Julkista hankintaa koskeva hakemus projektinjohtopalvelua koskevassa asiassa

Dnro 58/690/2001
Antopäivä 28.5.2001

Kilpailuneuvosto on 28.5.2001 pitämässään istunnossa, johon ovat tämän asian
käsittelyn osalta osallistuneet puheenjohtaja Tulokas, varapuheenjohtaja
Heikonen, sekä jäsenet Astola, Liljeblom ja Pekkarinen, päättänyt seuraavaa.

1. TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tiehallinto on 23.11.2000 Julkiset Hankinnat -lehden numerossa 47
julkaistulla hankintailmoituksella pyytänyt ilmoittautumisia
projektinjohtopalveluhankintaa koskevaan tarjouskilpailuun. Hankinta
on liittynyt kahteen rakennushankkeeseen, eli paikallistien 14047
parantamiseen rakentamalla rautatien tasoristeyksen korvaava
alikulkusilta sekä maantien 1691 parantamiseen tiejärjestelyt mukaan
lukien välillä Lehtokuja-Villähde. Projektinjohtopalveluiden on
ilmoitettu sisältävän rakennusurakoiden valmistelun, teettämisen sekä
toteuttamiseksi tarvittavan yhteistyön eri osapuolten kesken.
Tarjouskilpailun ratkaisuperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen
edullisuus ja sen arviointikriteereiksi hinta, laatu, tekniset ansiot sekä
tekninen tuki. Tarjouskilpailuun on määräajassa ilmoittautunut hakija
mukaan lukien kahdeksan yritystä, joille kaikille on lähetetty
tarjouspyyntöasiakirjat 18.1.2001.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousvertailu toteutetaan kahden kuoren
menettelynä, ensimmäisessä kuoressa ovat tiedot tarjouksen antajasta,
projektinohjaustyökaluista ja alustavasta projektisuunnitelmasta, joista
tekijöistä annetaan laatupisteitä ja toisessa kuoressa ilmoitetaan
kokonaishinta, vakuuksien laatu ja antajat sekä muut asiat. Valinta suoritetaan
laatupisteiden ja tarjoushinnan pohjalta laskettavan vertailuhinnan perusteella.
Laatupisteiden osuus on 70 %.

Määräaikaan 28.2.2001 mennessä urakkatarjouksensa ovat jättäneet hakijan
lisäksi viisi yritystä, joista Tiehallinto on 5.3.2001 päivätyn pöytäkirjan mukaan
valinnut sopimuskatselmuksen tehtäväksi Tercom Group Oy:n kanssa.
Samassa pöytäkirjassa on todettu, että Oy VR-Rata Ab on vastannut urakkaan
sisältyvän Haravakylän alikulkusillan suunnittelusta ja siltasuunnitelman
tarkastamisesta, ja että sen tarjousta ei tällä perusteella ole voitu ottaa mukaan
tarjousvertailuun. Oy VR-Rata Ab:n tarjous on palautettu käsittelemättömänä
tarjoajalle.

2. HAKEMUS

Oy VR-Rata Ab on 27.3.2001 kilpailuneuvostolle saapuneessa
hakemuksessaan vaatinut kilpailuneuvostoa poistamaan Tiehallinnon päätöksen
tarjouksen valinnasta ja velvoittamaan Tiehallinto korjaamaan virheellinen
menettelynsä siten, että Oy VR-Rata Ab:n tarjous lain ja tarjouspyynnön
mukaisesti otetaan huomioon. Vaihtoehtoisesti hakija vaatii, että
kilpailuneuvosto kieltää Tiehallintoa myöhemmissä hankinnoissaan
noudattamasta tässä hankinnassa käyttämäänsä virheellistä menettelyä ja
määrää Tiehallinnon suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 400.550 markkaa
korkolain mukaisine korkoineen. Hakija vaatii lisäksi hankintayksikön
velvoittamista korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut lain mukaisine
korkoineen. Perusteluina hakija esittää muun ohella seuraavaa.

Hakijan aikanaan suunnitteluttama alikulkusilta sisältyy vain yhtenä
rakennuskohteena nyt hankittavan palvelun kattamaan rakennuskohteiden
kokonaisuuteen. Hakija ei ole aiemman toimintansa johdosta tullut sellaiseen
asemaan nyt käsillä olevaa hankintaa ajatellen, että sillä olisi kilpailuetua
muihin projektipalvelun tarjoajiin nähden. Projektinjohtotehtävien suorittamisen
ja alikulkusillan suunnitteluhistorian välillä ei ole relevanttia yhteyttä. Oy
VR-Rata Ab:n sulkemista pois kilpailusta on pidettävä perusteettomana ja lain
vastaisena syrjintänä.

3. VASTINE JA LAUSUNTO

Tiehallinto on kilpailuneuvostolle 12.4.2001 toimittamassaan vastineessa
vaatinut ensisijaisesti, että kilpailuneuvosto hylkää hakemuksen
kokonaisuudessaan ja toissijaisesti siltä varalta, että kilpailuneuvosto kaikesta
huolimatta katsoisi Hämeen tiepiirin menetelleen jossain suhteessa
puutteellisesti, että neuvosto varaa Tiehallinnolle mahdollisuuden lausua
hyvitysmaksun määrästä, joka nyt esitetyssä muodossaan tulisi hylätä.
Tiehallinto vaatii kilpailuneuvostoa velvoittamaan hakija maksamaan sen
oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen myöhemmin esitettävän laskelman
mukaisesti. Tiehallinto on vaatimustensa perusteiksi esittänyt muun ohella
seuraavaa.

Oy VR-Rata Ab:n sulkeminen tarjouskilpailun ulkopuolelle on johtunut siitä, että
hankkeeseen liittyvän Haravakylän alikulkusillan suunnitelmien teettäminen ja
siltasuunnitelmien tarkastaminen on ollut Oy VR-Rata Ab:n vastuulla. Hakijalle
on tästä syystä syntynyt muihin projektinjohtopalvelun tarjoajiin verrattuna
merkittävää kilpailuetua, mm. koska kyseessä on ollut yksityiskohtainen sillan
rakennussuunnitelma, ja suunnittelua johtaessaan hakija on voinut perehtyä
merkittävään osaan koko hankekokonaisuutta useita kuukausia ennen muita
palvelun tarjoajia. Hakija on hyväksynyt siltasuunnitelmat 5.1.2001. Hakija on
myös voinut ohjata siltatyypin valintaa sellaiseksi, että se pystyy
hyödyntämään johtavaan markkina-asemaan liittyvää osaamistaan ratasiltojen
rakennuttajana sähköistetyillä radoilla. Suunnittelua ohjatessaan hakija on
lisäksi voinut selvittää työjärjestelyitä ja urakointimenettelyjä sekä
rataliikenteen aiheuttamia vaatimuksia ja rajoituksia sillan rakentamiselle. Tämä
on hyödyttänyt hakijaa alustavan projektisuunnitelman laadinnassa. Hakijalla
on edellä esitetystä johtuen ollut paremmat mahdollisuudet harkita kiinteän
palkkion suuruutta suhteessa tavoitehintaan. Kuvatuissa olosuhteissa hakijan
pitäminen mukana tarjouskilpailussa olisi vaarantanut muiden kilpailuun
osallistuneiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Oy VR-Rata Ab:n poissuljenta on perustunut hankintalain 6.3 §:än tarjoajien
tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tasapuolisuuden ja
syrjimättömyyden arvioinnissa on käytetty apuna Maarakennusalan
toimintatavat ja pelisäännöt -selvitystä (myöhemmin myös "Pelisäännöt") ja
sen 6.1.1, 6.1.3 ja 6.3 kohtia. Selvitys on laadittu liikenne- ja
viestintäministeriön (myöhemmin myös LVM) toimeksiannosta alan
asiantuntijoista koostuvan työryhmän toimesta.

Tercom Group Oy on 11.4.2001 kilpailuneuvostolle saapuneessa
lausunnossaan vaatinut, että hakijan vaatimukset hylätään perusteettomina ja
että kilpailuneuvosto vahvistaa Tiehallinnon oikeuden solmia
projektinjohtopalveluita koskeva sopimus Tercom Group Oy:n kanssa. Lisäksi
lausunnonantaja vaatii hakijan velvoittamista korvaamaan sen
oikeudenkäyntikulut laillisine viistätyskorkoineen.

Hakija on 27.4.2001 toimittanut kilpailuneuvostolle vastaselityksen ja sen
täydennyksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjouskilpailu on koskenut kokonaisuudessaan noin 29 miljoonan markan
urakkaa, josta hakijan suorittama alikulkusillan suunnitteluttaminen koskee vain
noin 3 miljoonan markan osuutta. Kyse on sellaisesta suuremman hankkeen
osakohteesta, jonka rakentamiselle rataliikenteestä aiheutuvat vaatimukset vain
Oy VR-Rata Ab riittävän yksityiskohtaisesti tuntee. Hakija toteaa, ettei se sitä
paitsi itse ole tehnyt siltasuunnitelmaa, vaan on valinnut tekijäksi SITO Oy:n.
Oy VR-Rata Ab ei ole hyötynyt suunnitteluttamisesta muutoin kuin olemalla
tietoinen Haravakylän alikulkusillan kustannusarviosta, minkä tiedon tilaaja olisi
helposti voinut tiedottaa myös muille tarjoajille.

Oy VR-Rata Ab:n poissulkemista ei voi perustella millään hankintalain 6.1
§:ssä olevalla perusteella eikä myöskään Pelisäännöillä, jotka
esteellisyyskysymyksen osalta ovat täysin lainvastaiset. Hakija viittaa
kilpailuneuvoston 12.6.2000 antamaan päätökseen (d:o 48/690/2000) todeten,
ettei hakijan osallistuminen alikulkusillan suunnitteluttamiseen sellaisenaan
muodosta estettä hakijan tarjouskilpailuun osallistumiselle.

Asiassa on pidetty valmisteluistunto 3.5.2001, josta on laadittu erillinen
pöytäkirja.

Kilpailuneuvosto on antanut 4.5.2001 välipäätöksen, jolla asian käsittelyä on
päätetty jatkaa hyvitysmaksuvaatimuksen osalta.

Tiehallinto on toimittanut 8.5.2001 kilpailuneuvostolle vastauksen hakijan
vastaselitykseen. Vastauksessa Tiehallinto on todennut muun ohella
seuraavaa.

Maarakennusalan toimintatavat ja pelisäännöt -selvityksessä on kysymys
hallinnollisesta ohjauksesta, jota LVM voi antaa Tiehallinnon alalla. Myös
Tiehallinnon keskushallinnolla on oikeus oman toimialansa ohjaukseen.
Käytännön ohjaus onkin jätetty Tiehallinnolle, joka ministeriön tahdon
mukaisesti on saattanut Pelisäännöt voimaan 9.3.2001 päivätyillä, tiepiireille
osoitetuilla kirjeillä. Pelisäännöt eivät ole ristiriidassa hankintalainsäädännön
kanssa, vaan ne antavat tukea hankintasäännösten tulkintaan. Pelisäännöillä
on valmistelutaustansa vuoksi myös sopimuksellinen luonne.

Pelisäännöissä on määritelty ne tilanteet, joissa toteutusta edeltäneeseen
suunnitteluun osallistunut toimija ei saa osallistua hankkeen varsinaiseen
toteutukseen. Näissä tilanteissa oletuksena on, että tällainen toimija on
varsinaista toteutusta koskevassa kilpailussa perusteettomasti muita
edullisemmassa asemassa. Poissuljenta perustuu ulkoisten tunnusmerkkien
toteutumiseen ilman että varsinaista hyödyn syntymistä tarvitsee näyttää
toteen. Tämä lähestymistapa on perusteltua, koska hyötymisen toteen näyttö
on yksittäistapauksissa lähes mahdotonta.

Hakija on 14.5.2001 kilpailuneuvostolle toimittamassaan loppulausunnossa
vaatinut, että kilpailuneuvosto vahvistaa Tiehallinnon rikkoneen hankintalakia
suljettuaan Oy VR-Radan Ab:n ilman lainmukaista perustetta pois
tarjouskilpailusta, toteaa Pelisääntöjen olevan hankintalain kanssa ristiriidassa,
määrää Tiehallinnon suorittamaan Oy VR-Rata Ab:lle hyvitysmaksuna 370.000
markkaa korkolain mukaisine korkoineen ja velvoittaa Tiehallinnon maksamaan
Oy VR-Rata Ab:lle kilpailuneuvostomenettelystä aiheutuneet kulut 137.860 mk
(22% alv) lainmukaisine korkoineen erittelyn mukaisesti.

Hankintalakia ei ole mahdollista tulkita siten, että tarjouskilpailusta voitaisiin
sulkea pois vain sillä perusteella, että poissuljettavan yksikön epäillään olevan
paremmassa asemassa kuin muut tarjoajat. Sitä paitsi Tiehallinto ei voi
tehokkaasti vedota Pelisääntöihin, koska ne on julkaistu vasta
hankintamenettelyn jo alettua. Hakija toteaa vielä, ettei Tiehallinto ole pystynyt
osoittamaan, että hakija olisi hyötynyt aiemmasta osallistumisestaan
osahankkeen suunnitteluttamiseen.

Tercom Group Oy on toimittanut kilpailuneuvostolle 14.5.2001 loppulausunnon
ilmoittaen oikeudenkäyntikuluikseen 11.454,04 markkaa (22 % alv).

Liikenne- ja viestintäministeriö on 14.5.2001 kilpailuneuvoston pyynnöstä
antanut lausunnon, jossa todetaan muun ohella, että LVM ei ole julkaissut
Pelisääntöjä koskevaa ohjetta julkaisusarjassaan. LVM:n lähtökohtana on
kuitenkin ollut, että Pelisäännöt otetaan käyttöön. LVM:n ja Tiehallinnon
välisissä keskusteluissa on sovittu, että Pelisääntöjä noudatetaan soveltuvin
osin. LVM:n käsityksen mukaan Maarakennusalan pelisäännöt ja toimintatavat

• selvitys täydentää julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja Tiehallinto voi

niitä osana muuta valmisteluun liittyvää arviointia noudattaa, koska muuta
vakiintunutta menettelytapaohjetta ei ole Suomessa vielä muotoutunut.

Tiehallinto on 18.5.2001 kilpailuneuvostolle toimittamassaan loppulausunnossa
vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja toissijaisesti hyvitysmaksun ja
oikeudenkäyntikulujen osalta alentamista/kohtuullistamista, sekä hakijan
velvoittamista korvaamaan Tiehallinnon oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut
43.000 markalla laillisine viivästyskorkoineen.

Hyvitysmaksun määrästä Tiehallinto toteaa, että virhettä, jos sellaisen
katsotaan tapahtuneen, voitaneen pitää vähäisenä, koska Tiehallinto
soveltaessaan Pelisääntöjä on nimenomaan yrittänyt ratkaista alalla
tiedostetun ja ratkaisua odottaneen ongelman. Tiehallinto on menettelyllään
pyrkinyt turvaamaan hankintamenettelyn tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden.

KILPAILUNEUVOSTON PÄÄTÖS

1. Asian tutkiminen

Asia kuuluu julkisia hankintoja koskevan lain (1505/1992) piiriin sellaisena kuin
se on muutettuna 1.3.1998 voimaan tulleella lailla (1247/1997). Tiehallinto,
Hämeen tiepiiri on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu
hankintayksikkö. Hakemus on saatettu vireille lain 9a §:n edellyttämällä tavalla.
Kun kaikki kilpailuneuvoston toimivallalle säädetyt edellytykset ovat täyttyneet,
kilpailuneuvosto on tutkinut hakemuksen.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista
annetun asetuksen (380/1998) 1 §:n 1 momentin mukaan kyseistä asetusta
sovelletaan sellaiseen tavara- ja palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman
arvonlisäveroa on vähintään 200.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä
euroina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai
hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja
teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä ovat kynnysarvojen
markkamääräiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut tavara- ja
palveluhankintojen edellä tarkoitetuksi arvoksi vuodelle 2001 1.189.146
markkaa. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää säädetyn
kynnysarvon. Täten käsiteltävänä olevaan hankintaan sovelletaan kynnysarvot
ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua
asetusta, julkisista hankinnoista annettua lakia sekä yleisiä julkisia hankintoja
koskevia periaatteita.

2. Perustelut

2.1 Sovellettavat säännökset

Hankintalain 1 §:ssä säädetään, että hankintayksiköiden on kilpailun
aikaansaamiseksi sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja
syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi noudatettava, mitä hankintalaissa
säädetään.

Hankintalain 6 § 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois
sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia
tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt
verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen.

Hankintalain 6 § 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava
tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Jos
ehdokkaana tai tarjouksen tekijänä on hankintayksikön omistama yhteisö tai
laitos, on sitä kohdeltava samoin kuin muitakin ehdokkaita tai tarjoajia.

Palveluhankinta-asetuksen 35 §:n mukaan rajoitetussa menettelyssä
tarjouskilpailuun osallistuvat on valittava niistä osallistumishakemuksen
lähettäneistä, jotka täyttävät asetuksen luvussa 6 säädetyt vaatimukset.
Toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos
toimittaja on konkurssissa tai keskeyttänyt liiketoimintansa taikka toimittajalle
on vahvistettu akordi tai velkajärjestely- tai velkasaneerausohjelma;
vireillä on toimittajaa koskeva konkurssi-, akordi-, velkajärjestely- tai
velkasaneeraushakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi;
toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan;
toimittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen
liittyvästä lainvastaisesta teosta;
toimittaja on ammattinsa harjoittamisessa syyllistynyt vakavaan virheeseen,
jonka hankintayksikkö voi tarvittaessa näyttää toteen;
toimittaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen
suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan pääpaikka
sijaitsee; taikka
toimittaja on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen
ilmoittaessaan hankintayksikölle tässä luvussa tarkoitettuja tietoja

2.2.Kilpailuneutraliteetin turvaaminen

Julkisia hankintoja koskevien säännösten keskeisiin periaatteisiin kuuluu
toisaalta olemassa olevien kilpailumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen ja
toisaalta hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön
kohtelu menettelyn kaikissa vaiheissa.

Kilpailuneuvosto katsoo, että tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun
turvaaminen on hankintayksikön velvollisuus. Hankintayksikön tulee
ensisijaisesti huolehtia siitä, että kilpailuneutraliteettia uhkaavat tekijät
poistetaan esimerkiksi varmistamalla, että kaikilla tarjoajilla on käytettävissään
sama suunnitteluaineisto ja samanlaiset tiedot muutoinkin tarjouksia
laadittaessa. Näin on todettu kilpailuneuvoston Lemminkäistä koskevassa
päätöksessä 21.9.2000 (d:o 95/690/1999 s. 32-33). Ellei ongelma ole tällä
tavoin hankintayksikön kohtuullisin toimenpitein poistettavissa, sellainen
ehdokas tai tarjoaja, jonka osallistuminen vaarantaisi kilpailuneutraliteetin, tulee
sulkea pois hankintamenettelystä. Poissuljenta edellyttää riittäviä materiaalisia
perusteita. Sen on oltava välttämätön tasapuolisen hankintamenettelyn
turvaamiseksi.

Ehdokkaat ja tarjoajat voivat eri syistä olla toisistaan poikkeavassa asemassa
esimerkiksi resurssiensa, pätevyytensä tai kokemuksensa johdosta. Tällaisten
kilpailuetujen hyväksikäyttö on julkisissa hankinnoissa toki sallittua.
Kilpailuneutraliteetin turvaaminen tarkoittaa ainoastaan sellaisia tapauksia,
joissa ehdokas tai tarjoaja on aikaisemmalla hankkeeseen tai sen
valmistelutoimiin tai suunnitteluun osallistumisella tai muulla vastaavalla tavalla
saanut muita paremman aseman tarjouksen tekijänä.

Liikenne- ja viestintäministeriön 30.6.2000 asettama, tien- ja kadunpitoon
liittyviä suunnittelu- ja rakennusalan toimintatapoja selvittänyt
asiantuntijatyöryhmä on 20.2.2001 julkistanut laatimansa Pelisäännöt siitä,
missä rooleissa sama toimija voi toimia saman hankkeen suunnittelu-,
toteutus- ja ylläpitovaiheissa. Ryhmän tavoitteena on ollut saada aikaan
sopimus sellaisten menettelyjen yksityiskohdista, joista ei ole Suomessa
aikaisempaa käytäntöä. Pelisääntöjen laatiminen on liittynyt
Tielaitos-uudistuksen toteuttamiseen. Alan keskeiset toimijat ovat olleet
kattavasti edustettuna työryhmässä.

Pelisäännöissä korostetaan kilpailuneutraliteetin turvaamista. Ne luovat
uskottavuutta tasapuoliseen menettelyyn tilanteissa, joissa tarjouksen antajina
esiintyy valtion liikelaitoksia ja niihin verrattavia yksiköitä. Edellä mainittujen
säännösten mukaan tarjouskilpailusta poissulkeminen nyt esillä olevan
kaltaisessa tapauksessa ei kuitenkaan ole sopimuksenvarainen asia sikäli kuin
hankintasäännösten ja Pelisääntöjen välillä on ristiriitaa. Hankintasäännösten
mukaan poissuljenta edellyttää laillista perustetta. Tällaisena perusteena on
pidettävä sitä, ettei kilpailuneutraliteettia muutoin ole mahdollista turvata. Asiaa
arvioitaessa tulee kilpailuneuvoston käsityksen mukaan kiinnittää huomiota
seuraaviin seikkoihin

mikä on ollut ehdokkaan tai tarjoajan aikaisemman osallistumisen laatu ja
laajuus sekä millaista etua osallistumisesta on saatu;
kuinka pitkä aika aikaisemmasta osallistumisesta on kulunut;
millainen on nyt käsiteltävänä oleva hankinta ja sen urakkamuoto;
millainen tarjousaineisto ehdokkaille on toimitettu, sekä
olisiko kilpailuneutraliteetti voitu turvata muulla toimenpiteellä kuin
hankintamenettelystä poissulkemisella.

3. Kilpailuneutraliteetti tapauksessa Oy VR-Rata Ab

Projektinjohtopalvelussa on kysymys siitä, että tilaaja ostaa
rakennuttamistehtävän ulkopuolisena palveluna. Projektinjohtopalvelun
toteuttajan (PJ-toteuttaja) tärkeimpiä tehtäviä ovat hankkeen kokonaisohjaus
käsittäen kustannusten ohjaamisen, hankkeen aikatauluttamisen, tarvittavien
hankintojen suunnittelun, valmistelun ja läpiviennin sekä työmaatoteutuksen
seurannan. Tilaaja maksaa PJ-toteuttajalle kiinteän palkkion. Lopullisen
korvauksen määrään vaikuttaa myös sovitun tavoitehinnan alittuminen tai
ylittyminen. Alituksesta PJ-toteuttajalle maksetaan bonusta. Ylittävät
kustannukset jaetaan sovitussa suhteessa tilaajan ja PJ-toteuttajan kesken.

Projektinjohtopalveluhankinta liittyy Ratahallintokeskuksen (RHK), Tiehallinnon
ja Nastolan kunnan yhteiseen hankkeeseen poistaa Nastolan kunnassa
Riihimäki-Kouvola -rataosalla kaksi tasoristeystä ja rakentaa tilalle Erstan
ylikulkusilta ja Haravakylän alikulkusilta tarvittavine tieyhteyksineen. Jokaisella
kolmesta sopijatahosta on ollut oma osuutensa hankkeessa. RHK on omana
tehtävänään tilannut Haravakylän alikulkusillan suunnitelmien teettämisen Oy
VR-Rata Ab:ltä. RHK:n toimeksiannon perusteella Oy VR-Rata Ab on
suunnitteluttanut siltasuunnitelman teon, valvonut suunnittelutyötä sekä
huolehtinut lopullisten suunnitelmien tarkastamisesta.

Haravakylän alikulkusillan suunnitteluprojektin arvo on selvitysten mukaan ollut
noin 3 miljoonaa markkaa. Tämä muodostaa kymmenesosan nyt käsiteltävänä
olevan hankkeen kokonaisarvosta, joka on noin 29 miljoonaa markkaa.
Suunnitteluprojekti on käsittänyt merkittävän osan koko hankkeen
suunnittelutyöstä, johon on alikulkusillan lisäksi sisältynyt vain Erstan
ylikulkusilta tiejärjestelyineen. Hakija on siten varsin laajasti perehtynyt
hankkeeseen sen suunnitteluvaiheessa ja osallistunut mm. suunnittelun
tavoitteiden määrittelemiseen ja väistämättä myös kustannusarvioiden
laatimiseen. Merkityksellistä on myös se, että projektinjohtopalveluhankinta on
alkanut marraskuussa 2000 siltasuunnitteluprojektin jatkuessa yhtä aikaa
tämän kanssa tammikuun 2001 alkuun asti. Hakijalla on ollut mahdollisuus
alikulkusillan osalta vaikuttaa toteuttamisvaihtoehtoihin siinä vaiheessa, kun
hankintailmoitus projektinjohtopalveluhankinnasta oli jo julkaistu.

Hakijan aikaisempi osallistuminen on ollut sen laajuista ja laatuista, että se on
asettanut hakijan muita ehdokkaita ja tarjoajia parempaan asemaan
projektinjohtopalveluhankinnasta kilpailtaessa. Tällä ei luonnollisesti tarkoiteta
sitä, että Oy VR-Rata Ab:llä on ollut erityisasiantuntemusta ratasilloista, vaan
sitä etulyöntiasemaa, jonka yhtiö on saanut osallistumalla juuri kyseessä
olevan hankkeen suunnittelutyöhön. Oy VR-Rata Ab:n voidaan arvioida saaneen
etua aikaisemmasta osallistumisestaan etenkin tarjoukseen liitettävän ja
laatupisteytyksen kannalta tärkeän alustavan toimintasuunnitelman
laadinnassa sekä kiinteän palkkion suuruuden arvioinnissa, mikä tämän
luonteisissa hankinnoissa on toimittajalle varsin tärkeätä.

Hankintayksikön velvollisuutena on alussa esitetyin tavoin huolehtia siitä, ettei
kilpailuneutraliteettia loukata. Tasapuolinen menettely voidaan turvata joissakin
tapauksissa hankintayksikön toimenpitein esimerkiksi toimittamalla myös
muille tarjoajille sama aineisto, jonka aikaisempaan suunnitteluun osallistunut
yritys on tuossa vaiheessa saanut. Ellei tämä ole käytännössä mahdollista,
hankintayksikön tulee sulkea kyseinen erityisasemassa oleva tarjoaja
hankintamenettelyn ulkopuolelle. Asiassa on katsottu selvitetyksi, ettei muille
ehdokkaille ole toimitettu tarjousaineiston ohessa kaikkea olennaista hakijan
suunnittelutyönsä aikana saamaa tietoa, kuten alikulkusillan kustannusarviota.
Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään kustannusarviosta, joka sinänsä olisi
ollut helposti muille tarjoajille toimitettavissa. Kilpailuneutraliteetin turvaaminen
on edellyttänyt, ottaen huomioon edellä kuvatun hakijan aikaisemman
osallistumisen laaja-alaisuus, hakijan poissulkemista hankintamenettelystä.
Tämän vuoksi hankintayksikkö on toiminut oikein jättäessään hakijan
tarjousvertailun ulkopuolelle. Arvosteluun antaa kuitenkin aihetta se, ettei
hakijalle ole hankintamenettelyn aikaisemmassa vaiheessa ilmoitettu
hankintayksikön kannasta.

4. Hyvitysmaksu ja tarjouksen laatimiskulut

Hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton. Tarjouksen laatimiskulujen osalta
kysymys on vahingonkorvauksesta, jonka osalta kilpailuneuvosto ei ole
toimivaltainen.

5. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n perusteella asianosainen on velvollinen korvaamaan
toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti
asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu
pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan
oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa on otettava huomioon,
onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin
nojalla yksityistä asiakasta ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen
oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen
perusteetonta vaatimusta.

Asian lopputulos huomioon ottaen Oy VR-Rata Ab:lle ei tule tuomita
oikeudenkäyntikuluja.

Koska hakemus ei ole ollut ilmeisen perusteeton, Tiehallinnolle ei tule tuomita
oikeudenkäyntikuluja.

Asian lopputulos huomioon ottaen hakija tulee velvoittaa korvaamaan Tercom
Group Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuneuvosto on ratkaissut asian
päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

6. Päätöslauselma

Oy VR-Rata Ab:n hakemus hylätään.

Tarjouskulujen osalta asiaa jätetään tutkimatta.

Oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään muutoin, mutta Oy VR-Rata Ab
velvoitetaan korvaamaan Tercom Group Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut
7.500 markalla korkolain 4 § 3 mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden
kuluttua päätöksen antamisesta.

7. MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin
muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on säädetty.
Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei
korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus liitteenä.