kilpailuttaa ja että
aikuiskoulutuskeskus on rikkonut hankintalain 5 §:n säännöstä.

5. Kysymys hankintapäätöksen kumoamisesta ja menettelyn korjaamisesta

Julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n mukaan kilpailuneuvosto voi kokonaan tai
osaksi poistaa hankintayksikön päätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta
virheellistä menettelyä tai velvoittaa hankintayksikön korjaamaan menettelynsä. Lain
10 §:n 3 momentin mukaan kilpailuneuvoston tulee päättäessään toimenpiteistä
kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden
oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut
olisivat. Tämä periaate, joka ensisijaisesti koskee käsittelyn aikana annettavia
väliaikaisia kieltoja ja määräyksiä, on otettava huomioon myös asiaa lopullisesti
ratkaistaessa.

Hakemus kilpailuneuvostolle on tullut 24.3.1998. Koulutus on pian sen jälkeen alkanut. Hakijat ovat vaatineet hakemuksessaan väliaikaisen kiellon määräämistä. Sellaiselle ei ole ollut perusteita ennen lopullista ratkaisua ottaen huomioon asian epäselvyyden kilpailuneuvoston toimivallan osalta, aikuiskoulutuskeskuksen puutteelliset ja ristiriitaiset selvitykset ja muut käsittelyssä esiintulleet seikat.

Koulutuksesta on päätöstä annettaessa aikuiskoulutuskeskuksen ilmoituksen mukaan
suoritettu yli puolet. Lentokoulutus on saatettu loppuun neljän oppilaan osalta. Tästä
syystä ja ottaen lisäksi huomioon osallistumismaksun suorittaneiden oppilaiden edut ja oikeusturvan sekä hankkeeseen sijoitettujen julkisten varojen määrän,
koulutushankinnan purkaminen ja koulutuksen keskeyttäminen ei ole yleisen edun
mukaista, vaikka hankintamenettely ei ole ollut lainmukaista.

6. Päätöslauselma

Kilpailuneuvosto hyväksyy hakemuksen siltä osin kuin siinä on katsottu Keski-Savon
ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen syyllistyneen julkisista hankinnoista annetun lain rikkomiseen. Lain 10 §:n 3 momentin perusteella hankintapäätöstä ei kuitenkaan
kumota.

Keski-Savon ammatillinen aikuiskoulutuskeskus velvoitetaan korvaamaan hakijoiden
kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 50 000 markalla korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta. Hyvitysmaksua koskeva vaatimus samoin kuin muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

7. Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin
muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty. Kilpailuneuvoston
päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin
määrää. Valitusosoitus liitteenä.

http://www.kho.fi/tietopal/paatokset/99/T2027.html