Julkista hankintaa koskeva hakemus projektinjohtourakkaa koskevassa asiassa

Dnro 70/690/2001
Antopäivä 28.5.2001

Kilpailuneuvosto on 28.5.2001 pitämässään istunnossa, johon ovat tämän
asian käsittelyn osalta osallistuneet puheenjohtaja Tulokas, varapuheenjohtaja
Heikonen, sekä jäsenet Astola, Liljeblom ja Pekkarinen, päättänyt seuraavaa

1.TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tiehallinto on 4.1.2001 Julkiset Hankinnat –lehden numerossa 1 julkaistulla
hankintailmoituksella pyytänyt ilmoittautumisia projektinjohtourakkaa
koskevaan tarjouskilpailuun. Projektinjohtourakan on ilmoitettu sisältävän
valtatien 6 parantamisen 54 kilometrin pituudelta mukaan lukien
rakennussuunnittelun ja rakentamisen kaikkine tiejärjestelyineen ja muine
töineen. Tarjouskilpailun ratkaisuperusteeksi on ilmoitettu
kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen arviointikriteereiksi
tärkeysjärjestyksessä tavoitehinta, alustava projektisuunnitelma,
projektinjohtopalkkio, tiedot tarjouksen antajasta preferensseineen ja
projektinohjaustyökalut. Tarjouskilpailuun on määräajassa ilmoittautunut hakija
mukaan lukien kuusi yritystä, joille kaikille on lähetetty tarjouspyyntöasiakirjat
19.2.2001.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousvertailu toteutetaan kahden kuoren
menettelynä, ensimmäisessä kuoressa ovat tiedot tarjouksen antajasta,
projektinohjaustyökaluista ja projektisuunnitelmasta, joista tekijöistä annetaan
laatupisteitä ja toisessa kuoressa ilmoitetaan tavoitehinta, kiinteä palkkio,
ehdollisten kohteiden tavoitehinnat, vakuuksien ja vakuutuksien laatu ja antajat
sekä muut asiat. Valinta suoritetaan laatupisteiden, tavoitehinnan ja kiinteän
palkkion pohjalta laskettavan vertailuhinnan perusteella. Vertailuhintaa
laskettaessa tavoitehinnan painoarvokerroin on 0,4, laadun 0,2 ja kiinteän
palkkion 0,6.

Tiehallinto on lähettänyt tarjousaikana 23.3.2001 hakijalle kirjeen, jossa se on
todennut, ettei Tieliikelaitos voi osallistua käytävään urakkakilpailuun syystä,
että Tieliikelaitos on osallistunut vuonna 1995 vahvistetun tiesuunnitelman ”Vt 6
parantaminen välillä Uudenmaan läänin raja – Suvioja” muuttamiseen
ATK-muotoon, maaperä- ja olosuhdetietojen täydentämiseen ja
suunnitteluaineiston kokoamiseen vuoden 2000 kesäkuun jälkeen ja vuoden
2001 aikana. Kirjeessä on viitattu tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen
valmistuneeseen selvitykseen maarakennusalan pelisäännöistä koskien eri
osapuolten jääviyksiä osallistua Tiehallinnon toimeksiantoihin.

2. HAKEMUS

Tieliikelaitos on 11.4.2001 kilpailuneuvostolle saapuneessa hakemuksessaan
vaatinut kilpailuneuvostoa poistamaan Tiehallinnon päätöksen 23.3.2001 ja
kieltämään päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti kilpailuneuvoston
käsittelyn ajaksi. Vaihtoehtoisesti hakija on vaatinut kilpailuneuvostoa
velvoittamaan hankintayksikkö suorittamaan hyvitysmaksua sekä korjaamaan
virheellisen menettelynsä myöhemmissä hankinnoissa. Hakija on lisäksi
vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteluina hakija esittää muun ohella seuraavaa.

Hakija toteaa, ettei Tieliikelaitoksen osalta ole osoitettavissa mitään
kynnysarvoasetuksen tai hankintalain mukaista poissulkemisen edellytystä,
eikä Tiehallinto ole edes väittänyt, että Tieliikelaitoksen jääväämiselle olisi ollut
jokin laissa tai asetuksessa säädetty peruste. Tiehallinto on syyllistynyt
lainvastaiseen menettelyyn sulkemalla hakijan pois urakkakilpailusta.

Hankintayksikön on huolehdittava tarjouskilpailun tasapuolisuudesta ja
syrjimättömyydestä hankintalain 6 § 3 momentin ilmoittamin tavoin. Lisäksi
hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet
lain 5 §:n tavoin. Mikäli tarjouskilpailun tasapuolisuutta pyritään edistämään
sulkemalla pois kyvykkäitä tarjoajia ilman, että ne ovat syyllistyneet
virheelliseen tai moitittavaan menettelyyn, tällaisia toimijoita syrjitään.
Tasapuolisuuden varmistaminen on mahdollista muun muassa siten, että
kaikilla urakkakilpailuun osallistuvilla yrityksillä on samat lähtötiedot kuin
suunnittelusta vastanneella yrityksellä, kuten kilpailuneuvosto on
päätöksessään d:o 95/690/1999 sivulla 30 todennut.

Tiehallinnon päätös on myös suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska
vähäisellä noin 400.000 markan arvoisella tiesuunnitelmien tekemiseen ja
täydentämiseen osallistumisella tarjoaja estyy tarjoamasta
projektinjohtourakkaa, jonka ennakoitu kokonaisarvo on 290 miljoonaa
markkaa.

2. VASTINE JA LAUSUNTO

Tiehallinto on kilpailuneuvostolle 20.4.2001 toimittamassaan vastineessa
vaatinut, että kilpailuneuvosto hylkää hakemuksen kokonaisuudessaan ja
käsittelyn pitkittyessä antaa Tiehallinnolle luvan hankintasopimuksen
allekirjoittamiseen. Tiehallinto vaatii kilpailuneuvostoa velvoittamaan hakija
maksamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen myöhemmin
esitettävän laskelman mukaisesti. Tiehallinto on perusteiksi esittänyt muun
ohella seuraavaa.

Tieliikelaitoksen poissuljenta on perustunut hankintalain 6 §:n 3 momentin
tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteisiin. Osallistuminen
hankinnan kohteen tarkentavaan suunnitteluun on aikaansaanut tilanteen,
jossa Tieliikelaitos on muita tarjoajia edullisemmassa asemassa. Arvioinnissa
on käytetty apuna liikenne- ja viestintäministeriön (myöhemmin myös ”LVM”)
toimeksiannosta valmisteltua Maarakennusalan toimintatavat ja pelisäännöt
–selvitystä, joka on julkistettu 20.2.2001. Pelisäännöt eivät ole ristiriidassa
hankintalainsäädännön kanssa, vaan ne antavat tukea hankintasäännösten
tulkintaan, kun kysymyksessä on tarjoajan poissuljenta tarjouskilpailusta.
Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt, että pelisääntöjä noudatetaan.
Tiehallinto on ottanut Pelisäännöt käyttöön tiepiireille 9.3.2001 lähettämällään
kirjeellä.

Suunnittelutyötä on tehty kesästä 2000 alkaen Tielaitos tuotannon nimissä ja
työtä jatkettu vuodenvaihteen jälkeen Tieliikelaitoksen nimissä.
Tieliikelaitoksella on täten ollut tilaisuus tutustua suunnitteluaineistoon ja
valmistautua tarjouksen tekemiseen huomattavasti ennen muita tarjoajia.
Tieliikelaitoksella on ollut mahdollisuus suunnitelmaratkaisuillaan ohjata
tuotteen teknisiä ratkaisuja itseään suosivaan suuntaan. Hakijan suorittama
suunnittelutyö on sisältänyt mm. maatutkaluotausta ja muita
maaperätutkimuksiin liittyviä töitä tutkimustulkintoineen sekä
kallionlaatututkimuksia ja siltojen pohjatutkimustöiden täydentämistä.
Tieliikelaitoksella on ollut näillä perusteilla paremmat mahdollisuudet harkita
sekä tarjoamaansa tavoitehintaa että kiinteää palkkiota. PJ-urakoitsijan saama
bonus riippuu siitä, kuinka hyvin PJ-urakoitsija pystyy viemään hankkeen läpi.
Kuvatuissa olosuhteissa Tieliikelaitoksen pitäminen mukana tarjouskilpailussa
olisi vaarantanut muiden kilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän
kohtelun.

Kilpailuneuvoston oikeuskäytäntö (d:o 48/690/2000 ja d:o 95/690/2000)
osoittaa, että tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet voivat johtaa
poissuljentaan mitä moninaisimpien syiden perusteella, vaikkei kysymys olisi
suoraan hankintalaissa tai kynnysarvoasetuksessa mainituista tilanteista.

Asiassa on pidetty valmisteluistunto 3.5.2001. Pöytäkirjaan kirjattiin, että
Tiehallinto on velvollinen ottamaan Tieliikelaitoksen tarjouksen mukaan
tarjousvertailuun ja että, eikä Tiehallinto ei tee hankintapäätöstä ennen kuin
kilpailuneuvosto on antanut asiassa päätöksensä.

Hakija on 2.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle vastaselityksen ja sen
täydennyksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Tieliikelaitos on esittänyt eriävän mielipiteensä pelisääntöesitykseen. Sen
käsityksen mukaan Pelisäännöt ovat hankintalainsäädännön vastaiset.

Tieliikelaitoksen hankkeessa tekemä suunnittelutyö on tehty hankintayksikön
nimenomaisen tilauksen perusteella. Tieliikelaitos on aloittanut tarjoukseen
valmistelun samaan aikaan kuin muutkin tarjoajat, eli saatuaan tiedon siitä,
että oli tullut hyväksytyksi projektinjohtourakkaa koskevaan
hankintamenettelyyn. Siksi nyt käsillä olevassa vaiheessa laadittavilla
alustavilla suunnitelmilla, joita ei pisteytetä, on ylipäätään olemattomat
mahdollisuudet vaikuttaa tarjouskilpailun lopputulokseen. Tieliikelaitoksen
laatimat suunnitelma-aineistot tutkimustulkintoineen ja tuloksineen on
luovutettu tilaajalle, joka on jakanut aineiston edelleen kaikille tarjoajille.
Tieliikelaitoksella ei ole ollut millään tavoin parempia mahdollisuuksia harkita
tavoitehintaa, jonka vaikutus lopputulokseen on vain 40 prosenttia. Hakija
katsoo edellä mainitun perusteella, ettei se ole saanut mitään etua itselleen
osallistumisestaan hankkeeseen liittyvien suunnitelmien täydentämiseen.

Tieliikelaitos korostaa, ettei hankintayksikkö ole pystynyt osoittamaan mitään
konkreettista etua, jonka Tieliikelaitos olisi suunnitteluvaiheessa saanut.
Hankintayksikkö ei myöskään ole kyennyt näyttämään toteen
hankintamenettelyn tasapuolisuuden vaarantumista tilanteessa, jossa
Tieliikelaitos olisi kilpailussa mukana.

Tiehallinto on 8.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle vastauksen hakijan
vastaselitykseen.

Maarakennusalan toimintatavat ja pelisäännöt –selvityksessä on kysymys
hallinnollisesta ohjauksesta, jota LVM voi antaa Tiehallinnon alalla. Myös
Tiehallinnon keskushallinnolla on oikeus oman toimialansa ohjaukseen.
Käytännön ohjaus onkin jätetty Tiehallinnolle, joka ministeriön tahdon
mukaisesti on saattanut Pelisäännöt voimaan 9.3.2001 päivätyillä, tiepiireille
osoitetuilla kirjeillä. Pelisäännöt eivät ole ristiriidassa hankintalainsäädännön
kanssa, vaan ne tukevat hankintasäännösten tulkintaa.

Pelisäännöillä on valmistelutaustansa vuoksi myös sopimuksellinen luonne.
Pelisäännöissä on määritelty ne tilanteet, joissa toteutusta edeltäneeseen
suunnitteluun osallistunut toimija ei saa osallistua hankkeen varsinaiseen
toteutukseen. Näissä tilanteissa oletuksena on, että tällainen toimija on
varsinaista toteutusta koskevassa kilpailussa perusteettomasti muita
edullisemmassa asemassa. Poissuljenta perustuu ulkoisten tunnusmerkkien
toteutumiseen ilman että varsinaista hyödyn syntymistä tarvitsee näyttää
toteen. Tämä lähestymistapa on perusteltua, koska hyötymisen toteen näyttö
on yksittäistapauksissa lähes mahdotonta.

Hakija on 14.5.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle loppulausuntonsa, jossa se
on vaatinut, että kilpailuneuvosto poistaa Tiehallinnon päätöksen 23.3.2001 tai
vaihtoehtoisesti velvoittaa hankintayksikön suorittamaan Tieliikelaitokselle
hyvitysmaksua 18.700.000 markkaa laillisine viivästyskorkoineen ja velvoittaa
hankintayksikön korjaamaan virheellisen ns. Pelisääntöihin perustuvan
menettelynsä myöhemmissä hankinnoissaan. Hakija on lisäksi vaatinut
oikeudenkäynti- ja muiden kulujensa korvaamista 69.621 markalla
viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua kilpailuneuvoston päätöksen
antamispäivästä.

Syrjinnässä on kyse siitä, että jotain tarjoajaa kohdellaan huonommin kuin
muita tarjoajia pelkästään ulkoisten tosiasioiden perusteella ilman, että
kyseinen taho on syyllistynyt johonkin virheelliseen tai moitittavaan
menettelyyn. Hankintayksikön on varmistettava tarjoajien tasapuolinen kohtelu
sellaisilla keinoilla, jotka eivät ole syrjiviä.

Tiehallinto on toimittanut 14.5.2001 kilpailuneuvostolle loppulausunnon vaatien
hakijan vaatimusten hylkäämistä kokonaisuudessaan sekä
oikeudenkäyntikulujensa 48.500 markkaa korvaamista laillisine korkoineen.

KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS

1. Asian tutkiminen

Asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin
se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Tiehallinto
Kaakkois-Suomen tiepiiri on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä
tarkoitettu hankintayksikkö. Hakemus on saatettu vireille lain 9a §:n
edellyttämällä tavalla. Kun kaikki kilpailuneuvoston toimivallalle säädetyt
edellytykset ovat täyttyneet, kilpailuneuvosto on tutkinut hakemuksen.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista
annetun asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan kyseistä asetusta
sovelletaan sellaiseen tavara- ja palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman
arvonlisäveroa on vähintään 200.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava
määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai
hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja
teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä ovat kynnysarvojen
markkamääräiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut
rakennusurakoiden edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle 2001 29.728.650
markkaa. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää säädetyn
kynnysarvon. Täten käsiteltävänä olevaan hankintaan sovelletaan kynnysarvot
ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua
asetusta, julkisista hankinnoista annettua lakia sekä yleisiä julkisia hankintoja
koskevia periaatteita.

2. Perustelut

2.1 Sovellettavat säännökset

Hankintalain 1 §:ssä säädetään, että hankintayksiköiden on kilpailun
aikaansaamiseksi sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja
syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi noudatettava, mitä hankintalaissa
säädetään.

Hankintalain 6 § 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois
sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia
tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt
verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen.

Hankintalain 6 § 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava
tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Jos
ehdokkaana tai tarjouksen tekijänä on hankintayksikön omistama yhteisö tai
laitos, on sitä kohdeltava samoin kuin muitakin ehdokkaita tai tarjoajia.

Urakkahankinta-asetuksen 35 §:n mukaan rajoitetussa menettelyssä
tarjouskilpailuun osallistuvat on valittava niistä osallistumishakemuksen
lähettäneistä, jotka täyttävät asetuksen luvussa 6 säädetyt vaatimukset.
Toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos
toimittaja on konkurssissa tai keskeyttänyt liiketoimintansa taikka toimittajalle
on vahvistettu akordi tai velkajärjestely- tai velkasaneerausohjelma;
vireillä on toimittajaa koskeva konkurssi-, akordi-, velkajärjestely- tai
velkasaneeraushakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi;
toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan;
toimittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen
liittyvästä lainvastaisesta teosta;
toimittaja on ammattinsa harjoittamisessa syyllistynyt vakavaan virheeseen,
jonka hankintayksikkö voi tarvittaessa näyttää toteen;
toimittaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen
suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan pääpaikka
sijaitsee; taikka
toimittaja on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen
ilmoittaessaan hankintayksikölle tässä luvussa tarkoitettuja tietoja

2.2.Kilpailuneutraliteetin turvaaminen

Julkisia hankintoja koskevien säännösten keskeisiin periaatteisiin kuuluu
toisaalta olemassa olevien kilpailumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen ja
toisaalta hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja
syrjimätön kohtelu menettelyn kaikissa vaiheissa.

Kilpailuneuvosto katsoo, että tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun
turvaaminen on hankintayksikön velvollisuus. Hankintayksikön tulee
ensisijaisesti huolehtia siitä, että kilpailuneutraliteettia uhkaavat tekijät
poistetaan esimerkiksi varmistamalla, että kaikilla tarjoajilla on käytettävissään
sama suunnitteluaineisto ja samanlaiset tiedot muutoinkin tarjouksia
laadittaessa. Näin on todettu kilpailuneuvoston Lemminkäistä koskevassa
päätöksessä 21.9.2000 (d:o 95/690/1999 s. 32-33). Ellei ongelma ole tällä
tavoin hankintayksikön kohtuullisin toimenpitein poistettavissa, sellainen
ehdokas tai tarjoaja, jonka osallistuminen vaarantaisi kilpailuneutraliteetin,
tulee sulkea pois hankintamenettelystä. Poissuljenta edellyttää riittäviä
materiaalisia perusteita. Sen on oltava välttämätön tasapuolisen
hankintamenettelyn turvaamiseksi.

Ehdokkaat ja tarjoajat voivat eri syistä olla toisistaan poikkeavassa asemassa
esimerkiksi resurssiensa, pätevyytensä tai kokemuksensa johdosta. Tällaisten
kilpailuetujen hyväksikäyttö on julkisissa hankinnoissa toki sallittua.
Kilpailuneutraliteetin turvaaminen tarkoittaa ainoastaan sellaisia tapauksia,
joissa ehdokas tai tarjoaja on aikaisemmalla hankkeeseen tai sen
valmistelutoimiin tai suunnitteluun osallistumisella tai muulla vastaavalla tavalla
saanut muita paremman aseman tarjouksen tekijänä.

Liikenne- ja viestintäministeriön 30.6.2000 asettama, tien- ja kadunpitoon
liittyviä suunnittelu- ja rakennusalan toimintatapoja selvittänyt
asiantuntijatyöryhmä on 20.2.2001 julkistanut laatimansa Pelisäännöt siitä,
missä rooleissa sama toimija voi toimia saman hankkeen suunnittelu-,
toteutus- ja ylläpitovaiheissa. Ryhmän tavoitteena on ollut saada aikaan
sopimus sellaisten menettelyjen yksityiskohdista, joista ei ole Suomessa
aikaisempaa käytäntöä. Pelisääntöjen laatiminen on liittynyt
Tielaitos-uudistuksen toteuttamiseen. Alan keskeiset toimijat ovat olleet
kattavasti edustettuna työryhmässä.

Pelisäännöissä korostetaan kilpailuneutraliteetin turvaamista. Ne luovat
uskottavuutta tasapuoliseen menettelyyn tilanteissa, joissa tarjouksen antajina
esiintyy valtion liikelaitoksia ja niihin verrattavia yksiköitä. Edellä mainittujen
säännösten mukaan tarjouskilpailusta poissulkeminen nyt esillä olevan
kaltaisessa tapauksessa ei kuitenkaan ole sopimuksenvarainen asia sikäli kuin
hankintasäännösten ja Pelisääntöjen välillä on ristiriitaa. Hankintasäännösten
mukaan poissuljenta edellyttää laillista perustetta. Tällaisena perusteena on
pidettävä sitä, ettei kilpailuneutraliteettia muutoin ole mahdollista turvata. Asiaa
arvioitaessa tulee kilpailuneuvoston käsityksen mukaan kiinnittää huomiota
seuraaviin seikkoihin

mikä on ollut ehdokkaan tai tarjoajan aikaisemman osallistumisen laatu ja
laajuus sekä millaista etua osallistumisesta on saatu;
kuinka pitkä aika aikaisemmasta osallistumisesta on kulunut;
millainen on nyt käsiteltävänä oleva hankinta ja sen urakkamuoto;
millainen tarjousaineisto ehdokkaille on toimitettu, sekä
olisiko kilpailuneutraliteetti voitu turvata muulla toimenpiteellä kuin
hankintamenettelystä poissulkemisella.

3. Kilpailuneutraliteetin turvaaminen Tieliikelaitoksen tapauksessa

Nyt käsiteltävänä oleva urakka toteutetaan projektinjohtourakkana, jossa tilaaja
hankkii rakennuttamistehtävän ulkopuolisena palveluna. Projektiurakoitsijan
(PJ-urakoitsija) tärkeimpiä tehtäviä ovat hankkeen toteuttaminen
kokonaisvastuulla käsittäen kustannusten ohjaamisen, hankkeen
aikatauluttamisen, tarvittavien hankintojen suunnittelun, valmistelun ja
läpiviennin sekä työmaatoteutuksen seurannan tarjouksessaan esittämäänsä
tavoitehintaan. Varsinaiset urakkasopimukset tehdään PJ-urakoitsijan nimiin ja
PJ-urakoitsija myös vastaa näistä sopimuksista täysin sekä hankkimiinsa
urakoitsijoihin että tilaajaan nähden. Tilaaja maksaa urakkalaskut
PJ-urakoitsijalle vasta, kun PJ-urakoitsija on itse maksanut urakkasuoritukset
urakoitsijalleen. Tarjouksessaan PJ-urakoitsija asettaa itse hankkeen
tavoitehinnan. Tilaaja puolestaan on määrännyt, että hankkeen kattohinta tulee
olemaan 10 % korkeampi kuin PJ-urakoitsijan tarjoama tavoitehinta.

Tilaaja maksaa PJ-urakoitsijalle mainituin tavoin kiinteän palkkion. Lopullisen
korvauksen määrään kuitenkin vaikuttaa myös PJ-urakoitsijan asettaman
tavoitehinnan alittuminen tai ylittyminen. Alituksesta maksetaan bonusta.
Tavoitehinnan ylittävät kustannukset puolestaan jaetaan sovitussa suhteessa
tilaajan ja PJ-urakoitsijan kesken. Kattohinnan ylittävät kustannukset ovat
täysin PJ-urakoitsijan vastuulla. PJ-urakoitsijalla on tätä teettämismuotoa
muistuttavaan PJ-palveluun verrattuna selvästi suurempi vastuu hankkeen
kustannuksista.

Nyt kysymyksessä oleva projektinjohtourakka liittyy valtatie 6:n parantamiseen
välillä Uudenmaan läänin raja – Suvioja. Tieliikelaitos on osallistunut projektia
koskevan, vuonna 1995 vahvistetun tiesuunnitelman täydentämiseen ja
suunnitteluaineiston kokoamiseen. Tämä työ, joka on sisältänyt mm. siltojen
pohjatutkimustöiden täydennystä sekä kallionlaatututkimuksia, on aloitettu
kesällä 2000 Tielaitos tuotannon toimesta ja sitä on jatkettu vuodenvaihteen
jälkeen Tieliikelaitoksen nimissä.

Kilpailuneuvosto toteaa, että Tieliikelaitoksen kyseessä olevaan urakkaan
liittyvä suunnittelutyö on ollut standardiluonteista perussuunnittelua.
Suunnittelutyö on kattanut lähinnä vuonna 1995 hyväksytyn tiesuunnitelman
täydentämisen sekä muutamien uusien tutkimusten sisällyttämisen vanhan
suunnitelman oheen. Kaikki Tieliikelaitoksen vuoden 1995 tiesuunnitelmaan
tekemät täydennykset ja lisäykset on saadun selvityksen mukaan toimitettu
tarjousasiakirjojen yhteydessä muille ehdokkaille ja tarjoajille. Verrattuna
hankkeen kokonaisarvoon eli noin 290 miljoonaan markkaan Tieliikelaitoksen
suunnittelutyön osuus, arvoltaan noin 400.000 markkaa, on ollut suhteellisen
vähäinen.

Kilpailuneuvosto katsoo jääneen näyttämättä, että Tieliikelaitos ottaen
huomioon sen aikaisemman hankkeeseen osallistumisen laadun ja laajuuden
ja kaikille ehdokkaille ja tarjoajille toimitetun aineiston olisi ollut sellaisessa
etulyöntiasemassa, että se olisi tullut sulkea urakkakilpailun ulkopuolelle.
Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti sulkiessaan Tieliikelaitoksen
projektinjohtourakkakilpailusta.

Kilpailuneuvosto toteaa vielä, että Tieliikelaitoksella epäilemättä on muihin
ehdokkaisiin ja tarjoajiin verrattuna sellaista yleistä tietoa tiesuunnittelusta,
tienrakentamisesta ja henkilösuhteista Tiehallinnossa, joka perustuu sen
taustaan Tielaitoksen osana. Tätä ajan mittaan häviävää kilpailuetua ei
kuitenkaan voida ottaa huomioon käsillä olevaa asiaa ratkaistaessa.

4. Oikeudenkäyntikulut

Tieliikelaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimus on hyväksyttävä, kun
oikeudenkäynti on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 § 2 momentin mukaisella
tavalla viranomaisen virheestä.

Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuneuvosto on ratkaissut asian
päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

5. Päätöslauselma

Vaatimukset enemmälti hyläten kilpailuneuvosto kumoaa Tiehallinnon
päätöksen 23.3.2001, jolla Tieliikelaitos on suljettu pois hankintamenettelystä.
Hankintamenettelyä jatkettaessa Tieliikelaitoksen tarjous on otettava mukaan
tarjousvertailuun.

Kilpailuneuvosto velvoittaa Tiehallinnon korvaamaan Tieliikelaitoksen
kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 15.000 markalla korkolain 4 §:n 3 momentin
mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän
päätöksen antamisesta.

6. MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin
muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty.
Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei
korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus liitteenä.