Julkista hankintaa koskeva hakemus nuohouspalveluiden tarjouskilpailua koskevassa asiassa

Dnro 56/690/2001
Antopäivä 15.10.2001

1. TARJOUSPYYNTÖ JA TARJOUSKILPAILUA KOSKEVA PÄÄTÖS

Vantaan kaupunki on 26.1.2001 pyytänyt Helsingin Sanomissa
julkaistulla tarjouspyynnöllä tarjouksia III-piirin piirinuohouksesta.
Tarjouspyynnössä todetaan, että Vantaan kaupunki on päättänyt
järjestää nuohouspalvelut ostamalla ne yksityisiltä
toiminnanharjoittajilta.

Vantaan kaupungin teknisen toimen johtaja Seppo Heinänen on
7.3.2001 pöytäkirjan 87 §:n kohdalla tekemällään päätöksellä
päättänyt valita III-nuohouspiirin vastuulliseksi piirinuohoojaksi
nuohoojamestari A:n siten, että nuohoussopimus
solmitaan Vantaan kaupungin ja piirinuohoojan kesken määräajaksi
1.5.2001-31.12.2004.

2. HAKEMUS

Nuohous ja ilmastointipuhdistus Petri Valve Oy on 26.3. 2001
toimittanut kilpailuneuvostolle hakemuksen koskien edellä mainittua
hankintapäätöstä. Hakija lausuu hakemuksensa perusteluna muun
ohella, että valituksi tulleella A:lla ei ole rekisteröityä
nuohousyritystä eikä kokemusta nuohousyrittäjänä. Näin ollen A
ei ole voinut tarjota ja täyttää valinnassa annettuja pisteitä. Hakija
katsoo, että A:lla ei ole teknisiä edellytyksiä hankinnan
toteuttamiseen. Hakija vaatii, että tarjoukset tutkitaan ja että valinta
tehdään tarjousten perusteella.

3. VASTINE

Vantaan kaupunki on 11.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle
vastineen asiassa. Kaupunki vaatii ensisijaisesti, että hakemus
jätetään tutkimatta. Toissijaisesti kaupunki kiistää hakijan
vaatimukset perusteeltaan ja vaatii, että hakemus hylätään.
Kaupunki vaatii, että hakija velvoitetaan korvaamaan kaupungin
oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen, koska yksityinen
asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.
Kaupunki ilmoittaa oikeudenkäyntikuluikseen tässä vaiheessa 2.000
mk.

Kaupunki lausuu vastineessaan muun ohella seuraavaa. Julkisista
hankinnoista annetussa laissa hankinnalla tarkoitetaan nimenomaan
vastikkeellisia hankintoja. Tätä käsitystä puoltaa myös lain esitöissä
oleva maininta siitä, että lain perimmäisenä tavoitteena on
nimenomaan kustannusten säästö ja siis julkisten verovarojen
käyttäminen mahdollisimman edullisella tavalla.

Kaupunki toteaa, että pelastustoimilain (561/1999) 38 §:n mukaisesti
kunnan velvollisuutena on huolehtia nuohouksen järjestämistavasta
kunnassa. Kunta voi huolehtia nuohouksesta itse, tai hankkia
nuohouspalvelut yksityiseltä palvelujen tuottajalta, taikka sallia koko
kunnassa tai sen osassa rakennuksen omistajan tai haltijan sopia
nuohouksesta yksityisen palvelujen tuottajan kanssa.

Jos kunta järjestää nuohouspalvelut edellä 1 tai 2 kohdassa
tarkoitetulla tavalla, kunta voi päättää myös nuohouksesta
perittävästä maksusta. Pelastustoimilain 23 §:n perusteella
rakennuksen omistajan ja haltijan vastuulla on huolehtia siitä, että
tulisijat ja savuhormit nuohotaan. Kun kunta järjestää
nuohouspalvelut edellä kohdassa 2 esitetyllä tavalla, kyseessä on
vuoden 1976 palo- ja pelastustoimilain piirinuohousjärjestelmää
vastaava järjestelmä (HE 76/1998 vp., s. 38-39). Nuohoojat eivät
tällöin ole työsuhteessa kuntaan.

Vantaan kaupunki on päättänyt järjestää nuohouksen siten, että
kaupunki tarjoaa kuntalaisille nuohouspalvelut yksityisten
palveluntuottajien eli piirinuohoojien välityksellä valitsemalla parhaan
mahdollisen yksityisen nuohouspalvelun tuottajan kuhunkin
kaupungin kolmesta nuohouspiiristä. Hakemuksen kohteena on
näiden nuohouspalveluiden lakisääteiseen järjestämiseen liittyvä
yksityisen palveluntuottajan valinta. Kaupunki ei suorita
palveluntuottajalle korvausta palvelun tuottamisesta, vaan
palveluntuottaja perii maksun nuohouksen tilanneelta rakennuksen
omistajalta/haltijalta. Kaupunki ei siis itse osta mitään palvelua.
Nuohouksesta kuntalaisilta perittävä maksu määräytyy Vantaan
kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti ja palveluntuottajan
kanssa tehtävässä sopimuksessa sovitaan siitä, että nuohoustyöstä
ei saa periä muuta maksua. Kunnan asukkaat saavat täten
onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tärkeän nuohouspalvelun
asuinpaikasta riippumatta tasapuoliseen hintaan. Edellä esitetty
järjestelmä on valtakunnallisesti yksi yleisimmistä käytössä olevista
menettelytavoista.

Tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut, että kaupunki on
velvollisuuksiensa täyttämiseksi valinnut kuntalaisille välitettävistä
palveluista parhaaksi katsomansa palvelun. Kaupunki ei ole
hankkinut palvelua itselleen, vaan huolehtinut nuohouspalvelun
järjestämisestä pelastustoimilain mukaisesti. Kyseessä on lähinnä
toimiluvan myöntämiseen rinnastettava toimenpide. Koska kysymys
on piirinuohoojapalvelujen järjestämisestä kuntalaisten saataville eikä
hankinnasta, kaupunki ei suorita korvausta palvelun järjestämisestä.
Palveluntuottajan valinnan hankintalainsäädännössä tarkoitettu
arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten nolla markkaa.

Edellä mainituilla perusteilla kaupunki katsoo, että nuohouspalvelun
järjestämistä tarjouskilpailun avulla ei tule käsitellä
hankintasäännösten tarkoittamana hankintana eikä siihen tule
soveltaa hankintalainsäädäntöä. Kilpailuneuvosto ei siten ole
toimivaltainen käsittelemään hakemusta, vaan hakemus tulee jättää
tutkimatta.

Kaupunki lausuu, että hakijan hakemuksen liitteenä oleva
nuohouspalvelusopimuksen malli ei ole ollut liitteenä
tarjouspyyntöasiakirjassa. Kyseistä mallipohjaa ei ole enää käytetty,
vaan sopimusehtoja on muutettu jo vuonna 2000 uuden
pelastustoimilain voimaan tulon vuoksi. Hakijan väite, että kaupunki
on muuttanut kantaansa siten, että yrityksen sijaan on päätetty
valita yksityishenkilö vastuulliseksi piirinuohoojaksi, on perusteeton.
Vantaan kaupunki ei ole missään vaiheessa edellyttänyt, että
tarjousten tekijöiden tulisi olla yrityksiä. Helsingin Sanomissa
julkaistussa ilmoituksessa tarjouksia on pyydetty nimenomaan
"yksityisiltä toiminnanharjoittajilta". Toiminnanharjoittaja voi olla
myös ammatinharjoittaja. Myöskään tarjouspyyntöasiakirjassa ei ole
edellytetty, että tarjouksen tekijä olisi yritys.

Lisäksi kaupunki esittää käsityksensä tarjousten vertailusta.

Vantaan kaupunki on 11.10.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle
selvityksen, jossa kaupunki kilpailuneuvoston pyynnöstä esittää
arvionsa nuohoustoiminnan taloudellisesta kokonaisarvosta Vantaan
III-nuohouspiirissä aikavälillä 1.5.2001-31.12.2004. Kaupunki toteaa,
että sillä ei ole käsitystä kokonaisarvosta, koska nuohoustoiminnan
laskutus on piirinuohoojan tiedossa. Kaupunki on tehnyt arvionsa
Nuohous ja IV-säätö Laine Oy:n tietojen perusteella. 1.5.-30.9.2001
verollinen myynti on ollut noin 600.000 mk. Tästä laskien
vuosittainen myynti on noin 1.400.000 mk. Näin ollen Vantaan
kaupungin pelastuslaitos esittää arviona, että nuohoustoiminnan
kokonaisarvo aikavälillä 1.5.2001-31.12.2004 on noin 5.000.000
mk.

4. LAUSUNTO

Nuohous ja IV-Säätö Laine Oy on 16.5.2001 ja 22.5.2001 toimittanut
kilpailuneuvostolle lausuntoja asiassa. Yhtiö toteaa muun ohella,
että A:lla on käytössään Nuohous ja IV-Säätö Laine Oy:n
kalusto, atk-rekisterit, työntekijät ym. tarvittava välineistö
nuohoustoiminnan suorittamiseen ja näin ollen tekniset edellytykset
hankinnan toteuttamiseen ovat kunnossa ja käyttövalmiina. Yhtiö
ilmoittaa, että A on toiminut yrityksessä työnjohtajana yli vuoden
verran III-nuohouspiirissä sekä itsenäisesti Vantaan
II-nuohouspiirissä yli 7 vuotta.

5. HAKIJAN VASTASELITYS

Hakija on 28.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle vastaselityksen
asiassa. Hakija lausuu muun ohella, että pelastustoimilaissa kunta
on velvoitettu järjestämään nuohouspalvelut kunnassa. Hakija
katsoo, että mikäli kunta ei itse järjestä kunnallista nuohousta,
kunnan on hankittava se yksityisiltä palveluntuottajilta palveluna,
mikä tekee palvelusta kunnan hankinnan. Nuohoussopimus
solmitaan Vantaan kaupungin eikä kaupunkilaisten ja
palveluntuottajan välillä. Tämän vuoksi kaupunki on palvelun
hankkija.

KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS

1. Asian tutkiminen

Vantaan kaupunki on edellä esitetyllä tavalla vaatinut ensisijaisesti,
että kilpailuneuvoston tulee jättää hakemus tutkimatta.

Julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 1 momentissa säädetään
lain soveltamisalasta ja tarkoituksesta. Säännöksen mukaan valtion
ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintalaissa tarkoitettujen
hankintayksiköiden on kilpailun aikaansaamiseksi sekä
tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän
kohtelun turvaamiseksi noudatettava hankinnassaan, mitä
hankintalaissa säädetään. Täten hankintalakia sovelletaan julkisten
hankintayksiköiden suorittamiin hankintoihin.

Julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:n 1 kohdan mukaan
hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista,
vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla
teettämistä. Lainvalmisteluaineiston mukaan (HE 154/1992 vp s. 12.;
HE 69/1997 vp s. 16) hankinnan määritelmä on laaja. Hankinnalla
tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista ja
siihen rinnastettavaa toimintaa (kuten osamaksukauppa,
leasing-kauppa ja optiosopimukset) sekä urakalla teettämistä.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä
rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 5 §:n 1 momentin
3 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan pykälän
2 momentissa säädetyin rajoituksin hankintayksikön ja palvelun
suorittajan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja
joka koskee palvelun ostamista.

Kilpailuneuvosto toteaa, että asian kohteena olevalla
palvelusopimuksella on taloudellista arvoa ja palkkioiden saajana on
palvelun tarjoaja.

Vantaan kaupungilla on pelastustoimilain 38 §:n mukaisesti oikeus
päättää nuohouspalveluiden järjestämisestä kaupungissa.
Pelastustoimilain 38 §:n lainvalmisteluaineistossa (HE 76/1998 vp.)
todetaan, että kunta voi järjestää nuohouspalvelut joko omana
välittömänä toimintana, jolloin nuohoojat ovat palvelussuhteessa
kuntaan, tai antamalla tarjouskilpailun perusteella nuohoustoimi
yksityisen nuohoojan tai yrityksen hoidettavaksi. Vaihtoehtona
kunnan järjestämälle nuohoustoimelle on sopimusperusteinen
nuohousjärjestelmä, jossa rakennuksen omistaja tai haltija saa itse
valita nuohouksen suorittajan. Sopimusperusteiseen
nuohousjärjestelmään siirtyminen edellyttää kunnan tekemää
päätöstä.

Kilpailuneuvosto toteaa, että käsiteltävässä tapauksessa Vantaan
kaupunki on antanut nuohoustoimen ulkopuolisen hoidettavaksi sen
sijaan, että kaupunki olisi huolehtinut nuohouksesta itse tai että
kaupunki olisi tehnyt päätöksen sallia rakennuksen omistajan tai
haltijan sopia nuohouksesta yksityisen palveluntuottajan kanssa.
Kun kaupunki haluaa päättää nuohouspalveluiden tarjoajasta, nyt
sovellettu malli on vaihtoehtoinen sen kanssa, että kaupunki tuottaisi
palvelun välittömänä omana toimintana.

Korkein hallinto-oikeus on 5.12.2000 antamassaan päätöksessä
(KHO 5.12.2000 taltio 3175) pysyttänyt voimassa kilpailuneuvoston
päätöksen, jossa kilpailuneuvosto on katsonut, että Lappeenrannan
kaupungin nuohouspalveluiden järjestämisestä järjestämässä
tarjouskilpailussa on kyse julkisesta hankinnasta, johon tulee
sovellettavaksi kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista
sekä rakennusurakoista annettu asetus (380/1998) ja asetuksessa
säädetty velvollisuus julkaista hankinnasta hankintailmoitus.

Edellä olevilla perusteilla kilpailuneuvosto katsoo, että kyseessä on
sellainen hankinta, johon tulee sovellettavaksi julkisista hankinnoista
annettu laki. Täten asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain
(1505/1992) piiriin sellaisena kuin se on muutettuna 1.3.1998
voimaan tulleella lailla (1247/1997). Vantaan kaupunki on julkisista
hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö.
Koska kaikki kilpailuneuvoston toimivallalle säädetyt edellytykset
ovat täyttyneet, kilpailuneuvosto on tutkinut hakemuksen.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä
rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin
mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen palveluhankintaan, jonka
ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200.000
erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä euroina ilmaistuna
(kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta
julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja
teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä ovat kynnysarvojen
markkamääräiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
ilmoittanut palveluhankintojen edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle
2001 1.189.146 markkaa.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää asetuksessa
säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan kynnysarvon
ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista
annettua asetusta.

2. Hankintailmoituksen julkaiseminen

Julkisista hankinnoista annetun lain ja kynnysarvon ylittävistä tavara-
ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen
pääperiaatteita ovat sekä julkisten hankintojen kilpailuttaminen että
tarjoajien ja heidän tarjoustensa syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu.
Lisäksi hankintamenettelyn tulee olla avointa. Syrjimättömyys ja
tasapuolinen kohtelu tarkoittavat, paitsi kotimaisten tarjoajien
samaan asemaan asettamista, myös ulkomaisten tarjoajien
asettamista samaan asemaan kotimaisten tarjoajien kanssa.
Keskeinen keino edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on
vaatimus tarjouspyyntöjen julkistamisesta.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä
rakennusurakoista annetun asetuksen 22 §:n 1 momentin mukaan
hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa
rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia
liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai
neuvottelumenettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun,
on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei
neuvottelumenettelystä muuta johdu. Asetuksen 20 §:n 2 momentin
mukaan edellä tarkoitettu hankintailmoitus tulee toimittaa
julkaistavaksi suomen- ja ruotsinkielisenä kauppa- ja
teollisuusministeriön määräämälle yksikölle. Kauppa- ja
teollisuusministeriön määräämä yksikkö lähettää
hankintailmoituksen julkaisemista varten myös Euroopan yhteisöjen
virallisten julkaisujen toimistoon. Tällä hetkellä kauppa- ja
teollisuusministeriön määräämänä hankintailmoitukset julkaisevana
tahona toimii Suomen virallisen lehden Julkiset hankinnat -lehti.

Kilpailuneuvosto toteaa, että julkisten hankintojen EY:n laajuista
ilmoittamista koskevat säännökset ovat pakottavia. Kilpailuneuvoston
tulee ottaa ne viran puolesta huomioon riippumatta siitä, onko
kukaan asianosainen seikkaan vedonnut. Tulkinta on vahvistettu
kilpailuneuvoston ratkaisukäytännössä useissa julkista hankintaa
koskevissa päätöksissä.(1)

Hankintayksikkö on laiminlyönyt hankintailmoituksen julkaisemisen.
Hankintayksikkö ei ole myöskään esittänyt poikkeuksellista kiirettä
tai muutakaan laillista perustetta hankintailmoituksen julkaisematta
jättämiseen. Hankintamenettely on täten ollut julkisista hankinnoista
annettujen oikeusohjeiden vastaista ja hankintayksikkö tulee
velvoittaa korjaamaan virheellinen hankintamenettelynsä.

Koska hankintamenettely on kokonaisuudessaan ollut sillä tavalla
virheellistä, että hankintamenettely tulee aloittaa alusta,
kilpailuneuvosto ei tutki virheellisessä hankintamenettelyssä
annettuihin tarjouksiin liittyviä hakijan väitteitä. Asian lopputulos
huomioon ottaen kilpailuneuvosto hylkää Vantaan kaupungin
oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuneuvoston puheenjohtaja on
pääsihteerin esittelystä ratkaissut asian päätöslauselmasta
ilmenevällä tavalla. Puheenjohtajan toimivalta perustuu
kilpailuneuvostosta annetun lain 4 §:n 2 momenttiin ja
kilpailuneuvoston 12.10.2000 tekemään päätökseen eräiden asioiden
käsittelystä.

3. Päätöslauselma

Kilpailuneuvosto kumoaa Vantaan kaupungin teknisen toimen
johtajan Seppo Heinäsen 7.3.2001 pöytäkirjan 87 §:n kohdalla
tekemän päätöksen, jolla Heinänen on päättänyt valita Vantaan
III-nuohouspiirin vastuulliseksi piirinuohoojaksi nuohoojamestari
A:n määräajaksi 1.5.2001-31.12.2004.

Mikäli Vantaan kaupunki jatkaa nuohouspalveluiden hankintaa tässä
päätöksessä tarkoitetulla tavalla julkisena hankintana,
kilpailuneuvosto velvoittaa Vantaan kaupungin julkaisemaan
kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä
rakennusurakoista annetun asetuksen 22 §:ssä ja 20 §:ssä
tarkoitetun hankintailmoituksen, järjestämään uuden tarjouskilpailun
sekä tekemään uuden hankintapäätöksen 1.3.2002 mennessä.
Tämän velvoitteen tehosteeksi kilpailuneuvosto asettaa
sadantuhannen (100. 000) markan uhkasakon.

Kilpailuneuvosto hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.

4. Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) on säädetty. Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta
huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus liitteenä. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 2
momentin mukaan kilpailuneuvoston uhkasakon asettamista
koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

(1) Muun muassa kilpailuneuvoston seuraavat päätökset:
kilpailuneuvoston päätös 6.6.1997 (d:o 6/359/97) Lohja Rudus
Ympäristöteknologia Oy Ab:n hakemukseen, kilpailuneuvoston
päätös 6.6.1997 (10/359/97) Oy ViaPipe Ab:n hakemukseen,
kilpailuneuvoston päätös 16.6.1997 (19/359/97) Gold Line Oy:n
hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 28.8.1997 (d:o 20/359/97)
Jääskeläisen Auto Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös
22.1.1999 (d:o 58/359/98) Oy Ekenäs Entreprenad Ab:n
hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 22.1.1999 (d:o 62/359/98)
Biomaa Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 26.2.1999 (d:o
7/690/99) Juhan Leipomo Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston
päätös 26.2.1999 (d:o 54/359/98) Transportfirma R & T-B Johansson
Öb:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 16.3.1999 (d:o
53/359/98) Heikki Ulkuniemen hakemukseen, kilpailuneuvoston
päätökset 26.3.1999 (d:o 14/690/99, d:o 15/690/99, d:o 16/690/99,
d:o 19/690/99, d:o 20/690/99 ja d:o 21/690/99) Seinäjoen Energia
Oy:n hakemuksiin, kilpailuneuvoston päätös 13.9.1999 (d:o
78/690/99) Seinäjoen Energia Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston
päätös 27.9.1999 (d:o 74/690/99) Kiinteistöpalvelu Otek Oy:n
hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 1.11.1999 (d:o 92/690/99)
Osmo Siposen hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 20.1.2000
(d:o 120/690/99) Taivalkosken ULA-Taksi Oy:n hakemukseen,
kilpailuneuvoston päätös 10.4.2000 (d:o 4/690/2000) Reijo
Ihanamäen ym. hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 12.6.2000
(d:o 64/690/2000) Kauko Palosen hakemukseen, kilpailuneuvoston
päätös 12.6.2000 (d:o 65/690/2000) Pasi Kerälän hakemukseen,
kilpailuneuvoston päätös 6.4.2001 (d:o 10/690/2001) Maarakennus
Rasimus Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 28.5.2001
(d:o 40/690/2001) Maanrakennus Sautila Oy:n hakemukseen,
kilpailuneuvoston päätös 11.6.2001 (d:o 71/690/2001) Oy Audiator
Ab:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 18.6.2001 (d:o
83/690/2001) Uudenkaupungin Työvene Oy:n hakemukseen,
kilpailuneuvoston päätös 28.8.2001 (d:o 27/690/2001) Oy Esso Ab:n
hakemukseen ja kilpailuneuvoston päätös 28.8.2001 (d:o
28/690/2001) Oy Esso Ab:n hakemukseen.