ToimintaMarkkinaoikeudelliset asiatKilpailuasiatHankinta-asiatPäätöksetVireilläTiedotteetLinkit
Etusivu
Kilpailuneuvoston päätöksiä
Julkista hankintaa koskeva hakemus koulun rakennusteknisten töiden urakkakilpailua koskevassa asiassa

Erottajankatu 1-3
PL 118, 00131 Helsinki
puh. 029 564 3300
fax 029 564 3314
markkinaoikeus(at)oikeus.fi
Ks. puheluhinnat


Markkinaoikeus


Julkista hankintaa koskeva hakemus koulun rakennusteknisten töiden urakkakilpailua koskevassa asiassa

Dnro 100/690/99
Antopäivä 1.11.1999


Dnro 100/690/99
Antopäivä 1.11.1999

Kilpailuneuvosto on 1.11.1999 pitämässään istunnossa, johon ovat tämän asian
käsittelyn osalta osallistuneet puheenjohtaja Tulokas, varapuheenjohtaja Heikonen, sekä jäsenet Astola, Liljeblom, Pekkarinen, Stenbacka ja Timonen, päättänyt seuraavaa.

TARJOUSPYYNTÖ JA TARJOUSKILPAILUA KOSKEVA PÄÄTÖS

Nousiaisten kunta pyysi 24.5.1999 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kunnan Henrikin koulun peruskorjauksen ja muutoksen I-vaiheen rakennusteknisistä töistä.
Tarjouspyynnössä todettiin muun ohella, että hankkeen rakentamisaika on 5 kuukautta
urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. Tarjoukset tuli jättää viimeistään 17.6.1999 klo 12.00 mennessä. Nousiaisten kunta sai edellä mainitun tarjouspyynnön perusteella
seuraavat tarjoukset (alv 0 %): Rakennusliike X 4.710.000 mk,
Rakenne-Kylänpää Oy 4.630.000 mk, Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta 4.890.000 mk, Rakennustoimisto Laamo Oy 4.940.000 mk, Tehovasara Oy 5.150.000 mk, Varpe Oy 4.254.098 mk ja Rakennus-Salama Oy 4.459.016 mk.

Nousiaisten kunta pyysi uudelleen tarjouksia kunnan Henrikin koulun peruskorjauksen ja muutoksen I-vaiheen rakennusteknisistä töistä 14.7.1999 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Tarjouspyynnössä todettiin muun ohella, että hankkeen rakentamisaika on 5 kuukautta urakkasopimuksen allekirjoittamisesta ja että hankkeen tulee olla valmis ja rakennuttajalle luovutettu viimeistään 15.2.2000. Tarjouspyynnössä todettiin myös, että tarjouspyyntöasiakirjat on pääosin toimitettu tarjoajille ensimmäisen tarjouspyynnön yhteydessä. Tämän tarjouspyynnön yhteydessä toimitettiin muutoskuvat ja mahdolliset muutokset työselityksineen. Tarjoukset tuli jättää viimeistään 20.8.1999 klo 12.00 mennessä. Nousiaisten kunta sai edellä mainitun tarjouspyynnön perusteella seuraavat tarjoukset (alv 0 %): Rakennusliike X 4.286.885 mk (ensimmäisessä tarjouskilpailussa 4.710.000 mk), Rakenne-Kylänpää Oy 4.177.000 mk (4.630.000 mk), Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta 3.934.000 mk (4.890.000 mk), Rakennustoimisto Laamo Oy 4.266.000 mk (4.940.000 mk), Treeva Oy 3.970.000 mk (ei tarjousta ensimmäisessä tarjouskilpailussa), Rakennusliike Y 4.280.000 mk (ei tarjousta ensimmäisessä tarjouskilpailussa), Varpe Oy 4.090.164 mk (4.254.098 mk) ja Rakennus-Salama Oy 4.140.000 mk (4.459.016 mk).

Nousiaisten kunnan kunnanhallitus päätti 23.8.1999 pöytäkirjan 203 §:n kohdalla hylätä 17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa muun muassa Henrikin koulun
peruskorjauksen 1-vaiheen pääurakasta jätetyt tarjoukset. Kunnanhallitus päätti antaa
Henrikin koulun peruskorjauksen 1-vaiheen pääurakan 20.8.1999 päättyneessä toisessa tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen tehneelle Rakennustoimisto Lainio&Laivoranta Oy:lle.

HAKEMUS

Varpe Oy (jäljempänä Varpe) on 13.9.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle hakemuksen koskien Nousiaisten kunnan kunnanhallituksen 23.8.1999 pöytäkirjan 203 §:n kohdalla tekemää päätöstä siltä osin kuin kunnanhallitus on päättänyt hylätä 17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa jätetyt Henrikin koulun peruskorjauksen 1-vaiheen tarjoukset pääurakasta ja päättänyt valita pääurakoitsijaksi 20.8.1999 päättyneessä toisessa tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen tehneen Rakennustoimisto Lainio&Laivoranta Oy:n (jäljempänä Lainio&Laivoranta).

Varpe vaatii ensisijaisesti, että kilpailuneuvosto kumoaa Nousiaisten kunnan
hankintapäätöksen ja velvoittaa Nousiaisten kunnan korjaamaan virheellisen menettelynsä siten, että kunta valitsee urakoitsijaksi 17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen tehneen Varpen. Varpe pyytää kilpailuneuvostoa keskeyttämään hankintamenettelyn kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi. Toissijaisesti Varpe vaatii, että kilpailuneuvosto velvoittaa Nousiaisten kunnan suorittamaan Varpelle hyvitysmaksuna 505.900 markkaa. Varpen hyvitysmaksuvaateeseen sisältyy menetettyä katetta ja yrittäjävoittoa 460.000 markkaa, laskentapalkkiota 26.900 markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 19.000 markkaa.

Varpe toteaa, että Nousiaisten kunta pyysi tarjouksia kunnassa sijaitsevan Henrikin
koulun peruskorjauksen ja muutoksen I-vaiheen rakennusteknisistä töistä. Tarjousaika
päättyi 17.6.1999 klo 12.00. Edullisimman tarjouksen antoi Varpe. Kunta pyysi eri
urakointikohteista eli rakennus-, IV-, LVV- ja sähköurakoista edullisimmat tarjoukset
tehneet urakoitsijat yhteiseen neuvotteluun, jossa käytiin läpi suunnitelmia ja joissa
arkkitehdin esittelyyn pohjautuen tehtiin suunnitelmiin muutoksia, jotka alensivat
tarjoushintaa. Neuvotteluissa esille tulleet muutokset huomioon ottaen Varpe alensi
aiemmin antamaansa urakkatarjousta 4.254.098 (alv 0 %) markasta 4.150.820 (alv 0 %) markkaan.

Nousiaisten kunta ilmoitti Varpelle, että 17.6.1999 päättyneen tarjouskilpailun tulos on mitätöity ja että kunta järjestää uuden tarjouskilpailun. Uusissa tarjousasiakirjoissa
suunnitelmia oli kuitenkin muutettu ainoastaan samalla tavalla kuin mitä Varpen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Muutokset oli kirjattu arkkitehtisuunnitelmiin siten kuin Varpe oli esittänyt ne neuvottelujen jälkeen antamassaan tarkistustarjouksessa. Ainoana erona oli 1,2 neliömetrin suuruinen suihkuhuone, joka oli neuvottelujen jälkeen lisätty tarjouspyyntöasiakirjoihin.

20.8.1999 päättyneessä toisessa tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen antoi
Lainio&Laivoranta, joka alensi 17.6.1999 päättyneessä ensimmäisessä tarjouskilpailussa antamaansa tarjousta 956.000 markalla (alv 0 %). Varpen mukaan suunnitelman muutosten vaikutuksen olisi pitänyt olla vain 100.000-150.000 markkaa. Varpe toteaa, että ensimmäisen tarjouskilpailun tarjousten kokonaiskustannus oli 7.050.000 markkaa (alv 0 %). Toisen tarjouskilpailun jälkeen kunnanhallitus hyväksyi 6.650.000 markan (alv 0 %) kokonaiskustannukset. Kokonaiskustannukset laskivat siis 400.000 markkaa eli 5,7 %. Kun tavoitteena oli 40 %:n kustannussäästöt, ei kunta mitenkään voinut näin pienillä suunnitelmien muutoksilla pyrkiä saamaan aikaan tarvittavaa kustannussäästöä, vaan kunta käytti suunnitelmien muutoksia vain järjestääkseen yleisen tarjousten tinkimiskierroksen.

Varpe toteaa myös, että toisen tarjouskilpailun tarjousmallissa pyydettiin ilmoittamaan erillishinta kalusteista. Tämän Nousiaisten kunta on tehnyt sen vuoksi, että kunta voisi tehdä kalustehankinnan myös kunnan omana hankintana. Varpe on ilmoittanut kalusteiden hinnaksi 660.334 markkaa (alv 0 %). Lainio&Laivoranta on tarjouksessaan ilmoittanut, että se ilmoittaa kalusteiden hinnan urakkaneuvotteluissa. Varpe katsoo, että koska kyseessä on urakan erillisosa, joka kattaa noin 16 % kokonaisurakkahinnasta, Lainio&Laivorannan tarjous on siinä määrin puutteellinen, ettei sen tarjousta voi pitää tarjouspyynnön mukaisena ja sen tarjous on tästäkin syystä hylättävä.

Varpe toteaa, että hyvityksenä annettavan osahinnan määritteleminen sen jälkeen, kun
kaikkien kilpailuhinnat on tiedossa, on pelkästään urakoitsijan etu ja urakoitsija voi tällä tavoin asettaa lopullisen tarjoushinnan haluamallaan tasolle. Tilanne ei myöskään anna hintavertailussa oikeaa tulosta silloin, kun rakennuttaja käyttää oikeuttaan ottaa kyseisen kaluston erillishankinnan omaksi hankinnakseen.

HANKINTAYKSIKÖN VASTINE

Nousiaisten kunta on 22.9.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle vastineen Varpen
hakemuksesta. Nousiaisten kunta katsoo, että Varpen hakemus tulee perusteettomana
hylätä. Nousiaisten kunta lausuu, että Varpen hyvitysmaksuvaade, 460.000 markkaa kate ja yrittäjävoitto, 26.900 markkaa laskentapalkkio ja 19.000 markkaa oikeudenkäyntikulut, tulee hylätä kohtuuttomana ja perusteettomana.

Nousiaisten kunta lausuu, että Suomen kuntaliiton suositukseen perustuvien Nousiaisten kunnan yleisten hankintaohjeiden perusteella kunnalla ei ole ollut 17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa annettujen tarjousten ja edullisimmat tarjoukset antaneiden tarjoajien kanssa käytyjen urakkaneuvottelujen osalta muuta mahdollisuutta kuin hylätä tarjoukset liian kalliina. Opetusministeriö vahvisti 24.5.1999 Henrikin yläasteen peruskorjauksen I-vaiheen laajuudeksi 1.622 hyötyneliömetriä siten, että arvoidut kohtuulliset peruskorjauksen kustannukset tammikuun 1999 kustannustasossa ovat rakentamisen osalta I-vaiheessa 6.197.000 markkaa (alv 22 %). 17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa edullisimpien tarjoajien tarjousten ja rakennuttajakulujen lopulliseksi kokonaiskustannusarvioksi muodostui 8.328.080 markkaa (alv 22 %).

Kunnan kanssa käymissä neuvotteluissa esille tulleiden rakennusteknisten
suunnitelmamuutosten vuoksi Varpe alensi tarjoustaan 105.728 markkaa (alv 0 %).
Rakennustoimikunta päätti 8.7.1999 säätölaiteurakan tarjouksia lukuun ottamatta hylätä Henrikin koulun peruskorjauksen urakkatarjoukset, koska ne ylittivät rakennusosa-arvion ja kokonaiskustannusarvion 40 prosentilla. Rakennustoimikunta antoi suunnittelijoille ohjeet suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen tarkistamisesta.

Nousiaisten kunnan lähtökohtana oli, että kunta käy eri urakkakohteista edullisimmat
tarjoukset antaneiden tarjoajien kanssa urakkaneuvottelukierroksen, koska
tinkimiskierros ei ole julkisista hankinnoista annetun lain mukainen menettely. Mikäli
kunta ei esittämillään muutoksilla saavuta neuvotteluissa kunnanvaltuuston
hyväksyttävissä olevaa kustannustasoa, kunta hylkää urakkatarjoukset. Tämän jälkeen
kunta laatii uudet karsitut suunnitelmat, lykkää urakan aloittamisajankohtaa
kesälomakauden yli, pidentää urakka-aikaa ja järjestää tältä pohjalta uuden
tarjouskilpailun.

Nousiaisten kunta ilmoittaa, että se ei ole julkistanut 17.6.1999 päättyneessä
tarjouskilpailussa annettujen tarjousten avauspöytäkirjaa eikä urakkahintoja eikä se
ole sisällyttänyt niitä lautakunnan, hallituksen tai valtuuston esityslistoihin eikä pöytäkirjoihin. Rakennussuunnitelmia tarkistettiin toista 20.8.1999 päättynyttä tarjouskilpailua varten siten, että opettajien saniteettitilojen purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta luovuttiin. Samoin luovuttiin opetustilojen jaon muutoksesta kaikilta mahdollisilta osin. Kunta ilmoittaa, että kunta ei ole tehnyt muutosten kustannusvaikutuksista rakennusosa-arviota. Suunnitelmien muuttamisen lisäksi urakka-aikaa muutettiin siten, että rakentamisen piti alkaa 1.7.1999 sijasta 1.9.1999 ja urakan piti olla valmis 30.11.1999 sijasta 15.2.2000. Urakka-aika piteni 5 kuukaudesta 5,5 kuukauteen. Tarkistettujen suunnitelmien ja muutetun urakka-ajan mukaisten tarjousten tarjousaika päättyi 20.8.1999.

Kunta toteaa, että muutettujen suunnitelmien pohjalta tehtyjen tarjousten kustannustaso aleni. Kunta toteaa, että uuden tarjouskilpailun järjestäminen kevään sijaan elokuussa ja töiden aloittamisen lykkääntyminen heinäkuun lomakaudesta syksyyn olivat suunnitelmien muutosten ohella luonnollisia tekijöitä tarjoushintojen muuttumiselle. Kunta lausuu, että edullisimman tarjouksen jättäminen kustannusarviot 40 % ylittävässä hylätyksi tulleessa tarjouskilpailussa ei tuota tarjoajalle subjektiivista oikeutta urakan saamiseen.

Kunta lausuu, että Lainio&Laivorannan urakkatarjouksen kokonaishinta on
urakkatarjouspyynnön mukaisesti esitetty eikä tarjousmallin erillishinta tai sen
puuttuminen muuta kokonaisurakan vertailtavuutta eikä tarjoajien tasavertaista kohtelua.

Nousiaisten kunta on 22.10.1999 sekä 27.10.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle
selvityksiä hankintamenettelystä. Kunta ilmoittaa, että kunta ei ole allekirjoittanut
urakkasopimuksia, koska eräät urakoitsijat ovat tehneet urakkakilpailusta hakemuksen
kilpailuneuvostoon. Kunta toteaa, että rakennustyöt on kuitenkin ollut pakko aloittaa
rakennusaikataulun kriittisten osien osalta, jotta koulutoimi ei häiriintyisi kohtuuttomasti ja jotta kevään ylioppilaskirjoitukset eivät vaarantuisi rakennustöiden viivästymisen vuoksi. Lisäksi sääolosuhteiden huononeminen vaikeuttaisi suuresti esimerkiksi ikkunoiden vaihtotyötä ja katolle tulevan ilmastointikonehuoneen rakennustyötä.

Rakennustoimikunta on 6.10.1999 päättänyt antaa Lainio&Laivorannalle oikeuden aloittaa ikkunoiden vaihtotyöt, katolle tulevan ilmastointikonehuoneen rakennustyöt ja sisäpuoliset purkutyöt. Lainio&Laivoranta on antanut näistä töistä Nousiaisten kunnalle 14.10.1999 päivätyn tarjouksen hintaan 917.000 markkaa (alv 22%). Lainio&Laivoranta on aloittanut työt 11.10.1999. 20.10.1999 asbestipurkutyöt oli pääosin tehty, ikkunoiden asentaminen oli alkanut, sisäpuolen purkutöistä alakattojen purkutyöt oli tehty, ilmastointikonehuoneen rakennustekniset työt eivät olleet alkaneet eivätkä myöskään LVIS-työt.

Kunta arvioi, että 1.11.1999 asbestin purkutyöt ovat valmiit, ikkunoiden asennuksesta on suoritettu noin 15 %, sisäpuolen purkutöistä on suoritettu noin 30 % ja
ilmastointikonehuoneen rakennusteknisistä töistä on suoritettu noin 10 %.

Kunta toteaa, että kunta pyysi 20.8.1999 päättyneen toisen tarjouskilpailun
tarjouspyynnössä tarjoajia erikseen ilmoittamaan osahinnan eräiden huonetilojen
kalusteista asennuksineen, koska koululle haluttiin varata mahdollisuus hankkia kyseiset kalusteet myös itse. Kunta toteaa, että koulun rehtori on ennen 25.8.1999 käytyä urakkaneuvottelua ilmoittanut, että koululla ei ole resursseja suorittaa kyseisiä
kalustehankintoja itse, vaan että ne tulee sisällyttää rakennusurakkaan.

Nousiaisten kunta on 28.10.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle koulun
rakennustoimikunta 8.7.1999 pidetystä kokouksesta laaditusta pöytäkirjasta
jäljennöksen. Rakennustoimikunta on pöytäkirjan 2 kohdan kohdalla tehnyt päätöksen, jonka mukaan muun muassa peruskorjaukseen liittyviä lisäkarsintoja ei ole löydettävissä. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa Nousiaisten kunnan tekninen johtaja on todennut, että urakka-ajan pidentämisellä ei saatane merkittäviä taloudellisia vaikutuksia aikaan.

RAKENNUSTOIMISTO LAINIO&LAIVORANTA OY:N LAUSUNTO

Lainio&Laivoranta on 21.9.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle lausunnon asiassa.
Lainio&Laivoranta pitää Varpen hakemusta aiheettomana. Yhtiö toteaa, että se ei ollut
17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa kovin kiinnostunut kyseisestä
rakennusurakasta. Yhtiö ei tässä tarjouskilpailussa panostanut kustannuslaskentaan
eikä alihankintojen kilpailuttamiseen, vaan hinnoitteli työn kokemusperäisten
neliömetrihintojen mukaan. Lisäksi yhtiö käytti 17.6.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa korkeampaa kateprosenttia kuin 20.8.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa. 20.8.1999 päättyneessä tarjouskilpailussa Lainio&Laivoranta oli vakavasti kiinnostunut saamaan kyseisen rakennusurakan, koska rakennusurakka oli muuttunut talvityöksi. Yhtiö laski kohteen täsmällisesti ja kilpailutti hankinnat. Näin saatuun todelliseen omakustannushintaan yhtiö lisäsi käyvän katteen.

Lainio&Laivoranta toteaa, että kummassakin tarjouskilpailussa sen tarjous perustui sen omaan markkinatilanteen mukaiseen hinnoitteluun. Koska suunnitelmat ja
markkinatilanne muuttuivat, Lainio&Laivoranta ei voinut ensimmäisen tarjouskilpailun hinnoista päätellä niitä hintoja, joita sen kilpailijat tulevat toisessa tarjouskilpailussa antamaan. Lainio&Laivoranta toteaa, että se ei pysty täsmällisesti ilmoittamaan, mitä muutoksia sen uudistettuun tarjoukseen sisältyi, koska se hinnoitteli tarjouksensa eri tavalla toisessa tarjouskilpailussa kuin ensimmäisessä tarjouskilpailussa. Lainio&Laivoranta ilmoittaa, että alustavien selvitysten mukaan suunnitelmiin tehtyjen muutosten vaikutus sen urakkahintaan oli 250.000-300.000 markkaa. Täsmällinen kustannuslaskenta ja alihankintojen kilpailuttaminen pudotti hintaa noin 500.000 markkaa. Lisäksi yhtiö pienensi laskennallista katettaan toisessa tarjouskilpailussa viidellä prosentilla.

Lainio&Laivoranta toteaa tarjouksensa sisällöstä, että varsin yleinen käytäntö tarjouksia tehtäessä on se, että tarjouksen kokonaishintaan sisältyviä erillishintoja ei anneta tarjouksen yhteydessä.

HAKIJAN VASTASELITYS

Varpe on 5.10.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle lausunnon Nousiaisten kunnan
vastineesta ja Lainio&Laivorannan lausunnosta. Varpe toteaa, että Varpe ja Nousiaisten kunta kävivät urakkaneuvottelun, jonka seurauksena 2.7.1999 Varpe antoi yksilöidyn tarjouksen. Tässä tarjouksessa oli yksilöity kaikki ne muutokset, jotka Nousiaisten kunta myöhemmin kilpailutti "muutettuina suunnitelmina".

Varpe toteaa, että suunnitelmissa esitetyt vähäiset muutokset eivät voi oleellisesti
muuttaa kokonaiskustannuksia. Jos Nousiaisten kunta olisi halunnut todella vaikuttaa
kustannuksiin, sen olisi pitänyt muuttaa suunnitelmia radikaalisti. Nyt tehdyt lähes
olemattomat muutokset eivät tinkimiskierroksen jälkeenkään laskeneet
kokonaiskustannuksia kuin noin 5 %. Tämä osoittaa, että Nousiaisten kunta ei ole edes
pyrkinyt tekemään tavoitehintaan vaikuttavia muutostöitä, vaan kysymyksessä on
vähäisten muutosten nojalla suoritettu tinkimiskierros. Tätä käsitystä vahvistavat samasta kohteesta tehdyt muut (muun muassa LVIS-teknisten) muutossuunnitelmat.

Varpe toteaa, että Nousiaisten kunta esittää vastineessaan, että ensimmäisen
tarjouskilpailun tarjoukset ja kunnan Varpen kanssa käymän neuvottelun tuloksena
syntynyt Varpen tarkistettu tarjous olisivat olleet salaisia. Varpe toteaa, että kuitenkin
muun muassa se sai ensimmäisen tarjouskilpailun tarjousten hylkäämisen jälkeen
Nousiaisten kunnalta täydellisen luettelon rakennusurakkatarjousten hinnoista. Tämä
seikka tuli merkitykselliseksi siinä vaiheessa, kun kunta pyysi uusia tarjouksia samojen suunnitelmien perusteella, jotka olivat olleet Varpen tarkistetun tarjouksen pohjana. Näin kilpailutilanne muodostui pelkästään tinkimiseksi Varpen tarjoaman urakkahinnan alle.

Varpe toteaa, että Nousiaisten kunta esittää vastineessaan, että rakentamisen
urakka-aikaa on pidennetty toisessa tarjouskilpailussa siitä, mikä se on ollut
ensimmäisessä tarjouskilpailussa. 17.6.1999 päättyneen ensimmäisen tarjouskilpailun
tarjouspyynnössä todetaan, että rakennusaika on 5 kuukautta urakkasopimuksen
allekirjoittamisesta. 20.8.1999 päättyneen toisen tarjouskilpailun tarjouspyynnössä
todetaan, että rakennusaika on 5 kuukautta urakkasopimuksen allekirjoittamisesta.
Varpe katsoo, että urakka-aikaa ei ole toisessa tarjouskilpailussa pidennetty.

Varpe toteaa, että Nousiaisten kunta lausuu, että suunnitelmien kustannustason
laskemiseksi laaditut muutospiirustukset on laadittu rakennuttajan ohjeiden mukaan sen jälkeen, kun rakennustoimikunta 8.7.1999 hylkäsi ensimmäisen tarjouskilpailun
tarjoukset. Muutokset ovat kuitenkin samat kuin Nousiaisten kunnan ja Varpen
neuvotteluissa tehdyt muutokset. Kun Nousiaisten kunnan tavoitteena on ollut alentaa
kustannuksia 40 %, on selvää, etteivät nämä pääpiirteissään kosmeettiset muutokset voi vaikuttaa oleellisesti kustannuksiin. Nousiaisten kunta on lähtenyt hakemaan mahdollisia alennuksia kilpailuttamalla samat asiakirjat uudelleen toivoen, että urakoitsijat ryhtyvät tinkimään tarjouksiaan.

Varpe toteaa Lainio&Laivorannan toisessa tarjouskilpailussa antaman tarjouksen osalta, että tarjouspyynnössä Nousiaisten kunta pyysi ilmoittamaan kalusteille erillishinnan sen vuoksi, että kunta voisi hankkia kalusteet myös omana hankintanaan. Vertailussa oli siis tarkoitus huomioida myös kunnan oman hankinnan mahdollinen edullisuus. Koska Lainio&Laivorannan tarjouksesta on puuttunut erillishinta, vertailua ei ole ollut mahdollista tehdä. Myöskään vertailua Lainio&Laivorannan ja muiden tarjoajien välillä ei ole ollut mahdollista tehdä. Varpe toteaa, että Lainio&Laivorannan tarjous oli niin oleellisesti puutteellinen, että Nousiaisten kunnan olisi tullut hylätä se.

Varpe on 20.10.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle lisäselvityksen vastaselitykseensä. Varpe toteaa, että sen tehdessä hakemuksen kilpailuneuvostolle, sen ensisijainen tarkoitus oli saada aikaan ratkaisu, jossa se olisi urakoitsijana saanut hakemuksen kohteena olevan rakennusurakan suoritettavakseen. Varpe on 18.10.1999 tutustunut ulkopuolisesti työmaatilanteeseen ja todennut, että Lainio&Laivoranta on aloittanut rakennustyöt kyseisellä työmaalla. Varpen käsityksen mukaan purkutyöt etenevät ja rakennustyöt on muutoinkin aloitettu. Lainio&Laivoranta on toimittanut alueelle työmaaparakit, sähköistänyt ne ja suorittanut työmaan aitauksen umpiaidalla.

Varpe toteaa, että rakennustyö on hankinta, jossa eri osasuorituksia on vaikea erotella
sellaisiksi kokonaisuuksiksi, joiden hinta olisi tarkoin määriteltävissä. Varpen olisi vaikea arvioida Lainio&Laivorannan jo suorittaman osaurakan arvoa siinä tapauksessa, että Varpe päätettäisiin valita rakennusurakoitsijaksi. Näissä olosuhteissa Varpe pitää ensisijaisena vaatimuksenaan sitä, että kilpailuneuvosto velvoittaa Nousiaisten kunnan suorittamaan sille hyvitysmaksua Varpen hakemuksessaan esittämän vaateen mukaisesti

KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS

1. Asian tutkiminen

Asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Nousiaisten kunta on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö. Hakemus on saatettu vireille lain 9a §:n edellyttämällä tavalla. Koska kaikki kilpailuneuvoston toimivallalle säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, kilpailuneuvosto on tutkinut hakemuksen.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun
asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaisen
rakennusurakan teettämiseen, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään
5.000.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo)
asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä kynnysarvojen markkamääräiset arvot ovat. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut rakennusurakoiden edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle 1999 29.034.338 markkaa. Hankintamenettelyn kohteena olevan rakennusurakan arvonlisäveroton arvo jää alle säädetyn kynnysarvon. Käsiteltävänä olevaan rakennusurakkaan ei sovelleta kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua asetusta. Käsiteltävänä olevaan rakennusurakkaan sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia sekä yleisiä julkisia hankintoja koskevia periaatteita.

2. Kilpailuneuvoston perustelut uuden tarjouskilpailun hyväksyttävyydestä

2.1. Yleiset menettelyohjeet tarjouskilpailussa

Julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n mukaan hankintayksikön on meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi. Lain 1 §:n tavoitteiden toteutumista turvaavat yhtäältä julkisista hankinnoista annetut menettelysäännökset sekä toisaalta lain 7 §:n säännös tarjouskilpailun ratkaisuperusteista. 7 §:n mukaan hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Julkisista hankinnoista annetun lain pääperiaatteita ovat hankintojen kilpailuttaminen sekä tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Kilpailuttamisen päämuotona on
tarjouskilpailu, jossa tarjoajat toisistaan ja toistensa tarjouksista tietämättä esittävät
tarjouksensa, joiden perusteella hankintayksikkö tekee hankintapäätöksen. Menettelyn
perustana on se, että sekä tarjousten tekijät että hankintayksikkö pitävät lähtökohtana
tarjousten lopullisuutta. Jos tiedossa olisi, että tarjouksia olisi mahdollista myöhemmin tarkistaa, tarjoajat eivät tekisi ensimmäisiä tarjouksia riittävän vakavasti sopimuksen menettämisen uhalla.

2.2. Hankintayksikön oikeus hylätä tarjous/tarjoukset

Hankintayksiköllä on oikeus hyväksyttävästä syystä hylätä yksittäinen tarjous. Samoin hankintayksiköllä on oikeus hyväksyttävästä syystä hylätä kaikki tarjoukset.
Hyväksyttävä syy tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Tarjouskilpailussa annetun
tarjouksen erityisistä hylkäämisperusteista on säädetty julkisista hankinnoista annetun
lain 6 §:ssä. Aiemmin voimassa olleen 6 §:n lainvalmisteluaineistossa todetaan kuitenkin, että hankintakäytännössä tarjous voidaan hylätä muillakin kuin näillä erityisillä hylkäämisperusteilla. Esimerkkinä muista perusteista mainitaan tarjouksen vajavaisuus, tarjouksen virheellisyys ja se, että tarjous on saapunut liian myöhään (HE 154/1992 s. 13). Julkisista hankinnoista annetun lain 6 §:ää on muutettu lailla 19.12.1997/1247. Muutoksella ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa edellä selvitettyä yleiseen sopimuskäytäntöön viittaavaa näkökantaa.

Sopimuskäytännössä tavanomaisena hylkäämisperusteena voidaan pitää myös sitä, että tarjouksen pyytäjän mielestä kaikki tarjoukset ovat liian kalliita. Myös kilpailuneuvosto on ratkaisukäytännössään pitänyt tätä hyväksyttävänä syynä tarjousten hylkäämiselle. Näin muun muassa kilpailuneuvoston 21.6.1999 J. Vainion Liikenne Oy:n hakemuksen johdosta annetussa päätöksessä (d:o 35/690/99).

Hankintayksikkö ei voi vapaasti päättää tarjousten hylkäämisestä, vaan tarjousten
hylkäämiselle tulee olla edellä selostetulla tavoin hyväksyttävä syy. Hyväksyttävä ei ole muun muassa sellainen menettely, jossa avoimen tarjouskilpailun järjestänyt
hankintayksikkö erikseen varaa toiselle sijalle tai tätä huonommin sijoittuneille tarjoajille tilaisuuden parantaa tarjoustaan. Tämä käy ilmi muun muassa rakennusurakoita koskevasta komission ja ministerineuvoston yhteisestä julkilausumasta (EYVL 1994 L111/114).

Pelkästään se, että hankintayksikkö on varannut tarjouksia pyytäessään itselleen
oikeuden hylätä kaikki tarjoukset tai että hankintayksikön omissa hankintaohjeissa on
mainittu hankintayksiköllä olevan oikeus hylätä tarjoukset, jos niiden hintataso
muodostuu hankintayksikölle liian korkeaksi, ei vielä itsessään ole hyväksyttävä syy
hylätä tarjouksia ja järjestää uusi tarjouskilpailu. Yhtä lailla myös tällöin tulee selvittää, onko hankintayksiköllä objektiivisesti arvioiden hyväksyttävät perusteet hylätä tarjoukset ja järjestää uusi tarjouskilpailu.

Julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisena ei voida pitää sellaista
hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö esimerkiksi liian korkeiden kustannusten tai muuttuneiden tarpeiden vuoksi hylkää kaikki tarjoukset ja muuttaa hankinnan
rakennusteknisiä suorituksia ja pyytää tämän jälkeen uusia tarjouksia rakennusteknisesti oleellisesti toisenlaisesta, esimerkiksi edullisemmasta, rakennusurakasta. Menettely ei kuitenkaan saa millään tavoin tähdätä aikaisempien tarjousten tinkimiseen, vaan tarjousten hinnan tarkistusten tulee kokonaisuudessaan vastata rakennusteknisiä suunnitelmamuutoksia.

2.3. Kilpailuneuvoston johtopäätökset uuden tarjouskilpailun hyväksyttävyydestä

Nousiaisten kunnan tekemät suunnitelmamuutokset eivät täytä niitä edellytyksiä, joita
suunnitelman muutoksilta edellytetään silloin, kun muutosten vuoksi on hyväksyttävää järjestää uusi tarjouskilpailu. Kunta on vedonnut uuden tarjouskilpailun
välttämättömyyteen sen vuoksi, että ensimmäisessä tarjouskilpailussa tarjoukset koulun saneerausurakan suorittamisesta kokonaisuudessaan ylittivät suunnitellut kustannukset noin 40 %:lla. Näin ollen Nousiaisten kunta on päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun kustannustason laskemiseksi. Kunta ei kuitenkaan ole edes määritellyt niiden sinänsä vähäisten rakennusteknisten muutosten kustannusvaikutusta, joita suunnitelmiin on tehty. Toisaalta koulun rakennustoimikunta on itsekin 8.7.1999 pidetyssä kokouksessaan tehnyt päätöksen, jonka mukaan muun muassa peruskorjaukseen liittyviä lisäkarsintoja ei ole löydettävissä.

Kilpailuneuvoston käsittelyn aikana kunta on suunnitelman muutoksena vedonnut
rakennusaikataulun pidentymiseen. Varpen mukaan rakennusaikataulu ei ole pidentynyt. Kunnan omankin käsityksen mukaan rakennusaikataulu on pidentynyt ainoastaan 5 kuukaudesta 5,5 kuukauteen. Toisaalta koulun rakennustoimikunta on 8.7.1999 pidetyssä Nousiaisten kunnan tekninen johtaja on todennut, että urakka-ajan
pidentämisellä ei saatane merkittäviä taloudellisia vaikutuksia aikaan.

Uudessa tarjouskilpailussa toteutuneet kustannussäästöt ovat olleet pääurakan osalta
216.820 markkaa eli toisessa tarjouskilpailussa annettu edullisin tarjous on ollut 5,2 % edullisempi kuin ensimmäisessä tarjouskilpailussa annettu edullisin tarjous.
Kustannustason lasku on ollut varsin vähäinen siihen nähden, että kunta toteaa
ensimmäisessä tarjouskilpailussa annettujen tarjousten ylittäneen suunnitellut
kustannukset 40 %:lla ja että kunta tämän vuoksi on joutunut järjestämään uuden
tarjouskilpailun. Kilpailuneuvosto toteaa, että pelkästään sillä, että rakennusaikataulua on sekä aloittamisen että valmistumisen osalta muutettu noin kaksi kuukautta
myöhäisemmäksi, ei ole voitu olettaa saatavan niin merkittäviä kustannussäästöjä kuin
kunnan ilmoittamien suunniteltujen kustannusten ylittyminen olisi edellyttänyt.

Sillä, ovatko ensimmäisen tarjouskilpailun tarjoushinnat todella tulleet tarjoajien tietoon, ei ole ratkaisevaa merkitystä asiaa ratkaistaessa. Tosiasia on, että toisessa
tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja eli Lainio&Laivoranta on tiennyt, että sen ensimmäisessä tarjouskilpailussa antamaa tarjousta ei ole valittu ja
Lainio&Laivoranta on itsekin kilpailuneuvostolle antamassaan vastineessa suoraan
myöntänyt, että heidän tarjoushintansa laskeminen toisessa tarjouskilpailussa on
suurelta osin perustunut tarkempiin laskelmiin, alihankintojen kilpailuttamiseen ja
katteesta tinkimiseen.

Edellä olevilla perusteilla kilpailuneuvosto katsoo, että kysymys on sellaisesta
tarjouskilpailun jälkeen suoritetusta uudesta tarjouskilpailusta, joka ei ole sopusoinnussa hankintasäännösten edellyttämän tarjouskilpailun kilpailusääntöjen kanssa. Nousiaisten kunta on menetellyt virheellisesti järjestäessään uuden tarjouskilpailun ja valitessaan urakan suorittajaksi tässä uudessa tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen antaneen
tarjoajan.

3. Rakennustoimisto Lainio&Laivoranta Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön
mukaisuus

Varpe toteaa Lainio&Laivorannan toisessa tarjouskilpailussa antaman tarjouksen osalta, että tarjouspyynnössä Nousiaisten kunta pyysi ilmoittamaan kalusteille erillishinnan sen vuoksi, että kunta voisi hankkia kalusteet myös omana hankintanaan. Vertailussa oli siis tarkoitus huomioida myös kunnan oman hankinnan mahdollinen edullisuus. Kunta on vahvistanut 27.10.1999 kilpailuneuvostolle toimittamassaan selvityksessä, että kunta pyysi ilmoittamaan kalusteille erillishinnan ja että kunta teki näin, jotta kunnalla olisi mahdollisuus myös itse hankkia kalusteet. Kunta on ilmoittanut, että kunta päätti luopua tästä mahdollisuudesta ennen sen Lainio&Laivorannan kanssa 25.8.1999 käymiä urakkaneuvotteluja.

Varpe on ilmoittanut kalusteiden hinnaksi 660.334 markkaa (alv 0 %). Lainio&Laivoranta on tarjouksessaan ilmoittanut, että se ilmoittaa kalusteiden hinnan urakkaneuvotteluissa. Varpe katsoo, että koska Lainio&Laivorannan tarjouksesta on puuttunut erillishinta, vertailua tarjouksen ja kunnan oman hankinnan välillä ei ole ollut mahdollista tehdä. Myöskään vertailua Lainio&Laivorannan ja muiden tarjoajien välillä ei ole ollut mahdollista tehdä. Varpe katsoo, että koska kyseessä on urakan erillisosa, joka kattaa noin 16 % kokonaisurakkahinnasta, Lainio&Laivorannan tarjous on siinä määrin puutteellinen, ettei sen tarjousta voi pitää tarjouspyynnön mukaisena ja sen tarjous on tästäkin syystä hylättävä.

Lainio&Laivoranta toteaa tarjouksensa sisällöstä, että on varsin yleinen käytäntö
tarjouksia tehtäessä, että tarjouksen kokonaishintaan sisältyviä erillishintoja ei anneta
tarjouksen yhteydessä.

Kuten jo edellä on todettu, tarjous voidaan hylätä ensinnäkin julkisista hankinnoista
annetun lain 6 §:n mukaisilla erityisillä perusteilla ja toiseksi yleisessä
sopimuskäytännössä käytetyillä yleisillä perusteilla. Aiemmin voimassa olleen 6 §:n
lainvalmisteluaineistossa esimerkkinä näistä yleisesti sopimuskäytännössä käytetyistä
hylkäysperusteista mainitaan tarjouksen vajavaisuus, tarjouksen virheellisyys ja se, että tarjous on saapunut liian myöhään. (HE 154/1992 s. 13). Julkisista hankinnoista annetun lain 6 §:ää on muutettu lailla 19.12.1997/1247. Muutoksella ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa edellä selvitettyä yleiseen sopimusoikeuteen viittaavaa näkökantaa. Kilpailuneuvosto toteaa, että tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan oikeus hankintayksikölle, vaan myös velvollisuus, jotta tarjousten asianmukainen vertailu ja sitä kautta tarjoajien yhdenvertainen kohtelu olisi mahdollinen. Näin kilpailuneuvosto on aiemmassa ratkaisukäytännössään todennut muun muassa Sähkö- ja Konepalvelu Koskinen Oy:n sähkö- ja valaistustöiden tarjouskilpailua koskeneen hakemuksen johdosta 31.8.1999 antamassaan päätöksessä (d:o 59/690/99).

Jotta keskenään kilpailevien tarjousten hintoja voidaan verrata, tulee tarjousten olla
yhteismitallisia keskenään. Lainio&Laivorannan tarjouksesta on puuttunut kalusteiden
erillishinta. Kilpailuneuvosto katsoo, että Lainio&Laivorannan tarjous on vähäistä
huomattavammassa määrin poikennut tarjouspyynnöstä eikä näin ollen ole ollut
tarjouspyynnön mukainen eikä vertailukelpoinen muiden annettujen tarjousten kanssa.
Nousiaisten kunnan olisi tullut hylätä Lainio&Laivorannan tarjous myös tällä perusteella.

Sillä, että Nousiaisten kunta on ennen Lainio&Laivorannan kanssa käytyä
urakkaneuvottelua päättänyt luopua mahdollisuudesta hankkia kalusteet itse, ei ole
merkitystä Lainio&Laivorannan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta harkittaessa.
Tarjouskilpailun alkamisen jälkeen tehdyillä muutoksilla ei ole merkitystä eri tarjoajien tarjousten hyväksyttävyyden arviointiin ja eri tarjoajien tarjousten vertailuun, ellei hankintayksikkö ole ennen tarjouskilpailun päättymistä ilmoittanut kaikille tarjouskilpailuun osallistuville tasapuolisesti muutoksista ja samalla varannut tarjoajille kohtuullista aikaa ottaa muutokset huomioon tarjouksissaan. Nousiaisten kunta ei ole ilmoittanut menetelleensä näin.

Kilpailuneuvosto on aiemmassa ratkaisukäytännössään muun muassa Turun Turistiauto Oy:n koululaiskuljetusten tarjouskilpailua koskeneen hakemuksen johdosta 13.9.1999 antamassaan päätöksessä (d:o 83/690/99) todennut, että tarjouksia tulee verrata sen mukaisina, millaisina niitä tarjouspyynnössä pyydettiin. Tämä on välttämätöntä, jotta tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi hankintamenettelyssä. Jos hankintayksikkö voisi tarjouspyynnön jälkeen muuttaa hankinnan kohdetta ja hankinnan ehtoja ilman, että kaikki tarjoajat voivat ottaa muutoksen huomioon, merkitsisi tämä samalla sitä, että hankintayksikön olisi mahdollista sopeuttaa hankinnan ehtoja jotain tarjoajaa suosivaksi tai jotain syrjiväksi.

4. Hyvitysmaksun määrääminen

4.1. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset

Hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädetään kilpailuneuvoston määrättävissä olevista
seuraamuksista. Säännöksessä todetaan, että kilpailuneuvosto voi määrätä
hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua silloin, kun muut kilpailuneuvoston määrättävissä olevat seuraamukset saattaisivat aiheuttaa vastapuolelle tai muiden oikeuksille taikka yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Käsiteltävänä olevassa asiassa hakemus on saatettu vireille ennen hankintasopimuksen
allekirjoittamista. Varpe on hakemuksessaan vaatinut ensisijaisesti, että kilpailuneuvosto kumoaa Nousiaisten kunnan hankintapäätöksen ja velvoittaa Nousiaisten kunnan korjaamaan virheellisen menettelynsä siten, että kunta valitsee urakoitsijaksi ensimmäisessä tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen tehneen Varpen. Varpe on pyytänyt kilpailuneuvostoa keskeyttämään hankintamenettelyn kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi. Varpe on hakemuksessaan vaatinut toissijaisesti, että kilpailuneuvosto velvoittaa Nousiaisten kunnan suorittamaan Varpelle hyvitysmaksuna 505.900 markkaa. Varpen hyvitysmaksuvaateeseen sisältyy menetettyä katetta ja yrittäjävoittoa 460.000 markkaa, laskentapalkkiota 26.900 markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 19.000 markkaa. Kun Varpe on saanut tietää, että Nousiaisten kunta on jo aloittanut rakennusurakan toteuttamisen Lainio&Laivorannan kanssa, Varpe on ilmoittanut kilpailuneuvostolle, että näissä olosuhteissa Varpe pitää ensisijaisena vaatimuksenaan hakemuksessaan esittämäänsä hyvitysmaksua.

Koska Nousiaisten kunta on jo kilpailuneuvoston käsittelyn aikana aloittanut hakemuksen kohteena olevan rakennusurakan toteuttamisen Lainio&Laivorannan kanssa vähäistä huomattavammassa määrin, ja koska Varpe tyytyy asiassa hyvitysmaksun määräämiseen, kilpailuneuvosto katsoo, että sen määrättävissä olevista seuraamuksista tulee tässä määrätä hankintayksikkö suorittamaan hakijalle hyvitysmaksua.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kilpailuneuvosto voi määrätä
hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut
todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Koska
hankintayksikön menettely on edellä esitetyllä tavalla ollut virheellistä ja koska Varpella ensimmäisellä tarjouskierroksella edullisimman tarjouksen jättäneenä tarjoajana olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, tulee asiassa määrätä Nousiaisten kunta suorittamaan hyvitysmaksua Varpelle.

4.2. Hyvitysmaksun määrä

Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan
huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo sekä hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Hyvitysmaksu on luonteeltaan
summaarinen hyvitysmaksu, jolla pyritään toisaalta tehostamaan hankintasäännösten
noudattamista ja toisaalta korvaamaan väärin kohdellun tarjoajan kärsimää menetystä
silloin, kun hankintamenettelyn keskeyttäminen tai kumoaminen ei tule kysymykseen.
Hyvitysmaksua koskevasta säännöksestä ei tarkemmin ilmene, millä tavoin
hyvitysmaksua määrättäessä huomioon otettavat seikat tulee keskenään painottaa. On
ilmeistä, että maksun suuruuden tarkempi määrittely on tarkoitettu tapahtumaan
tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.

Kilpailuneuvosto toteaa, että Varpe on hakemuksessaan vaatinut ensisijaisesti
hankintapäätöksen kumoamista ja virheellisen menettelyn korjaamista eli
hankintapäätöksen tekemistä ensimmäisen tarjouskilpailun tarjousten perusteella. Kuten kilpailuneuvoston edellä olevista perusteluista ilmenee, Varpella olisi ollut tähän oikeus, jos asia olisi käsitelty sen ensisijaisten vaatimusten pohjalta. Varpen hakemusta ei kuitenkaan ole voitu Nousiaisten kunnan menettelystä johtuvien syiden vuoksi käsitellä sen ensisijaisten vaatimusten pohjalta, koska Nousiaisten kunta on siis aloittanut rakennusurakan toteuttamisen Varpen hakemuksesta huolimatta. Kilpailuneuvosto toteaa, että näissä olosuhteissa Varpelle ei saisi muodostua vahinkoa siitä, mitä Nousiaisten kunta on tehnyt kilpailuneuvoston käsittelyn aikana.

Kilpailuneuvosto on ottanut hyvitysmaksun määrää harkitessaan huomioon ensinnäkin hankinnan kokonaisarvon ja hakijalle aiheutuneen katteen menetyksen. Varpen neuvotteluissa tarkistettu tarjous oli 4.150.820 (alv 0 %) markkaa. Toiseksi
kilpailuneuvosto on hyvitysmaksun määrää harkitessaan ottanut huomioon
hankintayksikön menettelyn laadun. Erityisesti ottaen huomioon koulun
rakennustoimikunnan 8.7.1999 pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset ja käydyt
keskustelut, kilpailuneuvosto toteaa, että Nousiaisten kunnan menettelyssä on kyse
selkeästä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja yleisten hankintaperiaatteiden
rikkomisesta. Kilpailuneuvosto katsoo, että Nousiaisten kunnan olisi tullut hylätä
Lainio&Laivorannan tarjous myös tarjouspyyntöä vastaamattomana. Asiassa on otettu
huomioon myös se, että kunta on vastoin ilmoitustaan kilpailuneuvostolle käynnistänyt rakennustyöt.

Varpen hyvitysmaksuvaateeseensa sisällyttämät oikeudenkäyntikulut 19.000 markkaa
kilpailuneuvosto on käsitellyt erillisenä oikeudenkäyntikuluvaateena. Kilpailuneuvoston oikeaksi arvioima hyvitysmaksun määrä ilmenee päätöslauselmasta.

5. Oikeudenkäyntikulut

Varpe on vaatinut Nousiaisten kuntaa korvaamaan Varpen oikeudenkäyntikulut asiassa 19.000 markalla. Nousiaisten kunta on pitänyt Varpen oikeudenkäyntikuluvaatimusta kohtuuttomana ja perusteettomana.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:ssä säädetään, että asianosainen on velvollinen
korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä 74 §:ssä säädetään, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. 74 §:n 2 momentissa säädetään, että harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta, on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Käsillä olevassa tapauksessa asian käsittely on aiheutunut edellä selostetuin tavoin
tapahtuneesta Nousiaisten kunnan virheellisestä hankintamenettelystä. Tämän vuoksi
Nousiaisten kunta velvoitetaan korvaamaan Varpen oikeudenkäyntikulut. Vaikka Varpe on itse ilman asiamiestä hoitanut asiansa käsittelyä kilpailuneuvostossa, kilpailuneuvosto pitää ilmeisenä, että Varpelle on aiheutunut kuluja asian käsittelyn johdosta muun muassa hakemuksen ja vastaselityksen laatimisen muodossa sekä sen vuoksi, että Nousiaisten kunta aloitti rakennusurakan toteuttamisen kesken kilpailuneuvoston käsittelyn, jolloin Varpe joutui selvittämään rakennusvaiheen ja vaatimustensa ensisijaisuuden uudelleen. Kilpailuneuvosto on kuitenkin pääasiassa joutunut arvioimaan Varpen oikeudenkäyntikulut, koska Varpe ei ole yksilöinyt vaatimustaan. Kilpailuneuvoston kohtuullisiksi arvioimat Varpen oikeudenkäyntikulut ilmenevät päätöslauselmasta.

6. Päätöslauselma

Vaatimukset enemmälti hyläten kilpailuneuvosto velvoittaa Nousiaisten kunnan
suorittamaan hyvitysmaksuna Varpe Oy:lle kolmesataatuhatta (300.000) markkaa.
Kilpailuneuvosto velvoittaa Nousiaisten kunnan korvaamaan Varpe Oy:n
oikeudenkäyntikulut kymmenellätuhannella (10.000) markalla.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty. Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus liitteenä.





Markkinaoikeus Takaisin alkuun Tulosta sivu