Julkista hankintaa koskeva hakemus sähköhankinnan tarjouskilpailua koskevassa asiassa
Dnro 14/690/99 Antopäivä 26.3.1999
Kilpailuneuvosto on 26.3.1999 pitämässään istunnossa, johon ovat tämän asian käsittelyn osalta osallistuneet puheenjohtaja Tulokas, varapuheenjohtaja Heikonen, sekä jäsenet Astola, Lilja, Liljeblom, Pekkarinen, Stenbacka ja Timonen, päättänyt seuraavaa.
Dnro 14/690/99 Antopäivä 26.3.1999
1. TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri eli ns. Kuusiokunnat valtuuttivat konsultti X:n Insinööritoimisto Sartekno Oy:stä järjestämään kuntien sähkönhankintaa koskevan tarjouskilpailun. X pyysi 3.11.1998 päivätyllä kirjeellä tarjouksia sähköenergian toimittamisesta tarjouspyynnöstä lähemmin ilmeneville Kuusiokuntien sähkönkäyttöpaikoille. Tarjouspyyntö lähetettiin 19 sähköntoimittajalle, joista 12 antoi tarjouksen määräaikaan 19.11.1998 klo 12.00 mennessä. Soinin kunnan tekninen lautakunta päätti 3.12.1998 hankkia sähköenergian yhden vuoden sopimuksella Vattenfall Sähkönmyynti Oy:ltä, mikäli Kuusiokuntien päätökset asiassa ovat yhtenäisiä. Myös Seinäjoen Energia Oy oli tehnyt tarjouksen sähkön toimittamisesta Kuusiokunnille. Tekninen lautakunta on 5.1.1999 hylännyt Seinäjoen Energia Oy:n hankintapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Myös muut Kuusiokunnat ovat X:n tekemän tarjousvertailun perusteella valinneet sähköntoimittajaksi Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n.
2. HAKEMUS
Seinäjoen Energia Oy on 10.2.1999 kilpailuneuvostolle saapuneessa hakemuksessaan vaatinut kilpailuneuvostoa poistamaan Soinin kunnan teknisen lautakunnan sähkönhankintaa koskevan päätöksen. Hakija vaatii, että tarjousvertailu tulee tehdä uudelleen tai järjestää uusi tarjouskilpailu. Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.
Hakijan mukaan tarjousvertailu on tehty tarjouspyynnöstä poikkeavalla energiajaottelulla ja tavalla, joka ei ole tasapuolinen tarjouksien kesken. Hakija on antanut tarjoushintansa olettaen, että vertailu suoritetaan nimenomaan tarjouspyynnön pohjalta. Tällöin on kyseessä yksi- tai kaksiaikainen energiajaottelu (päivä/yö). Hakija katsoo, että tarjouspyynnön mukaan päivä/yö-jaottelulla tarjouksensa antaneet tarjoajat ovat joutuneet syrjityksi, koska tarjousvertailu perustuu erilaiseen energiajakautumaan kuin tarjouspyynnön liitteissä esitettiin. Kaksiaikaisesti hinnoitelluiden ja tarjouspyynnöstä poikkeavien tarjousten kesken ei voi laskea vertailukelpoista keskihintaa, koska hinnoittelut perustuvat erilaisiin energiajakautumiin.
Hakija katsoo lisäksi, että tarjouksista ei ole valittu kunnille taloudellisinta sähköntoimitusvaihtoehtoa. Hakijan näkemyksen mukaan hankinta olisi tullut edullisemmaksi, jos sähkö tuntitehomitattuihin kohteisiin ja kulutuskäyräkohteisiin olisi hankittu eri toimittajilta.
3. VASTINE JA LAUSUNTO
Soinin kunta on kilpailuneuvostolle 19.2.1999 toimittamassaan vastineessa lausunut muun ohella seuraavaa. Tarjouspyynnössä on annettu mahdollisuus neljään eri hintaan, jota useat tarjoajat ovatkin käyttäneet. Vertailua varten tarjoajilta vaadittiin omiin kokemuksiinsa perustuvaa arviota kulutuksen rakenteesta. Arvion esitti kolme tarjoajaa, mutta arvion poisjättäneitäkään ei hylätty tarjouspyynnön vastaisina. Kuntaliitto on antanut asiassa lausunnon, jonka mukaan arvioitujen energiajakaumien keskiarvon käyttäminen vertailulaskelmissa on oikea menettely.
Sähkön hankintapäätöstä tehtäessä on pyritty hankintalaissa tarkoitettuun kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. Siihen asti kunnes kilpailutettujen sähköntoimitusten perusteella on saatu luotettavat lähtötiedot, oikeudenmukaisin ja vähiten virhelähteitä sisältävä toimitusten valinnan peruste on kokonaishinta.
Vattenfall Sähkönmyynti Oy on 22.2.1999 kilpailuneuvostolle saapuneessa lausunnossaan vaatinut ensisijaisesti, että hakemus tulee jättää tutkimatta, koska hakijalla ei ole oikeudellista intressiä asiassa. Hakija on hakemuksessaan ilmoittanut, että ei saavuta mitään hyötyä valituksen johdosta. Toissijaisesti Vattenfall Sähkönmyynti Oy vaatii, että hakemus hylätään kokonaisuudessaan perusteettomana. Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n käyttämä 4-aikajakauma on tarjouspyynnön mukainen. Tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia, koska kaikkien tarjousten vertailussa on käytetty samoja tarjouksista laskettuja energiajakauman arvioituja keskiarvolukuja. Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n tarjouksessa on edellytetty, että se on voimassa vain kokonaisuutena, koska sähkön kokonaishankinnalla voidaan saavuttaa edullisempi hintataso kuin sopimalla toimituksista kohteittain erikseen. Kokonaistoimitusta pyytämällä on pyritty suuren volyymin avulla saavutettavaan hintaetuun.
Hakija on 3.3.1999 toimittanut kilpailuneuvostolle vastaselityksen.
Kuusiokuntien puolesta konsultti X on 3.3.1999 kilpailuneuvoston pyynnöstä toimittanut selvityksen tarjouspyyntöä laadittaessa arvioidusta hankinnan kokonaisarvosta. Selvityksessä todetaan muun ohella seuraavaa. Tarjouspyynnössä ilmoitettiin muun muassa, että sopimus tullaan tekemään kunnittain. Sähkölaitoksen oli mahdollista tehdä tarjous myös pelkästään omalla jakelualueellaan sijaitsevan kunnan kiinteistöille, jolloin tarjous tuli osoittaa suoraan asianomaiseen kuntaan. Tarjouksessa tuli mainita, miten sopimukseen mukaan tulevan sähköenergian kokonaismäärä vaikuttaa energian hintaan. Edellä mainitut seikat osoittavat, että lähtökohtana oli kuntakohtainen sähköenergian hankinta, joten hankinnan arvoa tarkasteltiin kuntakohtaisesti. Arvioitu arvonlisäveroton hankinnan arvo vaihteli kunnittain 190 000 markasta 650 000 markkaan. Yhteenlaskettu arvonlisäveroton arvo oli siten noin 2 000 000 markkaa. Suoritetun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo kaikkien kuuden kunnan osalta on noin 1 850 000 markkaa. Peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla hankinta ei ylitä kynnysarvoa kokonaisarvonkaan osalta.
KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS
1. Hankintamenettely
Kuusiokuntien eli Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin, Töysän ja Ähtärin tekniset johtajat olivat 27.8.1998 päättäneet, että koko Kuusiokuntien alueen sähköenergia kilpailutetaan yhteisesti sähköntoimittajilla edullisimman tuloksen aikaansaamiseksi. Varsinainen kilpailuttaminen sekä siihen liittyvä selvitys ja yhtenäistäminen päätettiin antaa Sartekno Oy:n X:lle, joka lähetti 3.11.1998 päivätyn tarjouspyynnön 19 sähköntoimittajalle. Määräaikaan mennessä saapuneet 12 tarjousta avattiin Kuusiokuntien teknisten johtajien kokouksessa 19.11.1998. X laati tarjousvertailun, jonka perusteella Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n katsottiin antaneen edullisimman tarjouksen. Tarjouspyyntöä laadittaessa on arvioitu kyseessä olevan kynnysarvot alittava hankinta, minkä johdosta tarjouspyyntöä ei ole julkaistu virallisessa lehdessä.
Soinin kunnan tekninen lautakunta päätti 3.12.1998, että kunnan sähköenergia seuraavan yhden vuoden ajalle hankitaan Vattenfall Sähkönmyynti Oy:ltä, mikäli Kuusiokuntien päätökset ovat yhtenäisiä. Myös muut Kuusiokunnat ovat tarjousvertailun perusteella tehneet päätöksen valita sähkön toimittajaksi Vattenfall Sähkönmyynti Oy.
2. Sovellettavat säännökset ja asian tutkiminen
Asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri ovat julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuja hankintayksikköjä. Hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön, joka antaa hankinnan toisen tehtäväksi, on asetettava ehdoksi, että hankinnan tekijä noudattaa, mitä tässä laissa säädetään.
Kilpailuneuvosto on viran puolesta esikysymyksenä tutkinut hankintadirektiiveihin perustuvien hankinta-asetusten soveltumisen asiaan.
2.1. Peruspalvelusektorin hankinnat
Hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen peruspalveluyksiköiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään. Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (381/1998) 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asetusta sovelletaan peruspalvelutoimintoihin, joita ovat sellaisten kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, sekä talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin.
Peruspalveluasetus tulee sovellettavaksi peruspalveluyksikön hankkiessa tavaroita tai palveluita peruspalvelutoimintansa harjoittamista varten. Nyt käsiteltävänä olevassa hankinnassa on kyse siitä, että kunnat ostavat sähköenergiaa käyttöönsä sähkönmyyjiltä. Kunnat eivät siten itse harjoita peruspalveluasetuksessa tarkoitettua sähköön liittyvää peruspalvelutoimintaa. Kunnat eivät ole peruspalveluyksiköitä eikä niiden sähkönhankintaan sovelleta peruspalveluasetusta.
2.2. Tavara- ja palveluhankinnat
Edellä on todettu, että asiassa ei ole kyse peruspalvelutoimintaa koskevasta hankinnasta. Hankintamenettelyn oikeellisuuden ja menettelyyn sovellettavien säännösten arvioimisen kannalta tulee seuraavaksi ottaa esille kysymys siitä, sovelletaanko sähköön tavaraa vai palvelua koskevia hankintasäännöksiä.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisuissaan (Costa v. ENEL, 6/64 , ECR 1964 s. 1141 ja Almelo v. IJM, C-393/92, ECR 1994, s. I-1477) katsonut, että sähköön sovelletaan tavaraa koskevia säännöksiä, kuten esimerkiksi perustamissopimuksen 30 artiklaa. EY:n hankintadirektiiveillä täsmennetään ja osin laajennetaan primäärioikeuden mukaisia velvoitteita. Kun sähköä on Rooman sopimuksen primäärioikeuden tasolla pidettävä tavarana, tulee siihen vastaavasti sekundäärioikeuden tasolla soveltaa julkisista tavarahankinnoista annettua direktiiviä (93/36/ETY). Kyseisen direktiivin säännökset on Suomessa implementoitu lakiin julkisista hankinnoista ja asetukseen kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista (380/1998).
Edellä mainituin perustein kyse ei ole palvelusta, vaan sähköön sovelletaan tavaraa koskevia säännöksiä. Hankintaan tulevat sovellettavaksi hankintalain ohella hankinta-asetuksen (380/1998) tavarahankintoja koskevat säännökset, sikäli kuin säädetyt kynnysarvot täyttyvät.
2.3. Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n asian tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus
Seinäjoen Energia Oy on hakemuksessaan maininnut päätyneensä tekemään valituksen huolimatta siitä, että ei saavuta mitään hyötyä valituksen johdosta. Vattenfall Sähkönmyynti Oy on vaatinut hakemuksen jättämistä tutkimatta hakijan puuttuvan intressin johdosta. Hankintalain 9a §:n 1 momentin mukaan asian voi saattaa kilpailuneuvoston käsiteltäväksi ja käyttää siinä puhevaltaa se, jota asia koskee. Lain esitöiden mukaan hakijana voisi käytännössä olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä (HE 154/1992 vp., s. 15). Hakija on osallistunut tarjoajana käsillä olevaan tarjouskilpailuun ja on siten hankintalain tarkoittama asianosainen.
Hakemus kilpailuneuvostolle on saapunut hankintalain 9a §:n 2 momentin mukaisessa määräajassa eli ennen kuin asiassa on tehty hankintasopimus. Soinin kunta on vastineessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hakija ei ole ilmoittanut kunnalle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille kilpailuneuvostossa. Hakija on vastaselityksessään maininnut ilmoittaneensa asiasta suullisesti kunnan virkamiehille, mutta ei ole tehnyt sitä kirjallisesti. Kilpailuneuvosto toteaa, että hankintalain 9a §:n 2 momentin perusteella hakijan on ennen hakemuksen toimittamista kilpailuneuvostolle tehtävä hankintayksikölle asiaa koskeva kirjallinen ilmoitus. Ilmoituksen laiminlyömistä ei voi kuitenkaan pitää sellaisena seikkana, että hakemus olisi siitä syystä jätettävä tutkimatta.
Kun kaikki kilpailuneuvoston toimivallalle julkisten hankintojen osalta säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, kilpailuneuvosto on tutkinut asian.
3. Kynnysarvojen täyttyminen
Edellä mainituin perustein asiassa on todettu olevan kyse tavarahankinnasta. Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen tavara- ja palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200 000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä kynnysarvojen markkamääräiset arvot ovat. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut edellä mainituksi markkamääräiseksi kynnysarvoksi 1 161 374 markkaa vuodelle 1998.
Asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. 6 §:n 3 momentissa mainitaan, että sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Sopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa optio- ja pidennysehdot mukaan luettuna. Asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan kunkin erän arvo on otettava huomioon kokonaisarvoa laskettaessa, jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus.
Kilpailuneuvosto toteaa, että milloin hankinnan tarkka arvo ei ole tiedossa tarjouspyynnön laatimishetkellä, hankintayksikön tulee arvioida hankinnan arvo. Arvion tulee perustua hankintayksikön tiedossa oleviin seikkoihin.
Kuntien puolesta kilpailuttamisen suorittanut konsultti X on ilmoittanut, että hankinnan arvioitu arvonlisäveroton arvo vaihteli kunnittain 190 000 markasta 650 000 markkaan, joten yhteenlaskettu arvo oli noin 2 000 000 markkaa vuodessa. Hankintasopimus tullaan tekemään kunnittain. Lähtökohtana oli kuntakohtainen sähköenergian hankinta, joten tarjouspyyntöä laadittaessa hankinnan arvoa tarkasteltiin kuntakohtaisesti. Kynnysarvon ei siten arvioitu ylittyvän.
Tarjouspyyntö on käsittänyt sähköenergian toimittamisen tarjouspyynnön liitteissä yksilöidylle Kuusiokuntien sähkönkäyttöpaikoille, joita ovat kuntien kiinteistöt ja katuvalot. Kyse on kuuden kunnan yhteishankinnasta. Tarjous on tullut jättää kuntien puolesta kilpailuttamisen hoitaneelle Insinööritoimisto Sartekno Oy:lle. Tarjouspyynnössä on todettu, että sähkölaitos voi myös tehdä tarjouksen pelkästään omalla jakelualueellaan sijaitseville ao. kunnan kiinteistöille, jolloin myös tarjous osoitetaan suoraan ao. kuntaan. Tarjousta on pyydetty 1- ja 2-vuotista sopimusta silmälläpitäen. Tarjouspyynnössä on pyydetty ottamaan huomioon, että sopimus tullaan tekemään kuntakohtaisesti, jolloin myös laskutuksesta sovitaan kuntakohtaisesti.
Kuntaliitto on antanut 25.1.1999 konsultti X:n pyynnöstä lausunnon Kuusiokuntien sähkönoston kilpailuttamisesta. Lausunnossa mainitaan muun ohella, että ”yhteishankinnasta voidaan todeta, että sen nimenomainen tarkoitus on suuren hankintavolyymin ansiosta saada kullekin hankinnassa mukana olevalle kunnalle yhteishankintaetua. Tarjousten jakaminen yksittäisiin kuntakohtaisiin tai vaikkapa kulutuspaikkakohtaisiin osiin johtaisi käytännössä yhteishankinnalla tavoiteltavan edun menettämiseen. Edullisimman kokonaistarjouksen tehneellä toimittajalla ei nimittäin olisi tällaisessa tapauksessa enää velvollisuutta toimittaa yksittäisiin kohteisiin sähköä kokonaistarjouksen mukaisella hinnoittelulla.”
Voittaneen tarjouksen arvo vuodessa on noin 1 800 000 markkaa. Kyseessä on kokonaistarjous, joka on annettu kaikkien kuuden kunnan yhteenlasketun vuosienergiamäärän perusteella.
Kuusiokunnat ovat yhteisellä tarjouspyynnöllä kilpailuttaneet sähköntoimittajia tarkoituksenaan saavuttaa kustannussäästöjä yhteishankinnasta saatavaa etua hyödyntämällä. Tällöin kynnysarvon täyttymisen kannalta oikeudellisesti ratkaisevaa ei ole se, että kunnat tekevät sopimukset erikseen tai että myös osatarjouksia on ollut mahdollista antaa. Kilpailuneuvosto on vakiintuneessa käytännössään katsonut, että yhdellä tarjouspyynnöllä kilpailutetut osahankinnat tulee laskea yhteen, vaikkakin osatarjouksia tehneiden yksittäisten tarjoajien kanssa tehdään erilliset sopimukset. Näitä ratkaisuja on annettu erityisesti taksi- ja linja-autoliikenteen kilpailuttamisen osalta. Perustana tälle ovat direktiivien kynnysarvon laskemista koskevat säännökset, joiden mukaan lähtökohtana on tarjouspyyntö ja kilpailutettavan kohteen kokonaisarvo. Samalla tavalla on arvioitava käsillä olevaa peilikuvatilannetta, jossa hankintayksiköitä on useita ja valittuja toimittajia yksi. Kuusiokuntien hankinnalla on tavoiteltu suuremmalla volyymilla saatavaa kustannushyötyä. Ensisijaisena vaihtoehtona tarjoajien on tullut antaa kokonaistarjous kaikkien kuuden kunnan osalta, joskin myös osatarjoukset on toissijaisesti sallittu. Hankinnassa on sittemmin myös päädytty kaikkia kuutta kuntaa koskevan kokonaistarjouksen hyväksymiseen. Ottaen huomioon hankinnan luonne yhteishankintana ja tarjouspyynnön määräykset, kynnysarvo on määriteltävä yhteisostajina toimivien kuuden kunnan hankinnan yhteisvolyymin perusteella.
Kilpailuneuvosto toteaa, että kynnysarvon täyttymistä arvioidessaan kuntien on tullut ottaa huomioon hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo kaikkien kuntien osalta. Tarjousta pyydettiin sekä yksi- että kaksivuotista sopimusta varten, joten asetuksen 6 §:n 3 momentin perusteella sopimuksen ennakoitu arvo on tullut määrittää kahden vuoden ajalle.
Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuneuvosto toteaa, että hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvon, minkä johdosta asetus soveltuu hankintaan.
4. Hankinnan EY:n laajuista ilmoittamista koskevien säännösten pakottavuus
Julkisia hankintoja koskevan lain ja asetuksen pääperiaatteena on hankintojen kilpailuttaminen sekä tarjoajien että tarjousten syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Lisäksi tarjousmenettelyjen tulee olla avoimia. Syrjimättömyys ja tasapuolinen kohtelu tarkoittavat paitsi kotimaisten tarjoajien samaan asemaan asettamista myös ulkomaisten tarjoajien asettamista samaan asemaan kotimaisten tarjoajien kanssa. Tärkein keino edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi on vaatimus tarjouspyyntöjen julkistamisesta. Hankinnasta on hankinta-asetuksen 20 §:n mukaan toimitettava ilmoitus kauppa- ja teollisuusministeriön määräämälle yksikölle. Kilpailuttamisen perusteella tänä tahona toimii tällä hetkellä Suomen virallisen lehden Julkiset Hankinnat -lehti. Julkiset Hankinnat -lehti lähettää ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.
Asetuksen 22 §:n mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johdu. Edellä olevat säännökset perustuvat EY:n hankintadirektiiveihin, joiden tarkoituksena on turvata Euroopan Unionin laajuisesti jäsenmaista olevien yritysten mahdollisuudet osallistua EY:n kynnysrajat täyttäviin tarjouskilpailuihin.
Hankintojen EY:n laajuista ilmoittamista koskevat hankintalain- ja asetuksen säännökset ovat pakottavia, jotka kilpailuneuvoston tulee ottaa viran puolesta huomioon. (Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab ja Oy ViaPipe Ab, d:ot 6/359797 ja 10/359/97, kilpailuneuvoston päätös 6.6.1997; Gold Line Oy, d:o 19/39797, kilpailuneuvoston päätös 16.6.1997; Oy Ekenäs Entreprenad Ab, d:o 58/359/98, kilpailuneuvoston päätös 22.1.1999; Biomaa Oy, d:o 62/359/98, kilpailuneuvoston päätös 22.1.1999; Transportfirma R & T-B Johansson Öb, d:o 54/359/98, kilpailuneuvoston päätös 26.2.1999; Juhan Leipomo Oy, d:o 7/690/99, kilpailuneuvoston päätös 26.2.1999; autoilija A, d:o 53/359/98, kilpailuneuvoston päätös 16.3.1999.)
Kuusiokunnat eli Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri ovat yhteishankinnassaan laiminlyöneet hankintailmoituksen toimittamisen asetuksen 20 §:n mukaisesti. Kunnat eivät ole myöskään esittäneet poikkeuksellista kiirettä tai muutakaan laillista perustetta ilmoituksen julkaisematta jättämiseen.
Kilpailuneuvosto on tänään antamillaan päätöksillä d:o 15/690/99, 16/690/99, 19/690/99, 20/690/99 ja 21/690/99 ratkaissut Seinäjoen Energia Oy:n Kuusiokuntien sähkönhankinnan kilpailuttamisesta tekemät hakemukset myös Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Töysän ja Ähtärin osalta.
Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuneuvosto on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.
5. Päätöslauselma
Kilpailuneuvosto kumoaa Soinin teknisen lautakunnan 3.12.1998 tekemän päätöksen, jolla se on valinnut sähkön toimittajaksi Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n. Mikäli hanketta jatketaan julkisena hankintana, hankinnasta on ilmoitettava edellä 4. kohdassa mainituin tavoin ja siinä tulee muutoinkin noudattaa hankintalainsäädäntöä.
6. MUUTOKSENHAKU
Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty. Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus liitteenä.
|