Julkista hankintaa koskeva hakemus nuohouspalveluiden tarjouskilpailua koskevassa asiassa
Dnro 56/690/2001 Antopäivä 15.10.2001
Dnro 56/690/2001 Antopäivä 15.10.2001
1. TARJOUSPYYNTÖ JA TARJOUSKILPAILUA KOSKEVA PÄÄTÖS
Vantaan kaupunki on 26.1.2001 pyytänyt Helsingin Sanomissa julkaistulla tarjouspyynnöllä tarjouksia III-piirin piirinuohouksesta. Tarjouspyynnössä todetaan, että Vantaan kaupunki on päättänyt järjestää nuohouspalvelut ostamalla ne yksityisiltä toiminnanharjoittajilta.
Vantaan kaupungin teknisen toimen johtaja Seppo Heinänen on 7.3.2001 pöytäkirjan 87 §:n kohdalla tekemällään päätöksellä päättänyt valita III-nuohouspiirin vastuulliseksi piirinuohoojaksi nuohoojamestari A:n siten, että nuohoussopimus solmitaan Vantaan kaupungin ja piirinuohoojan kesken määräajaksi 1.5.2001-31.12.2004.
2. HAKEMUS
Nuohous ja ilmastointipuhdistus Petri Valve Oy on 26.3. 2001 toimittanut kilpailuneuvostolle hakemuksen koskien edellä mainittua hankintapäätöstä. Hakija lausuu hakemuksensa perusteluna muun ohella, että valituksi tulleella A:lla ei ole rekisteröityä nuohousyritystä eikä kokemusta nuohousyrittäjänä. Näin ollen A ei ole voinut tarjota ja täyttää valinnassa annettuja pisteitä. Hakija katsoo, että A:lla ei ole teknisiä edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Hakija vaatii, että tarjoukset tutkitaan ja että valinta tehdään tarjousten perusteella.
3. VASTINE
Vantaan kaupunki on 11.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle vastineen asiassa. Kaupunki vaatii ensisijaisesti, että hakemus jätetään tutkimatta. Toissijaisesti kaupunki kiistää hakijan vaatimukset perusteeltaan ja vaatii, että hakemus hylätään. Kaupunki vaatii, että hakija velvoitetaan korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen, koska yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen. Kaupunki ilmoittaa oikeudenkäyntikuluikseen tässä vaiheessa 2.000 mk.
Kaupunki lausuu vastineessaan muun ohella seuraavaa. Julkisista hankinnoista annetussa laissa hankinnalla tarkoitetaan nimenomaan vastikkeellisia hankintoja. Tätä käsitystä puoltaa myös lain esitöissä oleva maininta siitä, että lain perimmäisenä tavoitteena on nimenomaan kustannusten säästö ja siis julkisten verovarojen käyttäminen mahdollisimman edullisella tavalla.
Kaupunki toteaa, että pelastustoimilain (561/1999) 38 §:n mukaisesti kunnan velvollisuutena on huolehtia nuohouksen järjestämistavasta kunnassa. Kunta voi huolehtia nuohouksesta itse, tai hankkia nuohouspalvelut yksityiseltä palvelujen tuottajalta, taikka sallia koko kunnassa tai sen osassa rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta yksityisen palvelujen tuottajan kanssa.
Jos kunta järjestää nuohouspalvelut edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, kunta voi päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta. Pelastustoimilain 23 §:n perusteella rakennuksen omistajan ja haltijan vastuulla on huolehtia siitä, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan. Kun kunta järjestää nuohouspalvelut edellä kohdassa 2 esitetyllä tavalla, kyseessä on vuoden 1976 palo- ja pelastustoimilain piirinuohousjärjestelmää vastaava järjestelmä (HE 76/1998 vp., s. 38-39). Nuohoojat eivät tällöin ole työsuhteessa kuntaan.
Vantaan kaupunki on päättänyt järjestää nuohouksen siten, että kaupunki tarjoaa kuntalaisille nuohouspalvelut yksityisten palveluntuottajien eli piirinuohoojien välityksellä valitsemalla parhaan mahdollisen yksityisen nuohouspalvelun tuottajan kuhunkin kaupungin kolmesta nuohouspiiristä. Hakemuksen kohteena on näiden nuohouspalveluiden lakisääteiseen järjestämiseen liittyvä yksityisen palveluntuottajan valinta. Kaupunki ei suorita palveluntuottajalle korvausta palvelun tuottamisesta, vaan palveluntuottaja perii maksun nuohouksen tilanneelta rakennuksen omistajalta/haltijalta. Kaupunki ei siis itse osta mitään palvelua. Nuohouksesta kuntalaisilta perittävä maksu määräytyy Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti ja palveluntuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa sovitaan siitä, että nuohoustyöstä ei saa periä muuta maksua. Kunnan asukkaat saavat täten onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tärkeän nuohouspalvelun asuinpaikasta riippumatta tasapuoliseen hintaan. Edellä esitetty järjestelmä on valtakunnallisesti yksi yleisimmistä käytössä olevista menettelytavoista.
Tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut, että kaupunki on velvollisuuksiensa täyttämiseksi valinnut kuntalaisille välitettävistä palveluista parhaaksi katsomansa palvelun. Kaupunki ei ole hankkinut palvelua itselleen, vaan huolehtinut nuohouspalvelun järjestämisestä pelastustoimilain mukaisesti. Kyseessä on lähinnä toimiluvan myöntämiseen rinnastettava toimenpide. Koska kysymys on piirinuohoojapalvelujen järjestämisestä kuntalaisten saataville eikä hankinnasta, kaupunki ei suorita korvausta palvelun järjestämisestä. Palveluntuottajan valinnan hankintalainsäädännössä tarkoitettu arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten nolla markkaa.
Edellä mainituilla perusteilla kaupunki katsoo, että nuohouspalvelun järjestämistä tarjouskilpailun avulla ei tule käsitellä hankintasäännösten tarkoittamana hankintana eikä siihen tule soveltaa hankintalainsäädäntöä. Kilpailuneuvosto ei siten ole toimivaltainen käsittelemään hakemusta, vaan hakemus tulee jättää tutkimatta.
Kaupunki lausuu, että hakijan hakemuksen liitteenä oleva nuohouspalvelusopimuksen malli ei ole ollut liitteenä tarjouspyyntöasiakirjassa. Kyseistä mallipohjaa ei ole enää käytetty, vaan sopimusehtoja on muutettu jo vuonna 2000 uuden pelastustoimilain voimaan tulon vuoksi. Hakijan väite, että kaupunki on muuttanut kantaansa siten, että yrityksen sijaan on päätetty valita yksityishenkilö vastuulliseksi piirinuohoojaksi, on perusteeton. Vantaan kaupunki ei ole missään vaiheessa edellyttänyt, että tarjousten tekijöiden tulisi olla yrityksiä. Helsingin Sanomissa julkaistussa ilmoituksessa tarjouksia on pyydetty nimenomaan "yksityisiltä toiminnanharjoittajilta". Toiminnanharjoittaja voi olla myös ammatinharjoittaja. Myöskään tarjouspyyntöasiakirjassa ei ole edellytetty, että tarjouksen tekijä olisi yritys.
Lisäksi kaupunki esittää käsityksensä tarjousten vertailusta.
Vantaan kaupunki on 11.10.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle selvityksen, jossa kaupunki kilpailuneuvoston pyynnöstä esittää arvionsa nuohoustoiminnan taloudellisesta kokonaisarvosta Vantaan III-nuohouspiirissä aikavälillä 1.5.2001-31.12.2004. Kaupunki toteaa, että sillä ei ole käsitystä kokonaisarvosta, koska nuohoustoiminnan laskutus on piirinuohoojan tiedossa. Kaupunki on tehnyt arvionsa Nuohous ja IV-säätö Laine Oy:n tietojen perusteella. 1.5.-30.9.2001 verollinen myynti on ollut noin 600.000 mk. Tästä laskien vuosittainen myynti on noin 1.400.000 mk. Näin ollen Vantaan kaupungin pelastuslaitos esittää arviona, että nuohoustoiminnan kokonaisarvo aikavälillä 1.5.2001-31.12.2004 on noin 5.000.000 mk.
4. LAUSUNTO
Nuohous ja IV-Säätö Laine Oy on 16.5.2001 ja 22.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle lausuntoja asiassa. Yhtiö toteaa muun ohella, että A:lla on käytössään Nuohous ja IV-Säätö Laine Oy:n kalusto, atk-rekisterit, työntekijät ym. tarvittava välineistö nuohoustoiminnan suorittamiseen ja näin ollen tekniset edellytykset hankinnan toteuttamiseen ovat kunnossa ja käyttövalmiina. Yhtiö ilmoittaa, että A on toiminut yrityksessä työnjohtajana yli vuoden verran III-nuohouspiirissä sekä itsenäisesti Vantaan II-nuohouspiirissä yli 7 vuotta.
5. HAKIJAN VASTASELITYS
Hakija on 28.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle vastaselityksen asiassa. Hakija lausuu muun ohella, että pelastustoimilaissa kunta on velvoitettu järjestämään nuohouspalvelut kunnassa. Hakija katsoo, että mikäli kunta ei itse järjestä kunnallista nuohousta, kunnan on hankittava se yksityisiltä palveluntuottajilta palveluna, mikä tekee palvelusta kunnan hankinnan. Nuohoussopimus solmitaan Vantaan kaupungin eikä kaupunkilaisten ja palveluntuottajan välillä. Tämän vuoksi kaupunki on palvelun hankkija.
KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS
1. Asian tutkiminen
Vantaan kaupunki on edellä esitetyllä tavalla vaatinut ensisijaisesti, että kilpailuneuvoston tulee jättää hakemus tutkimatta.
Julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 1 momentissa säädetään lain soveltamisalasta ja tarkoituksesta. Säännöksen mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintalaissa tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailun aikaansaamiseksi sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi noudatettava hankinnassaan, mitä hankintalaissa säädetään. Täten hankintalakia sovelletaan julkisten hankintayksiköiden suorittamiin hankintoihin.
Julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Lainvalmisteluaineiston mukaan (HE 154/1992 vp s. 12.; HE 69/1997 vp s. 16) hankinnan määritelmä on laaja. Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa (kuten osamaksukauppa, leasing-kauppa ja optiosopimukset) sekä urakalla teettämistä.
Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan pykälän 2 momentissa säädetyin rajoituksin hankintayksikön ja palvelun suorittajan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee palvelun ostamista.
Kilpailuneuvosto toteaa, että asian kohteena olevalla palvelusopimuksella on taloudellista arvoa ja palkkioiden saajana on palvelun tarjoaja.
Vantaan kaupungilla on pelastustoimilain 38 §:n mukaisesti oikeus päättää nuohouspalveluiden järjestämisestä kaupungissa. Pelastustoimilain 38 §:n lainvalmisteluaineistossa (HE 76/1998 vp.) todetaan, että kunta voi järjestää nuohouspalvelut joko omana välittömänä toimintana, jolloin nuohoojat ovat palvelussuhteessa kuntaan, tai antamalla tarjouskilpailun perusteella nuohoustoimi yksityisen nuohoojan tai yrityksen hoidettavaksi. Vaihtoehtona kunnan järjestämälle nuohoustoimelle on sopimusperusteinen nuohousjärjestelmä, jossa rakennuksen omistaja tai haltija saa itse valita nuohouksen suorittajan. Sopimusperusteiseen nuohousjärjestelmään siirtyminen edellyttää kunnan tekemää päätöstä.
Kilpailuneuvosto toteaa, että käsiteltävässä tapauksessa Vantaan kaupunki on antanut nuohoustoimen ulkopuolisen hoidettavaksi sen sijaan, että kaupunki olisi huolehtinut nuohouksesta itse tai että kaupunki olisi tehnyt päätöksen sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta yksityisen palveluntuottajan kanssa. Kun kaupunki haluaa päättää nuohouspalveluiden tarjoajasta, nyt sovellettu malli on vaihtoehtoinen sen kanssa, että kaupunki tuottaisi palvelun välittömänä omana toimintana.
Korkein hallinto-oikeus on 5.12.2000 antamassaan päätöksessä (KHO 5.12.2000 taltio 3175) pysyttänyt voimassa kilpailuneuvoston päätöksen, jossa kilpailuneuvosto on katsonut, että Lappeenrannan kaupungin nuohouspalveluiden järjestämisestä järjestämässä tarjouskilpailussa on kyse julkisesta hankinnasta, johon tulee sovellettavaksi kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettu asetus (380/1998) ja asetuksessa säädetty velvollisuus julkaista hankinnasta hankintailmoitus.
Edellä olevilla perusteilla kilpailuneuvosto katsoo, että kyseessä on sellainen hankinta, johon tulee sovellettavaksi julkisista hankinnoista annettu laki. Täten asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Vantaan kaupunki on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö. Koska kaikki kilpailuneuvoston toimivallalle säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, kilpailuneuvosto on tutkinut hakemuksen.
Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä euroina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä ovat kynnysarvojen markkamääräiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut palveluhankintojen edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle 2001 1.189.146 markkaa.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua asetusta.
2. Hankintailmoituksen julkaiseminen
Julkisista hankinnoista annetun lain ja kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen pääperiaatteita ovat sekä julkisten hankintojen kilpailuttaminen että tarjoajien ja heidän tarjoustensa syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Lisäksi hankintamenettelyn tulee olla avointa. Syrjimättömyys ja tasapuolinen kohtelu tarkoittavat, paitsi kotimaisten tarjoajien samaan asemaan asettamista, myös ulkomaisten tarjoajien asettamista samaan asemaan kotimaisten tarjoajien kanssa. Keskeinen keino edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on vaatimus tarjouspyyntöjen julkistamisesta.
Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 22 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johdu. Asetuksen 20 §:n 2 momentin mukaan edellä tarkoitettu hankintailmoitus tulee toimittaa julkaistavaksi suomen- ja ruotsinkielisenä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämälle yksikölle. Kauppa- ja teollisuusministeriön määräämä yksikkö lähettää hankintailmoituksen julkaisemista varten myös Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Tällä hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä hankintailmoitukset julkaisevana tahona toimii Suomen virallisen lehden Julkiset hankinnat -lehti.
Kilpailuneuvosto toteaa, että julkisten hankintojen EY:n laajuista ilmoittamista koskevat säännökset ovat pakottavia. Kilpailuneuvoston tulee ottaa ne viran puolesta huomioon riippumatta siitä, onko kukaan asianosainen seikkaan vedonnut. Tulkinta on vahvistettu kilpailuneuvoston ratkaisukäytännössä useissa julkista hankintaa koskevissa päätöksissä.(1)
Hankintayksikkö on laiminlyönyt hankintailmoituksen julkaisemisen. Hankintayksikkö ei ole myöskään esittänyt poikkeuksellista kiirettä tai muutakaan laillista perustetta hankintailmoituksen julkaisematta jättämiseen. Hankintamenettely on täten ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista ja hankintayksikkö tulee velvoittaa korjaamaan virheellinen hankintamenettelynsä.
Koska hankintamenettely on kokonaisuudessaan ollut sillä tavalla virheellistä, että hankintamenettely tulee aloittaa alusta, kilpailuneuvosto ei tutki virheellisessä hankintamenettelyssä annettuihin tarjouksiin liittyviä hakijan väitteitä. Asian lopputulos huomioon ottaen kilpailuneuvosto hylkää Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuneuvoston puheenjohtaja on pääsihteerin esittelystä ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Puheenjohtajan toimivalta perustuu kilpailuneuvostosta annetun lain 4 §:n 2 momenttiin ja kilpailuneuvoston 12.10.2000 tekemään päätökseen eräiden asioiden käsittelystä.
3. Päätöslauselma
Kilpailuneuvosto kumoaa Vantaan kaupungin teknisen toimen johtajan Seppo Heinäsen 7.3.2001 pöytäkirjan 87 §:n kohdalla tekemän päätöksen, jolla Heinänen on päättänyt valita Vantaan III-nuohouspiirin vastuulliseksi piirinuohoojaksi nuohoojamestari A:n määräajaksi 1.5.2001-31.12.2004.
Mikäli Vantaan kaupunki jatkaa nuohouspalveluiden hankintaa tässä päätöksessä tarkoitetulla tavalla julkisena hankintana, kilpailuneuvosto velvoittaa Vantaan kaupungin julkaisemaan kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 22 §:ssä ja 20 §:ssä tarkoitetun hankintailmoituksen, järjestämään uuden tarjouskilpailun sekä tekemään uuden hankintapäätöksen 1.3.2002 mennessä. Tämän velvoitteen tehosteeksi kilpailuneuvosto asettaa sadantuhannen (100. 000) markan uhkasakon.
Kilpailuneuvosto hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.
4. Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty. Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus liitteenä. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 2 momentin mukaan kilpailuneuvoston uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.
(1) Muun muassa kilpailuneuvoston seuraavat päätökset: kilpailuneuvoston päätös 6.6.1997 (d:o 6/359/97) Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 6.6.1997 (10/359/97) Oy ViaPipe Ab:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 16.6.1997 (19/359/97) Gold Line Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 28.8.1997 (d:o 20/359/97) Jääskeläisen Auto Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 22.1.1999 (d:o 58/359/98) Oy Ekenäs Entreprenad Ab:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 22.1.1999 (d:o 62/359/98) Biomaa Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 26.2.1999 (d:o 7/690/99) Juhan Leipomo Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 26.2.1999 (d:o 54/359/98) Transportfirma R & T-B Johansson Öb:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 16.3.1999 (d:o 53/359/98) Heikki Ulkuniemen hakemukseen, kilpailuneuvoston päätökset 26.3.1999 (d:o 14/690/99, d:o 15/690/99, d:o 16/690/99, d:o 19/690/99, d:o 20/690/99 ja d:o 21/690/99) Seinäjoen Energia Oy:n hakemuksiin, kilpailuneuvoston päätös 13.9.1999 (d:o 78/690/99) Seinäjoen Energia Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 27.9.1999 (d:o 74/690/99) Kiinteistöpalvelu Otek Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 1.11.1999 (d:o 92/690/99) Osmo Siposen hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 20.1.2000 (d:o 120/690/99) Taivalkosken ULA-Taksi Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 10.4.2000 (d:o 4/690/2000) Reijo Ihanamäen ym. hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 12.6.2000 (d:o 64/690/2000) Kauko Palosen hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 12.6.2000 (d:o 65/690/2000) Pasi Kerälän hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 6.4.2001 (d:o 10/690/2001) Maarakennus Rasimus Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 28.5.2001 (d:o 40/690/2001) Maanrakennus Sautila Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 11.6.2001 (d:o 71/690/2001) Oy Audiator Ab:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 18.6.2001 (d:o 83/690/2001) Uudenkaupungin Työvene Oy:n hakemukseen, kilpailuneuvoston päätös 28.8.2001 (d:o 27/690/2001) Oy Esso Ab:n hakemukseen ja kilpailuneuvoston päätös 28.8.2001 (d:o 28/690/2001) Oy Esso Ab:n hakemukseen.
|