Julkista hankintaa koskeva hakemus kansallisarkiston arkistokalustetoimituksen hankintaa koskevassa asiassa

Dnro 85/690/99
Antopäivä 19.11.1999

Kilpailuneuvosto on 19.11.1999 pitämässään istunnossa, johon ovat tämän asian
käsittelyn osalta osallistuneet puheenjohtaja Tulokas, varapuheenjohtaja Heikonen, sekä jäsenet Astola, Lilja, Liljeblom ja Timonen, päättänyt seuraavaa.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Valtion kiinteistölaitoksen Uudenmaan kiinteistöalue pyysi kansallisarkiston
peruskorjaukseen liittyen tarjouksia arkistohyllyjen ja karttalaatikostojen hankinnasta
erillisurakkana 19.4.1999 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Urakkamuotona oli kiinteähintainen kokonaisurakka, joka sisälsi arkistohyllyjen ja karttalaatikostojen valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen kaikkine aputöineen.

Tarjoukset tuli tarjouspyynnön mukaan toimittaa 27.4.1999 klo 12.00 mennessä
rakennuttajakonsulttina toimineelle Rakentajain Insinööritoimisto Oy:lle. Urakkaohjelman 19.3 kohdan mukaan annetun tarjouksen tuli olla sitovana voimassa, kunnes jonkun toisen tarjouksen tehneen kanssa on allekirjoitettu urakkasopimus työn suorittamisesta. Tarjouksen voimassaoloaika olisi kuitenkin enintään 3 kuukautta tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä lukien. Urakkaohjelman 19.5 kohdassa todettiin, että mikäli piirustuksissa, työselityksissä tai muissa urakkalaskentapapereissa on epäselvyyksiä, niistä tulee ilmoittaa kirjallisesti rakennuttajalle viimeistään 3 vrk ennen laskenta-ajan päättymistä. Epäselvyyksien johdosta annettavat lisäselvitykset rakennuttaja toimittaa kirjallisesti kaikille urakkalaskentaan osallistuville urakoitsijoille. Tarjouspyynnössä ja muissa tarjousasiakirjoissa ei ollut mainintaa tarjouskilpailun ratkaisuperusteista.

Tarjouksia pyydettiin kahden vaihtoehdon mukaan siten, että vaihtoehto 1 käsitti enintään 6 hyllytasoa ja vaihtoehto 2 käsitti enintään 7 hyllytasoa. Metallivalmiste A. Laaksonen Oy (jäljempänä Laaksonen) ja Constructor Finland Storage Systems Oy (jäljempänä Constructor) jättivät tarjouksensa.

Tarjousten avauspöytäkirjan 27.4.1999 mukaan Laaksosen tarjous 7 hyllytasoa
käsittävästä toimituksesta oli 2.809.400 mk (alv 0 %) ja Constructorin tarjous 3.150.000 mk (alv 0 %). Laaksosen tarjoukseen sisältyi 37.154,4 metriä hyllyköitä + kattotasot ja Constructorin tarjoukseen 36.107,0 metriä.

Tarjousten avauspöytäkirjan 15.6.1999 mukaan Constructor tarkisti 14.6.1999
tarjoustaan. Constructor tarjosi tarkistetussa tarjouksessaan 7 hyllytasoa käsittävää
toimitusta hintaan 2.814.000 mk (alv 0 %). Constructorin tarkistettuun tarjoukseen sisältyi 37.262 metriä hyllyköitä + kattotasot. Tarjousten avauspöytäkirjan 15.6.1999 mukaan Laaksosen tarjous pysyi ennallaan sekä hinnan että metrimäärien osalta.

Valtion kiinteistölaitos päätti 5.7.1999 tilata kansallisarkiston 7 hyllytasoa käsittävän
arkistokalustetoimituksen Constructorilta sen 14.6.1999 antaman tarjouksen mukaisesti ja lähetti tästä kirjallisen tilauksen Constructorille.

HAKEMUS

Laaksonen on 10.8.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle hakemuksen koskien Valtion
kiinteistölaitoksen Uudenmaan kiinteistöalueen kansallisarkiston käyttöön tulevien
arkistohyllyjen ja karttalaatikostojen julkista hankintaa. Laaksonen pyytää
kilpailuneuvostoa ensisijaisesti kumoamaan hankintapäätökseen tai, mikäli
hankintapäätöstä ei vielä ole tehty, kieltämään hankintayksikköä noudattamasta
virheellistä menettelyä. Toissijaisesti Laaksonen pyytää kilpailuneuvostoa määräämään Valtion kiinteistölaitoksen suorittamaan Laaksoselle hyvitysmaksua myöhemmin yksilöitävän vaatimuksen mukaisesti. Laaksonen pyytää kilpailuneuvostoa väliaikaisella kiellolla keskeyttämään hankintamenettelyn kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi.

Laaksonen toteaa, että se sai Rakentajain Insinööritoimisto Oy:n kautta tarjouspyynnön, joka koski hyllytoimitusta erillisurakkana kansallisarkiston käyttöön. Kyse oli kiinteähintaisesta kokonaisurakasta, johon sisältyi arkistohyllyjen ja karttalaatikostojen valmistus, kuljetus ja asennus kaikkine aputöineen. Tarjouspyynnön liitteenä olleisiin asiakirjoihin sisältyi yksityiskohtaiset piirustukset. Laaksonen antoi määräaikaan 27.4.1999 mennessä urakkatarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Tarjouksen jättämisen jälkeen Laaksonen toimitti 29.4.1999 vielä selvityksen siitä, paljonko sen tarjoukseen sisältyy käyttöhyllymetrejä.

Laaksonen toteaa, että se on 15.7.1999 telefaxina saanut Rakentajain Insinööritoimisto
Oy:ltä tiedon, että hyllyurakan on saanut toinen yritys. Ilmoituksen liitteenä ei ole ollut selvitystä tarjouskilpailun ratkaisuperusteista eikä siitä, kuinka päätös on tehty.
Laaksonen katsoo, että sen tarjous on ollut hinnaltaan halvin ja Valtion kiinteistölaitoksen olisi näin ollen tullut hyväksyä Laaksosen tarjous.

HANKINTAYKSIKÖN VASTINEET

Valtion kiinteistölaitos on 23.8.1999 ja 8.9.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle vastineita asiassa. Valtion kiinteistölaitos katsoo, että sen hankintamenettely on ollut julkisista hankinnoista annetun lain mukainen ja että Laaksosen hakemus tulee hylätä. Valtion kiinteistölaitos toteaa, että kummankin tarjoajan kanssa käytiin neuvottelut tarjouksen sisällöstä ja teknisistä yksityiskohdista, jotta tarjoukset olisi saatu keskenään vertailukelpoisiksi. Neuvotteluissa tarjoajille varattiin tilaisuus antaa tarkistettu tarjous. Laaksonen katsoi, että sillä ei ole tarvetta tarkistaa tarjoustaan. Constructor tarkisti tarjoustaan.

Valtion kiinteistölaitos valitsi Constructorin toimittamaan kansallisarkiston
arkistokalusteet, koska se katsoi tämän tarjouksen kokonaistaloudellisesti
edullisemmaksi. Constructorin tarjous 7 hyllytasoa käsittävästä toimituksesta oli
2.814.000 markkaa (alv 0 %). Tarjous sisälsi 37.262 hyllymetriä, joten hyllymetrin
hinnaksi muodostui 75,52 markkaa. Laaksosen tarjous 7 hyllytasoa käsittävästä
toimituksesta oli 2.809.400 markkaa (alv 0 %). Laaksosen tarjous sisälsi 37.154
hyllymetriä, joten hyllymetrin hinnaksi muodostui 75,62 markkaa. Constructorin tarjous oli edullisempi, koska Constructorin tarjouksessa hyllymetrin hinta oli 0,10 markkaa halvempi kuin Laaksosen tarjouksessa.

Neuvotteluissa tarjoajia pyydettiin tarkistamaan laskemansa hyllymetrimäärät, koska ne poikkesivat merkittävästi toisistaan. Lisäksi vaadittavien hyllytasojen pituudet ja
kantavuusvaatimus täsmennettiin. Hyllytasojen jakorei'itys katsottiin tarpeettomaksi ja
todettiin, että hyllypäätyjen peitelevyjä on tarpeen asentaa vain siirtohyllyjen yhteydessä oleviin kiintohyllyihin. Myös vetotasojen lukumäärä tarkistettiin ja piirustukset käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Alkuperäiset tarjoukset eivät olleet vertailukelpoisia, koska Laaksosen tarjouksessa useimmat edellä mainituista kohdista oli jo huomioitu. Constructorin tuli sitä vastoin tarkentaa tarjoustaan vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi.

Laaksosen tarjoushinta ei muuttunut, koska Laaksonen oli laskenut tarjouksensa jo
valmiiksi halvimpien ratkaisuvaihtoehtojen mukaan. Constructorin tarjoushinta aleni,
koska Constructor karsi tarjouksestaan ylimääräisiä laatutekijöitä. Constructorin
tarjouksissa ilmoitetuissa hyllymetrikapasiteeteissa ilmenevät erot perustuvat
neuvotteluissa tehtyihin täsmennyksiin ja tarkistuslaskentaan.

CONSTRUCTOR FINLAND STORAGE SYSTEMS OY:N LAUSUNNOT

Constructor on 20.8.1999, 6.9.1999 ja 28.9.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle lausuntoja asiassa. Yhtiö katsoo, että kilpailuneuvoston tulisi hylätä hakemus sekä varsinaisten vaatimusten että väliaikaista kieltoa koskevan pyynnön osalta. Constructor lausuu, että Laaksonen on pannut hakemuksen vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen ja 25 päivää sen jälkeen, kun Laaksonen on saanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta. Lisäksi julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa säädetyt toimenpiteet aiheuttaisivat Constructorille haittaa. Myös kilpailuneuvoston hankintamenettelyn välitöntä keskeyttämistä koskeva päätös aiheuttaa Constructorille haittaa. Constructorin käsityksen mukaan Valtion kiinteistölaitos on hankintamenettelyssä noudattanut julkisista hankinnoista annettuja oikeusohjeita. Constructor ei ole havainnut hankintamenettelyssä mitään yleisestä käytännöstä poikkeavaa. Urakkaohjelma ja tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet selkeät ja Constructoria on informoitu asianmukaisesti.

Hankintamenettelyn keskeyttämispäätös aiheuttaa yhtiölle haittaa, koska yhtiö on jo
osittain sitoutunut toimituksessa tarvittavan materiaalin ostamiseen ja yhtiö on varannut tehtaan valmistuskapasiteettia toimitusta varten. Mikäli asian lopullinen ratkaisu viipyy, tilattu materiaali aiheuttaa yhtiölle ylimääräisiä pääomakustannuksia ja yhtiö menettää muita tilauksia tälle toimitukselle varatun kapasiteetin takia.

Constructor toteaa rakennuttajan edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen vaikuttaneen Constructorin tarjoukseen siten, että yhtiön alkuperäinen tarjous perustui yhdenmittaisiin hyllyihin, mutta neuvotteluissa kävi ilmi, että hyllyt voivat olla myös erimittaisia. Tämä muutti myös tarjouksen juoksumetrimäärää. Alkuperäisessä tarjouksessa hyllytasojen kantavuus oli 150 kg, mutta neuvotteluissa kävi ilmi, että 80 kg:n kantavuus riittää. Alkuperäisessä tarjouksessa yhtiö oli laskenut peitelevyt kaikkiin hyllyköihin, mutta neuvotteluissa kävi ilmi, että kiintohyllyistä peitelevyt voi poistaa. Alkuperäisessä tarjouksessa kaikki tasojen jakolevyt olivat rei'itettyjä, mutta neuvotteluissa kävi ilmi, että tämä on tarpeetonta ja yhtiö poisti tarjouksestaan kyseisen rei'ityksen.

Constructor toteaa, että hyllytasojen kantavuusero perustuu hyllytasojen reunakotelojen paksuuteen. Reunakotelon vahvuus 150 kg kantavissa tasoissa on 32 mm ja 80 kg kantavissa tasoissa 25 mm. Constructor on laskenut, että kantavuuden alentamisesta 150 kg:sta 80 kg:aan johtuva hinnanero ensimmäisen ja toisen tarjouksen välillä on ollut noin 321.451,30 mk

HAKIJAN VASTASELITYS

Hakija on 3.9.1999 ja 30.9.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle vastaselityksiä Valtion kiinteistölaitoksen vastineista ja Constructorin lausunnoista. Hakija ihmettelee, että Valtion kiinteistölaitos on antanut Constructorille tilaisuuden tarkentaa tarjouskilpailussa annettua tarjousta. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden perusteella tarjouksen antaminen on ollut yksinkertaista. Eri tarjoajien tarjouksissa ei pitäisi olla eroa siinä, kuinka monta käyttöhyllymetriä tarjous sisältää. Tarjouspyynnön jälkeen käytävien neuvottelujen ei pitäisi tulla kyseeseen muulloin kuin siinä tilanteessa, kun tarjouskilpailussa ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai yksikään tarjouksista ei ole ollut hyväksymiskelpoinen. Vertailtaessa Constructorin tarjouksia 27.4.1999 ja 14.6.1999 voidaan havaita, että Constructorin tarjous on myös karttalaatikostojen osalta alentunut 40.000 mk, vaikka missään vaiheessa ei ole ilmoitettu, että karttalaatikostoihin olisi tehty mitään muutoksia.

SUULLINEN VALMISTELUISTUNTO

Asiassa on järjestetty 23.9.1999 suullinen valmisteluistunto. Laaksonen on suullisessa
valmisteluistunnossa vaatinut Valtion kiinteistölaitosta korvaamaan Laaksosen
oikeudenkäyntikulut asiassa. Valtion kiinteistölaitos on suullisessa valmisteluistunnossa vaatinut Laaksosta korvaamaan Valtion kiinteistölaitoksen oikeudenkäyntikulut asiassa. Constructor on suullisessa valmisteluistunnossa vaatinut Laaksosta korvaamaan Constructorin oikeudenkäyntikulut asiassa.

VÄLIAIKAINEN KIELTO

Kilpailuneuvoston puheenjohtaja on 11.8.1999 antanut hakemusta koskevassa asiassa
väliaikaisen kiellon jatkaa hankintamenettelyä ja asettanut väliaikaisen kiellon
noudattamisen turvaamiseksi kolmensadantuhannen (300.000) markan uhkasakon.

Kilpailuneuvosto on 27.9.1999 pitämässään istunnossa päättänyt poistaa väliaikaisen
kiellon ja sen noudattamisen turvaamiseksi asetetun uhkasakon sekä jatkaa asian
käsittelyä siten, kuin erikseen ilmoitetaan.

HAKIJAN HYVITYSMAKSUVAATIMUS JA VAATIMUS JA LAUSUMA OIKEUDENKÄYNTIKULUISTA

Laaksonen on 12.11.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle lausunnon. Laaksonen vaatii
Valtion kiinteistölaitosta maksamaan Laaksoselle hyvitysmaksua 1.128.845 mk.
Laaksonen vaatii Valtion kiinteistölaitosta suorittamaan hyvitysmaksulle korkolain 4 §:n 3 momentin mukaista viivästyskorkoa hakemuksen toimittamisesta kilpailuneuvostolle 9.8.1999 lukien siihen saakka, kunnes Valtion kiinteistölaitos on suorittanut hyvitysmaksun Laaksoselle.

Hyvitysmaksuvaatimus muodostuu tarjouksen laatimisesta aiheutuneista kuluista 10.704 mk:sta sekä saamatta jääneestä voitosta 1.118.141 mk:sta. Laaksonen on oikeutettu hyvitysmaksuun, koska Laaksosella olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli tarjouskilpailussa olisi menetelty asianmukaisesti ja tasapuolisesti. Laaksosen tarjous on ollut 27.4.1999 mennessä jätetyistä tarjouksista Valtion kiinteistölaitoksen toteuttaman 7 hyllytasoa käsittävän toimituksen osalta 340.600 mk halvempi kuin Valtion kiinteistölaitoksen valitseman toimittajan Constructorin tarjous. Missään vaiheessa ei ole väitetty, että Laaksosen tarjous ei olisi tarjouspyynnön mukainen. Mikäli Valtion kiinteistölaitos olisi valinnut toimittajan asianmukaisesti jätettyjen tarjousten perusteella, Laaksosen valinta toimittajaksi olisi ollut selvä.

Laaksonen katsoo, että hyvitysmaksua määrättäessä tulee ottaa huomioon se, että
hankintayksikön menettely on rikkonut törkeästi julkisista hankinnoista annettuja
säännöksiä. Valtion kiinteistölaitos on tarjouskilpailun suljettujen tarjousten jälkeen
antanut Constructorille tilaisuuden muuttaa omaa tarjoustaan. Valtion kiinteistölaitos ja Constructor eivät ole käsittelyn aikana pystyneet esittämään hyväksyttävää syytä uuden, huomattavasti ensimmäistä tarjousta edullisemman tarjouksen esittämiselle. Valtion kiinteistölaitos ei ole tehnyt uuden tarjouksen pyytämisestä kirjallista päätöstä, jossa päätösperusteet olisi asianmukaisesti dokumentoitu.

Valtion kiinteistölaitos ei ole asianmukaisesti ilmoittanut Laaksoselle tarjousten
valintaperusteita eikä tarjouskilpailun hävinneellä käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja. Valtion kiinteistölaitos ei ole antanut Laaksoselle valitusosoitusta. Valtion kiinteistölaitos on ilmoittanut tarjouskilpailun lopputuloksesta vain lyhyellä faksisaatteella Laaksoselle. Kiinteistölaitos on ilmoittanut Laaksoselle valintaperusteista vasta usean pyynnön jälkeen puhelimitse. Vasta asiaa kilpailuneuvostossa käsiteltäessä Laaksonen on saanut tietoa siitä, kuinka valintamenettely on sujunut ja mitkä ovat olleet valintaperusteet.
Puutteellinen tieto on vaikeuttanut Laaksosen päätöksentekoa siitä, ryhtyykö Laaksonen asiassa oikeusprosessiin.

Hyvitysmaksua määrättäessä tulisi ottaa huomioon myös se, että tilaus olisi ollut
hakijalle hyvin merkittävä suhteessa hakijan liikevaihtoon. Saamatta jääneen voiton osalta laskelmassa on arvioitu, minkä verran toimituksesta olisi jäänyt hakijalle myyntikatetta muuttuvien kulujen jälkeen. Vertailutietona on käytetty viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen lukuja. Viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen tuloslaskelma on Laaksosen lausunnon liitteenä.

Laaksonen vaatii, että Valtion kiinteistölaitos tulee velvoittaa korvaamaan Laaksosen
oikeudenkäyntikulut asiassa. Laaksonen vaatii oikeudenkäyntikuluille korkolain 4 §:n 3 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut päätöksen
antamisesta. Laaksonen ilmoittaa oikeudenkäyntikuluikseen arvonlisäveroineen 29.334,90 markkaa. Ottaen huomioon Valtion kiinteistölaitoksen menettelyn asiassa, Laaksonen katsoo, ettei se ole velvollinen korvaamaan Constructorin oikeudenkäyntikuluja riippumatta siitä, kuinka kilpailuneuvosto ratkaisee asian.

VALTION KIINTEISTÖLAITOKSEN VASTINE

Valtion kiinteistölaitos on 18.11.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle vastineen Laaksosen hyvitysmaksu- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Valtion kiinteistölaitos lausuu, että Laaksonen on vaatinut hyvitysmaksua 1.118.141 markkaa. Määrä perustuu tilikauden 1.1.1998-31.12.1998 tuloslaskelmaan, jonka mukaan myyntikate on ollut 39,8 %. 2.800.000 markasta myyntikate olisi Laaksosen vaatimat 1.118.141 markkaa. Valtion kiinteistölaitos toteaa, että liikevoitolla ja myyntikatteella ei tarkoiteta samaa asiaa. Laaksosen liikevoittoprosentti on ollut noin 18,5 ja näin ollen liikevoitto tämän hankinnan osalta olisi ollut enintään noin 515.000 markkaa. Laaksosen käsitys vahingonkorvausoikeudessa tarkoitetusta saamatta jääneestä liikevoitosta perustuu virheelliseen tuloslaskelman lukemistapaan.

Valtion kiinteistölaitos toteaa, että hyvitysmaksun suuruuden ei ole tarkoitus olla sama kuin vahingonkorvauksen. Hyvitysmaksu on rangaistus- ja korvausluonteinen
hyvitysmaksu. Hyvitysmaksun määrääminen ei estä hakijaa hakemasta
vahingonkorvausta yleisessä alioikeudessa, mikäli todellisen vahingon määrä ylittää
tuomitun hyvitysmaksun. Valtion kiinteistölaitos toteaa, että valitusosoituksen
puuttuminen ei ole ollut tälle nimenomaiselle hankintapäätökselle ominaista.

Valtion kiinteistölaitos kiistää Laaksosen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja paljoksuu oikeudenkäyntikulujen määrää. Valtion kiinteistölaitos vaatii, että Laaksosen on korvattava Valtion kiinteistölaitoksen oikeudenkäyntikulut asiassa kilpailuneuvoston harkinnan mukaan.

CONSTRUCTOR FINLAND STORAGE SYSTEMS OY:N LAUSUNTO

Constructor on 18.11.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle lausunnon. Constructor katsoo, että Valtion kiinteistölaitoksen hankintamenettely on ollut asianmukaista ja tasapuolista. Constructor lausuu, että Laaksonen on aiheuttanut Constructorille huomattavia oikeudenkäyntikuluja, kun Laaksonen on vienyt asian kilpailuneuvoston käsiteltäväksi. Laaksosen tulee korvata Constructorin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Constructror täsmentää oikeudenkäyntikulujensa määräksi 21.813 markkaa laillisine korkoineen.

KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS

1. Asian tutkiminen

1.1. Tutkimisedellytykset

Asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Valtion kiinteistölaitos on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö.

Julkisista hankinnoista annetun lain 9a §:ssä säädetään, että julkista hankintaa koskeva
hakemus kilpailuneuvostolle on tehtävä kirjallisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä.

Valtion kiinteistölaitos on 5.7.1999 päättänyt tilata kansallisarkiston
arkistokalustetoimituksen Constructorilta ja lähettänyt tästä samana päivänä kirjallisen
tilauksen yhtiölle. Valtion kiinteistölaitoksen puolesta toiminut konsultti on 15.7.1999
lähettänyt Laaksoselle telefaxin, jossa on todettu: "Kansallisarkiston hyllyt on tilattu
Constructor Finland Oy:ltä. Kiitokset osallistumisesta tarjouskilpailuun". Valtion
kiinteistölaitoksen toimesta Laaksoselle ei ole missään vaiheessa annettu
valitusosoitusta. Laaksonen on 10.8.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle hakemuksen
asiassa.

Julkisista hankinnoista annetun lain 9a §:n mukaan hakemuksen saattamiselle ei ole
asetettu määräaikaa, jos hankintasopimusta hankintayksikön ja valitun tarjoajan välillä ei vielä ole tehty. Toisaalta hankintasopimuksen tekeminen ei estä hakemuksen ottamista kilpailuneuvostossa käsiteltäväksi, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Täten asiassa tulee tutkimisedellytyksenä tarkasteltavaksi se, onko hankintasopimus tehty, onko Laaksonen saanut asianmukaisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta sekä, onko Valtion kiinteistölaitos antanut Laaksoselle asianmukaisen valitusosoituksen kilpailuneuvostoon.

1.2. Tieto tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä

Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:ää on muutettu 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). 7 §:n lainvalmisteluaineistossa (HE 69/1997 vp s. 20) todetaan, että
tarjouksen valintaperusteista ja suoritetusta arvioinnista olisi tarjouskilpailun
ratkaisemisen jälkeen myös ilmoitettava kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille.

Julkisista hankinnoista annettuun lakiin on lisätty 1.3.1998 voimaan tullut 9a §, jossa
säädetään asian saattamisesta kilpailuneuvostoon. Säännöksen mukaan
hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän
kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä
koskevasta päätöksestä. 9a §:n lainvalmisteluaineistossa (HE 69/1997 vp s. 22),
kohdassa, jossa käsitellään tarjouskilpailun ratkaisun tiedoksisaantia, on lausuttu
seuraavasti:

"Hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa."

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun
asetuksen 19 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön on 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle tämän
osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä jos on kyse
hyväksyttävän tarjouksen tehneestä tarjoajasta, voittaneen tarjouksen ominaisuudet ja
suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi. Käsiteltävänä olevaan
hankintaan ei sovelleta kyseistä asetusta. Vastaavat seikat on kuitenkin todettu myös
julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Neuvoston direktiivin (93/37/ETY) 8 artiklan 1 kohdassa.

1.3. Valitusosoituksen antaminen

Valtion kiinteistölaitos ei ole antanut Laaksoselle valitusosoitusta. Kilpailuneuvoston
suullisessa valmisteluistunnossa Valtion kiinteistölaitos on todennut, etteivät he koskaan anna valitusosoitusta hankintapäätöksistä. Valtion kiinteistölaitos katsoo
hankintapäätöksistä annettavan valitusosoituksen koskevan lähinnä kunnallisia
hankintayksiköitä.

Kilpailuneuvostomenettelyssä on asiallisesti kysymys muutoksenhausta: asianosainen
vaatii tehdyn päätöksen kumoamista laillisuusperusteella. Kilpailuneuvostosta annetun
lain (481/1992) 13 §:n mukaan kilpailuneuvoston lainkäytössä sovelletaan
hallintolainkäyttölakia (586/1996). Hallintolainkäyttölain 14 §:ää tulee tulkita siten, että velvollisuus antaa valitusosoitus ulottuu myös hankinta-asioihin.

Myös EY:n julkisia hankintoja koskevat oikeusturvadirektiivit edellyttävät, että
asianosainen saa tiedon oikeusturvakeinoistaan. Neuvoston direktiivissä julkisia
tavarahankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien
muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (89/665/ETY) A:21.12.1989 todetaan, että julkisten hankintojen avaaminen yhteisössä kilpailulle edellyttää, että takeita avoimuuden toteuttamisesta ja syrjinnän estämisestä lisätään merkittävästi. Tämän toteuttamiseksi on julkisia hankintoja koskevan yhteisön oikeuden tai sen täytäntöönpanon panemiseksi annettujen kansallisten säännösten vastaisten virheellisten menettelyjen varalta oltava käytettävissä tehokkaita ja nopeita muutoksenhakukeinoja.

Myös kilpailuneuvoston ratkaisukäytäntö tukee sitä, että Valtion kiinteistölaitoksen olisi tullut antaa valitusosoitus Laaksoselle. Esimerkiksi Viitasalo-Yhtiö Oy:n hakemuksen johdosta 22.1.1999 antamassaan asian tutkimisedellytyksiä koskevassa päätöksessään (d:o 57/359/98) kilpailuneuvosto on todennut, että hakemuksen vireillepanoaika oli edelleen auki, koska saadun selvityksen mukaan hakijalle ei ollut toimitettu tarjouskilpailun ratkaisusta sellaista ilmoitusta ja valitusosoitusta, josta olisi alkanut kulua 9a §:n 2 momentissa edellytetty 14 päivän määräaika. Asiassa hankintayksikkönä oli Parkanon Kenkätehtaan Tontti Oy eli osakeyhtiö.

1.4. Kilpailuneuvoston johtopäätökset

Kilpailuneuvosto katsoo, että Valtion kiinteistölaitoksen puolesta toimineen konsultin
telefaxsanomassa antama ilmoitus arkistokalusteiden tilaamisesta Constructorilta ei
täytä sellaisia julkisista hankinnoista annetun lain 9a §:ssä tarkoitettuja tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä annettavia tietoja, joiden pohjalta Laaksonen olisi saattanut arvioida oikeusturvakeinojen käytön tarvetta. Valtion kiinteistölaitos ei ole antanut Laaksoselle myöskään valitusosoitusta kilpailuneuvostoon. Täten 14 päivän valitusaika ei ole voinut alkaa. Näin ollen asiassa ei tarvitse selvittää sitä, katsotaanko hankintasopimus tehdyksi vai ei, koska hakemuksen tutkimisedellytykset täyttyvät joka tapauksessa.

1.5. Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista
annetun asetuksen (380/1998) soveltaminen

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun
asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaisen
rakennusurakan teettämiseen, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään
5.000.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo)
asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä kynnysarvojen markkamääräiset arvot ovat. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut rakennusurakan teettämisen edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle 1999 29.034.338 mk. Valtion kiinteistölaitoksen saamat tarjoukset ovat eri tarjouskierroksilla olleet ilman arvonlisäveroa enintäänkin noin 3.000.000 mk. Hankinnan arvonlisäveroton arvo jää alle säädetyn kynnysarvon. Käsiteltävänä olevaan hankintaan ei sovelleta kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua asetusta. Hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia, valtion rakennusurakoista annettua asetusta (436/1994) sekä yleisiä julkisia hankintoja koskevia periaatteita.

2. Tarjouksen tarkistamisen hyväksyttävyys

Julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n mukaan hankintayksikön on meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi. Lain 1 §:n tavoitteiden toteutumista turvaavat yhtäältä julkisista hankinnoista annetut menettelysäännökset sekä toisaalta lain 7 §:n säännös tarjouskilpailun ratkaisuperusteista. 7 §:n mukaan hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Julkisista hankinnoista annetun lain pääperiaatteita ovat hankintojen kilpailuttaminen sekä tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Kilpailuttamisen päämuotona on
tarjouskilpailu, jossa tarjoajat toisistaan ja toistensa tarjouksista tietämättä esittävät
tarjouksensa, joiden perusteella hankintayksikkö tekee hankintapäätöksen. Menettelyn
perustana on se, että sekä tarjousten tekijät että hankintayksikkö pitävät lähtökohtana
tarjousten lopullisuutta. Jos tiedossa olisi, että tarjouksia olisi mahdollista myöhemmin tarkistaa, tarjoajat eivät tekisi ensimmäisiä tarjouksia riittävän vakavasti sopimuksen menettämisen uhalla. Tarjoajien yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouskilpailussa annettuja ohjeita ja määräaikoja noudatetaan kaikkien tarjoajien kohdalla.

Constructor toteaa, että hyllytasojen kantavuusero perustuu hyllytasojen reunakotelojen paksuuteen. Reunakotelon vahvuus 150 kg kantavissa tasoissa on 32 mm ja 80 kg kantavissa tasoissa 25 mm. Constructor ilmoittaa, että tason 300 mm * 1.000 mm, paksuus 32 mm, hinnastossa oleva bruttohinta on 43,10 mk, tason 300 mm * 1.000 mm, paksuus 25 mm, hinnastossa oleva bruttohinta on 34,45 mk ja tason 300 mm * 750 mm, paksuus 25 mm, hinnastossa oleva bruttohinta on 28,16 mk. Constructor toteaa, että 80 kg kantavissa tasoissa käytetään sekä 300 mm * 1.000 mm tasoja että 300 mm * 750 mm tasoja. Constructor on laskenut, että kantavuuden alentamisesta 150 kg:sta 80 kg:aan johtuva hinnanero ensimmäisen ja toisen tarjouksen välillä on ollut 321.451,30 mk ??37.162 jm * (43,10 mk - 34,45 mk)??. Käytännössä hinnanero on vielä tätä suurempi, koska 80 kg kantavissa tasoissa käytetään osaksi myös halvempaa 300 mm * 750 mm tasoa.

Edellä olevasta kilpailuneuvosto päättelee, että Constructorin ensimmäisen ja toisen
tarjouksen hinnanero on pitkälti johtunut kantavuuden alentamisesta 150 kg:sta 80
kg:aan. Täten Constructorin tarjouksen käyttöhyllymetrihinnan muodostuminen hieman Laaksonen tarjouksen käyttöhyllymetrihintaa edullisemmaksi on ollut mahdollista pääosin kantavuuden alentamisen vuoksi. Lisäksi Constructor on laskenut karttalaatikostojen tarjoushintaansa tarkistetussa tarjouksessaan 40.000 mk, vaikka karttalaatikostojen osalta se ei ole ilmoittanut tehneensä mitään muutoksia tarjoukseensa.

Kilpailuneuvosto toteaa, että 16.4.1999 päivätyissä arkistokalusteiden rakennushankkeen perustiedoissa on sivulla 2 selkeästi todettu, että hyllytason kantavuus on vähintään 80 kg. Urakkaohjelman 19.5 kohdassa todetaan, että mikäli piirustuksissa, työselityksissä tai muissa urakkalaskentapapereissa on epäselvyyksiä, niistä tulee ilmoittaa kirjallisesti rakennuttajalle viimeistään 3 vrk ennen laskenta-ajan päättymistä. Epäselvyyksien johdosta annettavat lisäselvitykset rakennuttaja toimittaa kirjallisesti kaikille urakkalaskentaan osallistuville urakoitsijoille.

Constructor ei ole tehnyt edellä mainittua ilmoitusta tarjouspyyntöasiakirjojen
epäselvyydestä rakennuttajalle. Toisaalta rakennuttaja ei ole myöskään toimittanut
Laaksoselle lisäselvitystä hankinnan kohteesta sen vuoksi, että
tarjouspyyntöasiakirjoissa olisi jonkun tarjoajan ilmoituksen mukaan ilmennyt
epäselvyyksiä. Constructor on itsekin kilpailuneuvostolle antamassaan lausunnossa
todennut, että urakkaohjelma ja tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet selkeät. Constructorin edustaja on kilpailuneuvoston suullisessa valmisteluistunnossa todennut, että yhtiö tarjosi ensimmäisessä tarjouksessaan Valtion kiinteistölaitokselle omaa standardituotettaan. Yhtiö ei matkojen ja kiireellisen työtilanteen vuoksi ehtinyt tarkoin perehtyä tarjouspyyntöasiakirjoihin. Kun Constructorille selvisi neuvotteluissa, että sen tarjous sisälsi ylimääräisiä laadullisia ominaisuuksia, se antoi uuden karsitun tarjouksen. Laaksonen on osannut suoraan antaa tarjouksensa halutuilla ominaisuuksilla.

Kilpailuneuvosto katsoo, että Constructor on antanut ensimmäisen tarjouksensa 150 kg:n kantavuuden mukaan ilman, että tämä millään tavoin olisi johtunut
tarjouspyyntöasiakirjoista. Tapauksessa on kyse siitä, että Constructor on itse
laiminlyönyt tutustua huolellisesti tarjouspyyntöasiakirjoihin ja hankinnan kohteeseen.
Tällainen menettely kuuluu tarjoajan oman riskinoton piiriin ja tarjoajan kuuluu itse kantaa siitä mahdollisesti aiheutuvat haitalliset seuraamukset. Lisäksi Constructor on laskenut karttalaatikostojen tarjoushintaansa tarkistetussa tarjouksessaan 40.000 mk, vaikka karttalaatikostojen osalta se ei ole ilmoittanut tehneensä mitään muutoksia
tarjoukseensa. Kilpailuneuvosto katsoo, että Valtion kiinteistölaitos on menetellyt
virheellisesti antaessaan Constructorin muuttaa tarjoustaan ilman, että muuttaminen olisi ollut tarpeen tarjouspyyntöasiakirjojen puutteellisuuden tai epäselvyyden vuoksi taikka sen vuoksi, että hankinnan kohde olisi teknisiltä ominaisuuksiltaan oleellisesti muuttunut tarjouspyynnössä alun perin esitetystä.

3. Hyvitysmaksun määrääminen

3.1. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset

Julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentissa säädetään kilpailuneuvoston
määrättävissä olevista seuraamuksista. Säännöksessä todetaan, että kilpailuneuvosto voi määrätä hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua silloin, kun muut
kilpailuneuvoston määrättävissä olevat seuraamukset saattaisivat aiheuttaa vastapuolelle tai muiden oikeuksille taikka yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Käsiteltävänä olevassa asiassa Laaksonen on hakemuksessaan ensisijaisesti vaatinut,
että kilpailuneuvosto kumoaa Valtion kiinteistölaitoksen hankintapäätöksen. Laaksonen on hakemuksessaan vaatinut toissijaisesti, että kilpailuneuvosto velvoittaa Valtion kiinteistölaitoksen suorittamaan Laaksoselle hyvitysmaksua. Valtion kiinteistölaitos on kilpailuneuvoston suullisessa valmisteluistunnossa 23.9.1999 vaatinut, että asiassa annettu hankintamenettelyn jatkamista koskeva väliaikainen kielto tulee kumota ja asian mahdollista käsittelyä jatkaa hyvitysmaksuasiana. Laaksonen on suullisessa valmisteluistunnossa ilmoittanut, että se ei näissä olosuhteissa vastusta väliaikaisen kiellon kumoamista ja asian käsittelyn jatkamista hyvitysmaksuasiana.

Julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kilpailuneuvosto voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Julkisia hankintoja koskevan lain lainvalmistelutöissä (HE 69/1997 vp s. 20) todetaan tarjouskilpailun ratkaisuperusteista, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää tarjouksen valintaperusteiden ilmoittamista etukäteen joko hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Mikäli tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, tulee valintaperusteiden avoimuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli mahdollista, valintaperusteiden keskinäinen järjestys ja painoarvo tulee ilmoittaa etukäteen.

Kun tarjouskilpailun ratkaisuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta,
tämä pitää ilmoittaa tarjouspyynnössä. Tällöin tarjouspyynnössä pitää ilmoittaa myös
kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet. Ellei tarjouspyynnössä ole näitä
ilmoitettu, tarjoajat voivat lähteä siitä, että tekniset ja taloudelliset vaatimukset täyttävistä tarjouksista valitaan hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnössä ei ollut ilmoitettu tarjouskilpailun ratkaisuperusteeksi kokonaistaloudellista edullisuutta. Täten tarjoajat ovat voineet lähteä siitä, että Valtion kiinteistölaitos hyväksyy hinnaltaan halvimman tarjouksen.

Hankintayksikön menettely on edellä esitetyllä tavalla ollut virheellistä. Laaksosen tarjous on ollut hinnaltaan halvin tarjouspyynnössä ilmoitettuun tarjousten jättöaikaan mennessä jätetyistä tarjouksista ja siten Laaksosella olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Näin ollen Valtion kiinteistölaitos tulee määrätä suorittamaan hyvitysmaksua Laaksoselle.

3.2. Hyvitysmaksun määrä

Julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua
määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu,
hankinnan kokonaisarvo sekä hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. 9 §:n
lainvalmisteluaineiston (HE 69/1997 vp s. 21) mukaan hyvitysmaksu on rangaistus- ja
korvausluonteinen maksu, jolla pyritään toisaalta tehostamaan hankintasäännösten
noudattamista ja toisaalta korvaamaan väärin kohdellun tarjoajan kärsimää menetystä
silloin, kun hankintamenettelyn keskeyttäminen tai kumoaminen ei tule kysymykseen.
Hyvitysmaksua koskevasta säännöksestä ei tarkemmin ilmene, millä tavoin
hyvitysmaksua määrättäessä huomioon otettavat seikat tulee keskenään painottaa. On
ilmeistä, että maksun suuruuden tarkempi määrittely on tarkoitettu tapahtumaan
tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.

Kilpailuneuvosto toteaa, että hyvitysmaksuksi ei tule määrätä tarjoajan saamatta jääneen urakan vuoksi menettämää katetta kokonaisuudessaan, koska tarjoajan
tuotantokapasiteetti on kuitenkin saamatta jääneen toimituksen osalta ollut täytettävissä muihin toimituksiin. Toisaalta julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:ssä säädetty hyvitysmaksu ei ole varsinainen vahingonkorvaussäännös. Lain 8 §:ssä säädetään vahingonkorvauksesta. 8 §:n mukaiset vahingonkorvausvaatimukset tulee esittää yleisessä alioikeudessa. Kilpailuneuvoston oikeaksi arvioima hyvitysmaksun määrä ilmenee päätöslauselmasta.

4. Oikeudenkäyntikulut

Laaksonen on vaatinut Valtion kiinteistölaitosta korvaamaan Laaksosen
oikeudenkäyntikulut asiassa 29.334,90 markalla. Oikeudenkäyntikuluvaatimukseen
sisältyy arvonlisävero.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään, että asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä 74 §:ssä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. 74 §:n 2 momentissa säädetään, että harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta, on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Käsillä olevassa tapauksessa asian käsittely on aiheutunut edellä selostetuin tavoin
tapahtuneesta Valtion kiinteistölaitoksen virheellisestä hankintamenettelystä. Tämän
vuoksi Valtion kiinteistölaitos velvoitetaan korvaamaan Laaksosen oikeudenkäyntikulut. Asian Laaksoselle aiheuttamien oikeudenkäyntikulujen määrää harkitessaan kilpailuneuvosto on ottanut huomioon, että Valtion kiinteistölaitos ei ole toimittanut Laaksoselle asianmukaista ilmoitusta tarjouskilpailun ratkaisusta eikä
ratkaisuperusteista. Valtion kiinteistölaitos ei ole toimittanut Laaksoselle myöskään
valitusosoitusta kilpailuneuvostoon. Edellä olevat seikat ovat olleet omiaan lisäämään
asian Laaksoselle aiheuttamien oikeudenkäyntikulujen määrää.

Laaksonen on voittanut asian, joten Laaksosta ei tule määrätä korvaamaan Constructorin tai Valtion kiinteistölaitoksen oikeudenkäyntikuluja.

5. Päätöslauselma

Vaatimukset enemmälti hyläten kilpailuneuvosto velvoittaa Valtion kiinteistölaitoksen suorittamaan hyvitysmaksuna Metallivalmiste A. Laaksonen Oy:lle 300.000 markkaa. Määrätylle hyvitysmaksulle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Kilpailuneuvosto velvoittaa Valtion kiinteistölaitoksen korvaamaan Metallivalmiste A. Laaksonen Oy:n oikeudenkäyntikulut 29.334,90 markalla. Määrään sisältyy
arvonlisävero. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Kilpailuneuvosto hylkää Constructor Finland Storage Systems Oy:n ja Valtion
kiinteistölaitoksen Metallivalmiste A. Laaksonen Oy:tä kohtaan esittämät
oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty. Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus liitteenä.