MAO:81/03
Dnro 184/02/M1 Antopäivä 9.4.2003
Hyvän liiketavan vastaisuus Jäljittely Tuotepakkaus Kaupallinen alkuperä
Dnro 184/02/M1 Antopäivä 9.4.2003
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry vastaan Hunajaparatiisi Oy. Vastaajan tuotepakkaus oli väritykseltään, kuvioinniltaan ja teksteiltään siinä määrin samankaltainen kuin hakijan tuotepakkaus, että se oli ostotilanteessa luonut mielleyhtymän hakijan pakkaukseen. Vastaajan pakkauksen samankaltaisuuden vuoksi ostaja oli saattanut luulla myös vastaajan pakkauksen olevan peräisin hakijayhdistyksestä. Ostaja oli sanotun pakkauksen valitessaan jopa saattanut luulla valinneensa hakijan hunajapakkauksen. Vastaajan pakkauksessa ollut pienikokoinen merkintä vastaajan nimestä ja osoitteesta ei ollut riittävästi erottanut vastaajan pakkausta hakijan pakkauksesta. Vastaajan pakkaus oli ollut omiaan antamaan virheellisen kuvan pakkauksen kaupallisesta alkuperästä. Vastaaja oli käyttämällä hunajan markkinoinnissa pakkausta, joka väritykseltään, kuvioinniltaan ja suurimmilta teksteiltään oli samankaltainen kuin hakijan hunajapakkaus, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.
SopMenL 1 § ja 6 §
SUOMEN MEHILÄISHOITAJAIN LIITTO SML RY:N VAATIMUKSET
Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on vaatinut, että Hunajaparatiisi Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 §:n nojalla kielletään käyttämästä Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n omistamaa tuotepakkausta jäljittelevää tuotepakkausta Suomalainen Hunaja -tuotteessaan. Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 2.940,20 eurolla korkoineen.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n jäsenillä on oikeus käyttää vuonna 1959 rekisteröityä Kuningatar Hunajaa -tavaramerkkiä tuotteissaan sekä Kuningatar Hunaja tuotepakkausta, joka on ollut markkinoilla nykyisessä muodossaan jo 1960-luvulta lähtien. Vastaaja, Hunajaparatiisi Oy on hakijayhdistyksen jäsen. Tästä huolimatta Hunajaparatiisi Oy on tuonut markkinoille oman tuotepakkauksen, joka on käytännössä identtinen Kuningatar Hunajaa -tuotepakkauksen kanssa. Kyseinen toiminta tulee vastaajalle huomattavasti halvemmaksi kuin Kuningatar Hunajaa -tuotepakkauksen käyttäminen. Kun Kuningatar Hunajaa -tuotepakkauksen käyttäminen maksaa noin 0,21 euroa/ purkki, maksaa vastaajan tanskalainen purkki ainoastaan noin 0,1 euroa/purkki.
Kuningatar Hunaja on Suomen ylivoimaisesti eniten myyty hunaja. Tuotepakkaus on erittäin tunnettu kuluttajien keskuudessa, ja se on merkki laadukkaasta hunajasta. Koska Kuningatar Hunajaa -pakkausta on käytetty jo vuosikymmeniä, ovat kuluttajat tottuneet ostamaan hunajansa kyseisen tuotepakkauksen perusteella. Vastaajan pakkaus on ulkonäöltään, esim. väritykseltään, kuvitukseltaan, tekstitykseltään ja kooltaan lähes samanlainen kuin hakijan pakkaus. Vastaajan pakkauksessa on myös sanottu tuotteen olevan suomalainen luonnontuote, kuten hakijan jäsentenkin käyttämässä pakkauksessa. Näin ollen tuomalla markkinoille käytännössä identtisen tuotepakkauksen vastaaja johtaa sopimattomasti kuluttajia harhaan tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Toiminnallaan vastaaja myös sopimattomasti hyödyntää Kuningatar Hunajan pitkän ajan kuluessa hankkimaa goodwill-arvoa.
Vastaaja on jäljitellyt hakijan tuotepakkausta omassa pakkauksessaan. Koska vastaajan käyttöön ottama tuotepakkaus on lähes identtinen Kuningatar Hunajan tuotepakkauksen kanssa, on selvää, että toiminnan pyrkimys on johtaa kuluttajia harhaan tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Lisäksi, ottaen huomioon Kuningatar Hunajan johtavan markkinaosuuden Suomessa, on selvää, että vastaaja pyrkii menettelyllään oikeudettomasti hyödyntämään tunnetun ja arvostetun tuotteen markkina-arvoa. Täten kielto käyttää tuotepakkausta on täysin perusteltu. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on kirjeellään 23.7.2002 vastaajalle kieltänyt vastaajaa käyttämästä hakijan tuotepakkausta jäljittelevää tuotepakkausta. Tähän vastaaja ei ole suostunut.
HUNAJAPARATIISI OY:N VASTAUS
Vastaaja on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 6.222 eurolla korkoineen.
Vastaajan käyttämä tuotepakkaus ei johda kuluttajia harhaan tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen, sillä pakkauksessa lukee selvästi vastaajan nimi ja yhteystiedot. Vastaajan pakkauksessa ei ole hakijan yhteismerkkiä Kuningatar Hunajaa. Jokaisella elinkeinonharjoittajalla on oltava oikeus markkinoinnissaan käyttää ilmaisuja, jotka kertovat tuotteen lajin, laadun, käyttötarkoituksen, painon tai muutoin suoraan kuvailevat tuotetta. Hakija ei voi monopolisoida myyntipakkauksen materiaalin väriä eikä liioin tiettyjen värien käyttöä pakkauksen etiketissä. Vastaajan pakkauksessa ei esiinny ilmaisua Kuningatar Hunajaa.
Vastaajan hunaja on pakattu laadukkaaseen muovipurkkiin, jonka vetoisuus on 450 grammaa. Purkkiin kiinnitetään paperinen etikettitarra, jonka dominoivan tekstiosan muodostavat sanat suomalainen, hunaja, aito ja luonnontuote. Lisäksi etikettitarrassa on muutakin informaatiota, kuten säilytystä ja ravintosisältöä koskevia tietoja ja yhtiön osoitetiedot. Etiketissä on vielä aiheeseen liittyvää kuvioainesta, nimittäin kennokuvio ja apilan kuvia. Vastaavaa kuvioainesta esiintyy tavanomaisesti juuri hunajatuotteiden markkinointipakkauksissa. Vastaajan pakkauksen ylä- ja alaosaa kiertää kohopainettu kennokuvio.
Hakijan pakkaus on vetoisuudeltaan suurempi, 500 g. Muodoltaan se poikkeaa vastaajan pakkauksesta siten, että hakijan pakkaus on korkeampi. Hakijan pakkauksen etiketti on painettu suoraan pakkaukseen, ei erilliselle tarralle. Etiketissä esiintyvät dominoivina sanat Kuningatar, Hunajaa, Drottning ja Honung. Kuten vastaajankin pakkauksesta myös hakijan pakkauksesta löytyy informaatiota itse tuotteesta, sekä tavanomaista aiheeseen liittyvää kuvioainesta kuten mehiläisen, apilan ja kennokuvio. Hakijan pakkaus on pinnaltaan sileä ja kohokuvioimaton. Tuotepakkaukset eivät siten ole identtisiä eivätkä lähes identtisiä.
Hakijan yhteismerkki Kuningatar Hunajaa on hakijan jäsenistön käytettävissä, mikäli he haluavat tällä tavoin osoittaa kuluttajille kuuluvansa kyseiseen yhteisöön. Yhteismerkki on tarkoitettu käytettäväksi kollektiivisena tunnuksena. Yhteismerkin käyttö ei osoita tuotteen kaupallista alkuperää, vaan sen, että tuotteen valmistaja kuuluu kyseiseen yhteisöön. Vastaaja ei voi johtaa kuluttajia harhaan tuotteen kaupallisen alkuperän vuoksi, sillä Kuningatar Hunajaa -pakkauksiin pakkaavat hunajaansa ties ketkä hakijan jäsenet eri puolilla Suomea. Kuningatar Hunajaa -hunaja ei siis ole nytkään aina peräisin samasta kaupallisesta lähteestä. Yhteismerkki ei myöskään välttämättä ole tae ko. tuotteen laadusta. Eri puolilla maata toimivien tuottajien hunajan laatu voi vaihdella jo senkin vuoksi, että hunaja kerätään kukista ja sitä käsitellään ennen myyntiä. Eri kukista saatava hunaja ja hunajan käsittelymenetelmissä olevat erot vaikuttavat välttämättä tämänkaltaisen luonnontuotteen laatuun. Toisaalta se, että hakijan yhteismerkkiä ei ole markkinointipakkauksessa käytetty, ei osoita, että tuotteen valmistaja ei kuulu ko. yhteisöön.
KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO
KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hakija, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on mehiläishoitajien etujen ajamiseksi toimiva yhdistys. Vastaaja, Hunajaparatiisi Oy valmistaa ja markkinoi hunajaa.
Hakijayhdistyksen omistamaa Kuningatar Hunaja -tuotepakkausta käytetään hakijayhdistyksen jäseninä olevien hunajantuottajien hunajan markkinoinnissa. Pakkaus on valkoinen muovipurkki, jota kiertää keltasävyinen kuvio. Pakkauksen tekstit ovat pääosin sinisiä. Pakkauksessa on tummankeltaista kennokuviota ja apilankukkia sekä kaksi mehiläistä. Pakkauksen etupuolelle on merkitty "Kuningatar Hunaja" ja toiselle puolelle "Drottning Honung", ja näiden tekstien alle "suomalainen luonnontuote" ja "finländsk naturprodukt". Hakijan pakkauksessa on merkintä siitä, että pakkaukseen pakataan vain jäsenten hunajaa.
Vastaaja, joka on myös jäsenenä hakijayhdistyksessä, on tuonut markkinoille oman tuotepakkauksen, jossa markkinoidaan vastaajan hunajaa. Vastaajan pakkaus on valkoinen muovipurkki, jossa on keltasävyinen kuvio. Pakkauksen isommat tekstit ovat sinisiä. Pakkauksen kuviona on tummankeltainen kennokuvio ja kaksi apilankukkaa. Pakkauksen etupuolelle on merkitty "Suomalainen Hunaja" ja sen alle "aito luonnontuote". Pakkaukseen on merkitty vastaajan nimi ja osoite.
Markkinaoikeus toteaa, että useista markkinatuomioistuimen ratkaisuista käy ilmi, että tuotepakkauksen jäljittelyä ja jäljitelmien markkinointia ei sinänsä voida pitää SopMenL:ssa tarkoitettuna hyvän liiketavan vastaisena tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomana menettelynä (esim. ratkaisut 1992:32, 1996:2 ja 2002:2). Markkinatuomioistuimen ratkaisuista käy myös ilmi, että jäljitelty tuote ja tuotepakkaus on markkinoinnissa erotettava jäljittelyn kohteena olevasta tuotteesta, jotta markkinoinnista ei aiheudu sekaantumisvaaraa tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Markkinatuomioistuin on eräissä ratkaisuissaan kieltänyt sellaisen tuotteen tai tuotepakkauksen markkinoinnin, joka saattaa sekaantua toiseen tuotteeseen tai tuotepakkaukseen, ellei tuotteen markkinoinnissa selkeästi ilmoiteta tuotteen kaupallista alkuperää taikka ellei tuotetta tai tuotepakkausta muutoin selkeästi eroteta toisesta tuotteesta (mm. ratkaisut 1994:3, 1994:4, 1995:3, 1996:2 ja 2002:2).
Vastaajan markkinoille tuoma pakkaus on väritykseltään lähes samanlainen kuin hakijan pakkaus. Sana "hunaja" on merkitty molempiin pakkauksiin sinisellä lähes samankokoisella tekstillä suunnilleen samaan kohtaan pakkausta. Molemmissa pakkauksissa on apilankukkakuviot sanan "hunaja" molemmin puolin. Hakijan pakkauksessa on sanan "hunaja" alapuolella sanat "suomalainen luonnontuote" ja vastaajan pakkauksessa sanat "aito luonnontuote". Vastaajan pakkauksen kuviointi eroaa hieman hakijan pakkauksen kuvioinnista ja pakkaukset ovat eräiltä muiltakin yksityiskohdiltaan hieman erilaiset. Pakkaukset eivät ole myöskään kooltaan ja muodoltaan täysin samanlaiset. Pakkaukset muodostavat kuitenkin pitkälti samanlaisen kokonaisvaikutelman.
Hakijan edellä mainittua tuotepakkausta on käytetty hunajan markkinoinnissa 1960-luvulta lähtien. Pakkaus on tullut laajalti tunnetuksi markkinoilla. Pakkaus on ostajien keskuudessa totuttu yhdistämään hakijayhdistyksen jäsenten markkinoimaan hunajaan. Pakkaus on tullut tunnetuksi markkinoilla nimenomaan hakijan hunajapakkauksena. Se on ollut omiaan luomaan ostajille mielikuvia pakkauksessa olevan hunajan laadusta.
Vastaajan pakkaukseen on otettu lähes samanlaiset värit, kuviot ja suurimmat tekstit kuin hakijan pakkauksessa olevat vastaavat elementit. Vastaajan pakkaukseen on siten otettu ne elementit, jotka ovat pitkän ajan kuluessa muodostuneet hakijan pakkauksen tunnusomaisiksi piirteiksi. Vastaajan pakkauksessa on näin ollen käytetty niitä elementtejä, joiden perusteella hakijan pakkauksen goodwill-arvo on pitkälti muodostunut.
Vastaajan pakkaus on väritykseltään, kuvioinniltaan ja teksteiltään siinä määrin samankaltainen, että se on ostotilanteessa luonut mielleyhtymän hakijan hunajapakkaukseen. Vastaajan pakkauksen samankaltaisuuden vuoksi ostaja on saattanut luulla myös vastaajan pakkauksen olevan peräisin hakijayhdistyksestä. Ostaja on sanotun pakkauksen valitessaan jopa saattanut luulla valinneensa hakijan hunajapakkauksen. Vastaajan pakkauksessa oleva pienikokoinen merkintä vastaajan nimestä ja osoitteesta ei ole riittävästi erottanut vastaajan pakkausta hakijan pakkauksesta. Vastaajan pakkaus on ollut omiaan antamaan virheellisen kuvan pakkauksen kaupallisesta alkuperästä.
Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastaaja on käyttämällä hunajan markkinoinnissa edellä mainittua pakkausta, joka väritykseltään, kuvioinniltaan ja suurimmilta teksteiltään on edellä mainituin tavoin samankaltainen kuin hakijan edellä mainittu pakkaus, erottamatta pakkausta riittävästi hakijan markkinoimasta pakkauksesta, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus kieltää Hunajaparatiisi Oy:tä SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla 50.000 euron sakon uhalla käyttämästä markkinoinnissaan hunajapakkausta, joka on väritykseltään, kuvioinniltaan ja suurimmilta teksteiltään edellä perusteluissa mainituin tavoin samankaltainen kuin hakijan hunajapakkaus, ellei pakkausta riittävästi eroteta markkinoilla hakijan hunajapakkauksesta.
Kieltoa on noudatettava kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksisaannista lukien.
Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.
Hunajaparatiisi Oy velvoitetaan korvaamaan Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n oikeudenkäyntikulut 2.940,20 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tämän päätöksen antopäivästä.
MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen, Maarit Lindroos sekä asiantuntija Marja-Leena Mansala, Paula Paloranta ja Tuula Sario
Asiassa äänestys. Eriävä mielipide päätöksen liitteenä.
LIITE
Jäsen Mansala, jonka lausuntoon jäsen Sario yhtyi, lausui:
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki suojaa elinkeinonharjoittajaa toisen elinkeinonharjoittajan sopimattomalta menettelyltä. Lakia sovelletaan tilanteisiin, joissa elinkeinonharjoittajien välillä ei ole sopimus- tai muuta yhteistyösuhdetta. Näin ollen lain 1 §:ää on sovellettu tilanteissa, joissa esimerkiksi tuotepakkausten samankaltaisuudesta on kilpailijoiden välillä saattanut syntyä epäselvyyttä tuotteen kaupallisesta alkuperästä.
Nyt käsiteltävässä tapauksessa osapuolet ovat yksimieliset siitä, että Hunajaparatiisi Oy on Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n jäsen. Markkinaoikeudelle ei ole esitetty yhdistyksen sääntöjä eikä myöskään jäsenyyteen liittyviä velvollisuuksia tai ehtoja. Asiassa on myös pidetty riidattomana sitä, että Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry ei itse valmista eikä markkinoi hunajaa, vaan antaa jäsenilleen oikeuden käyttää tavaramerkkiään ja tiettyä tuotepakkausta tuotteissaan. Asiassa ei myöskään ole kiistetty sitä, etteikö Hunajaparatiisi Oy:llä olisi ollut halutessaan oikeutta käyttää Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n edellä kuvattua pakkausta ja siten osoittaa olevansa yhdistyksen jäsen.
Markkinaoikeuden enemmistön kannanoton mukaisesti katson, että Hunajaparatiisi Oy:n käyttämä pakkaus on väritykseltään, kuvioinniltaan ja teksteiltään samankaltainen kuin Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n pakkaus. Koska kuitenkin Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n pakkauksen käyttämisen tarkoitus on osoittaa, että hunaja on peräisin yhdistyksen jäseniltä ja Hunajaparatiisi Oy on yhdistyksen jäsen, ei samankaltaisen pakkauksen käyttäminen anna SopMenL:n 1 §:n edellyttämällä tavalla kuluttajalle väärää kuvaa hunajan kaupallisesta alkuperästä.
Sen seikan arviointi, rikkooko Hunajaparatiisi Oy:n menettely niitä velvollisuuksia ja sääntöjä vastaan, joihin yhtiö on sitoutunut liittyessään Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n jäseneksi, ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.
Edellä olevalla perusteella hylkään Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n hakemuksen ja velvoitan sen korvaamaan Hunajaparatiisi Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.222 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tämän päätöksen antopäivästä.
Vakuudeksi Kaisa Meriluoto
LAINVOIMAISUUS
Lainvoimainen
|