MAO:134/03

Ammattinimike optikko

Dnro 179/02/M2
Antopäivä 23.6.2003

Kuluttaja-asiamies vastaan Optiprof 2000 Oy (yhtiö). Hakemuksessa tarkoitetussa, vastaajayhtiön lukuun tapahtuneessa markkinoinnissa oli käytetty eräästä silmätautien erikoislääkäristä ammattinimikettä optikko. Mainitulla henkilöllä oli Yhdysvalloissa suoritettu optikon tutkinto. Optikon tutkinnon suorittaminen Yhdysvalloissa ei kuitenkaan automaattisesti merkinnyt sitä, että henkilö olisi Suomessa laillistettu optikko. Mainitun tutkinnon suorittaminen ei oikeuttanut käyttämään optikon ammattinimikettä Suomessa ilman terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksyntää. Vastaajan mainokset olivat omiaan antamaan sellaisen kuvan, että kyseisellä henkilöllä olisi myös Suomessa laillinen oikeus ammattinimikkeen optikko käyttämiseen. Kyseisellä henkilöllä ei kuitenkaan tällaista oikeutta ollut.

Yhtiön markkinointi, jossa oli silmälääkäri- ja optisen alan palveluita tarjottaessa käytetty kyseisestä henkilöstä ammattinimikettä optikko ilman, että terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli myöntänyt hänelle oikeutta harjoittaa optikon ammattia laillistettuna optikkona, oli ollut kuluttajien kannalta sopimatonta. Mainoksissa esitetty ilmoitus mainitun ulkomaisen tutkinnon suorittamisesta oli paikkansapitävä eikä se ollut kuluttajien kannalta sopimaton.

KSL 2 luku 1 § ja 7 §

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Optiprof 2000 Oy:tä käyttämästä silmälääkäri- ja optisen alan palveluiden markkinoinnissa A:sta ammattinimikettä "optikko" taikka ilmoittamasta, että A on suorittanut optikon tutkinnon Yhdysvalloissa, ellei terveydenhuollon oikeusturvakeskus ole myöntänyt A:lle oikeutta harjoittaa optikon ammattia laillistettuna optikkona. KA on vaatinut, että kieltoa tehostetaan riittävän suurella uhkasakolla. Vaatimukset perustuvat kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n säännöksiin.

Optiprof 2000 Oy (Optiprof) tarjoaa kuluttajille silmälääkärin ja optisen alan palveluja eri paikkakunnilla kiertävästä ns. silmäautosta käsin. Yhtiö markkinoi palvelujaan muun muassa koteihin jaettavalla suoramarkkinointiesitteellä. Esitteessä kerrotaan silmälääkäri A:n suorittamista ammattitutkinnoista ja ilmoitetaan että A:lla on "Optikon (USA)* tutkinto". Tähtimerkki viittaa toisaalla esitteessä annettuun tietoon, jonka mukaan A:lla on "American Board of Opticianry Certified (optikon tutkinto, USA)". Esitteen kääntöpuolella kerrotaan muun muassa, että "henkilökunnallamme on sekä Suomessa (silmälääkärin tutkinto) että USA:ssa (optikon tutkinto) hankittu asiantuntemus, mikäli tarvitsette silmälasit tai muita optisia apuvälineitä".

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on kiinnittänyt KA:n huomiota Optiprofin markkinointiin tälle huhti- ja joulukuussa 1999 lähettämissään kirjeissä. Kirjeissä on viitattu muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annettuun lakiin (559/1994) ja todettu, että A ei ole laillistettu optikko Suomessa eikä hänellä siten ole oikeutta käyttää optikon ammattinimikettä ammattitoiminnassaan. Optiprofin vuonna 1999 käyttämä mainos on poikennut hakemuksessa tarkoitetusta mainoksesta siltä osin, että siinä ei ollut yksilöity A:n Yhdysvalloissa suorittamaa optisen alan tutkintoa.

KA on ollut ensimmäisen kerran yhteydessä vastaajayhtiöön helmikuussa 2000, jolloin KA on kehottanut yhtiötä edellä mainittuihin terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kirjeisiin ja KSL:n harhaanjohtavaa markkinointia koskevaan säännökseen viitaten luopumaan käyttämästä optikko-nimikettä markkinoinnissaan. Yhtiö ei kuitenkaan ole antanut pyydettyä kirjallista vahvistusta kyseisestä markkinoinnista luopumisesta.

KA on saanut kirjallisia ilmoituksia siitä, että yhtiö käyttää edelleenkin markkinoinnissaan A:n nimen yhteydessä optikon ammattinimikettä. KA on tämän johdosta lähettänyt yhtiölle marraskuussa 2001 kirjeen, jossa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, ettei A ole suorittanut optikon tutkintoa Suomessa eikä häntä ole kyseisen yhdysvaltalaisen tutkinnon perusteella merkitty terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin laillistettuna optikkona. A ei voi siten käyttää Suomessa tapahtuvassa markkinoinnissa optikko-nimikettä tai kertoa myöskään suorittaneensa optikon tutkintoa Yhdysvalloissa. Kirjeessä on lisäksi todettu, että estettä sille, että vastaajayhtiön markkinoinnissa kerrotaan A:n suorittama yhdysvaltalainen tutkintonimike, American Board of Opticianry Certified, ei luonnollisestikaan ole.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kyseisessä laissa tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä henkilöä, joka tämän lain nojalla on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö). Lain 2 §:n 2 momentin mukaan laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä.

Lain 5 §:n mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa optikon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaiselle, joka on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän vastaavan koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on KA:lle 17.12.1999 lähettämässään kirjeessä ilmoittanut seuraavaa: "Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käytettävissä olevan terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin mukaan silmätautien erikoislääkäri A ei ole laillistettu optikko Suomessa eikä hänellä siten ole oikeutta käyttää optikon ammattinimikettä ammattitoiminnassaan. Ulkomailla suoritettu tutkinto ei oikeuta optikon ammattinimikkeen käyttöön Suomessa ilman terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hakemuksesta myöntämää ao. ammatinharjoittamisoikeutta. Kielto koskee myös A:n mainontaa ja muuta markkinointia, joissa hän käyttää optikon ammattinimikettä."

A:n Yhdysvalloissa suorittama tutkinto, johon vastaajayhtiön markkinoinnissa viitataan ("American Board of Opticianry Certified"), ei siten oikeuta A:ta käyttämään optikon ammattinimikettä Suomessa ilman terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hakemuksesta myöntämää asianomaista ammatinharjoittamisoikeutta. Tällaista oikeutta oikeusturvakeskus ei ole A:lle myöntänyt. Vastaajayhtiön markkinointi, jossa kerrotaan, että A:lla on "Optikon (USA)* tutkinto" tai että "henkilökunnallamme on - - USA:ssa (optikon tutkinto) hankittu asiantuntemus - -" on ollut harhaanjohtavaa eli KSL:n 2 luvun 2 §:n vastaista.

Yhtiön markkinointia voidaan pitää myös KSL:n 2 luvun 1 §:n hyvän tavan vastaista ja sopimatonta markkinointia koskevan säännöksen vastaisena. Kun optikot ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa mainitut laillistetut ammattihenkilöt toimivat kuluttajan terveyden kannalta keskeisissä tehtävissä, on vain tietyn kelpoisuuden omaavilla henkilöillä lain mukaan oikeus käyttää asianomaista ammattinimikettä ja tulla merkityksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Järjestelmän julkinen luotettavuus edellyttää, etteivät muut kuin lain edellyttämällä tavalla laillistetut ammattihenkilöt saa käyttää näille ammattihenkilöille kuuluvia ammattinimikkeitä.

Kuluttaja saa vastaajayhtiön markkinoinnista sellaisen vaikutelman, että A:lla olisi suorittamansa ulkomaisen tutkinnon perusteella laillistetun optikon oikeudet Suomessa. Näin ei kuitenkaan ole. Yhtiön markkinoinnissa käytetään sopimattomalla tavalla hyväksi kuluttajien optikon ammattinimikkeeseen kohdistamaa yleistä luottamusta silloin, kun on kyse esimerkiksi silmälasien määräämiseen ja sovittamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Vastaajan markkinoinnin sopimattomuutta ei poista se, että A:lla on silmätautien lääkärinä sinänsä oikeus silmälasien määräämiseen liittyvien toimenpiteiden suorittamiseen.

OPTIPROF 2000 OY:N VASTAUS

Optiprof 2000 Oy on kiistänyt markkinointinsa olevan KSL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Optiprof ei ole lähtökohtaisesti vastaajan asemassa asiassa, koska kyse on A:n ilmoittelussaan valitsemista termeistä eikä A ole Optiprofin palveluksessa.

KA ei ole hakemuksessaan nähnyt estettä Yhdysvaltalaisen tutkinnon ilmoittamiselle, vaan kysymys on ollut sanamuodosta, jolla tutkinto voidaan ilmoittaa. Kilpailun kannalta on olennaista, että kuluttajan tietoon tuodaan kaikki seikat, jotka saattavat olla myötävaikuttamassa hänen ostopäätökseensä. Luonnollisesti esitetyn materiaalin tulee olla totuudenmukaista. Jos yksittäinen kuluttaja saa tekstistä "Optikon (USA) tutkinnot" sen käsityksen, että A:n USA:ssa suorittama tutkinto antaa automaattisen laillistamisen myös Suomessa, ei se vielä tarkoita sitä, että kuluttajaa olisi johdettu harhaan. Mikäli teksti voidaan tulkita siten, että siinä saadaan kuluttaja uskomaan, että A:n tutkinto merkitsee samalla laillistamista Suomessa, sen voidaan perustellusti sanoa olevan harhaanjohtava. Ilmaus "Optikon tutkinnot" poikkeaa merkittävästi ilmauksesta "Optikko". Ilmaus "Optikon tutkinto" ei ole optikon ammattinimike.

A:n alkuperäisessä mainoksessa on ollut teksti "Optikko". Tämän mainoksen A on kuitenkin muuttanut kuluttajaviraston pyynnöstä mainoksen tekstiksi "Optikon tutkinto". Kirjeenvaihtoa on jatkettu tämän jälkeen, kunnes virasto on kieltänyt Optiprofilta hakijan esiintuomat termit. Tätä Optiprof ei ole voinut hyväksyä, koska sillä on palveluksessaan Suomessa laillistettu optikko.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja asetuksen mukaisesti ammatinharjoittamisoikeuden saaneita laillistettuja ammattihenkilöitä ovat muun muassa optikot. Laillistetut, luvan saaneet ammattihenkilöt voivat toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta., mikäli laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa ei toisin säädetä. Edellä mainittu koulutus, kokemus ja ammattitaito on kyettävä osoittamaan ennen kuin toisten tehtävien suorittaminen sallitaan.

Lain mukaan optikko on laillistettu ammatti. Näin ollen on luonnollista, että laillistetun ammatin ammattinimike on "Laillistettu optikko". Tämä rajanveto ei kuulu markkinaoikeudelle vaan STAKESille, joka onkin käsitellyt A:n ilmoittelua vuonna 1999. STAKES ei ole tällöin todennut A:n syyllistyneen lainvastaiseen toimintaan siitäkään huolimatta, että A käytti tällöin "Optikko" nimikettä mainonnassaan.

Lääkärien osalta laillistamisjärjestelmä on nykyisin sellainen, että henkilö voi valmistua lääkäriksi ja toimia lääkärin ammatissa, mutta vaaditaan lisäpalvelua, jotta voi toimia viranomaisen laillistamana "laillistettuna lääkärinä".

Ruotsissa kuluttaja saa nimikesuojatusta ammattinimikkeestä sen käsityksen, että terveydenhuollon viranomaiset ovat asettaneet kyseiselle ammatinharjoittajalle tietyt vaatimukset, jotka hän on täyttänyt. Suomen lainsäädäntö on tavoitteiltaan samanlainen. Jotta kuluttajaa voitaisiin katsoa harhaanjohdetun, KA:n tulisi näyttää toteen, että A:n pätevyys ei riitä optikon ammatin harjoittamiseen.

Optiprof ei ole markkinoinnissaan verrannut USA:ssa suoritettua tutkintoa Suomessa suoritettuun. A kertoo markkinoinnissaan suorittaneensa optikon tutkinnon USA:ssa. A on havainnut, että asiakkaat luottavat juuri USA:ssa suoritettuun optikon tutkintoon. Optiprof haluaa korostaa, että A:n tutkinto on suoritettu nimenomaan USA:ssa.

"Optikko"-sana on juurtunut kielenkäyttöömme yleisnimenä. A:n asiakkaat ovat pääasiassa vanhuksia. Heidän kielitaitonsa ei ole riittävä kääntämään "American Board of Opticianry Certified" -ilmausta Suomen kielelle tai ymmärtämään mitä sellainen termi tarkoittaa. Euroopan Unionin lainsäädännössä ja suosituksissa on useissa kohdin tuotu esille, että kuluttajalle suunnattava markkinointi tulee esittää kielellisesti kuluttajalle helposti ymmärrettävässä muodossa.

A ei ole työsuhteessa Optiprofiin, mutta Optiprof on antanut A:lle luvan käyttää sen logoa mainoksissa sponsorisopimuksen puitteissa. Optiprofia ei näin ollen voida kieltää käyttämästä "Optikko"-sanaa markkinoinnissaan. Mikäli A:han voidaan kyseinen kielto kohdistaa, tulisi kielto määrätä suoraan hänelle. Ulkomaisen tutkinnon esiintuomiseen ei ole viranomaisten ilmoituksen mukaan estettä, jos kyseinen tutkinto on tosi ja jos ilmoituksessa tuodaan esiin, että kyseessä on juuri ulkomainen tutkinto.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Optiprof 2000 Oy:n toimialana on mm. silmäterveyden huoltopalvelujen myyminen ja markkinoiminen.

Hakemuksen kohteena olevissa mainoksissa on markkinoitu A:n silmälääkäri- ja optisen alan palveluja. Mainoksiin on merkitty nimi "Optiprof". Aikaisemmissa mainoksissa on käytetty A:sta ammattinimikettä optikko. Myöhemmin käytetyissä mainoksissa kerrotaan silmälääkäri A:n suorittamista ammattitutkinnoista ja ilmoitetaan, että A:lla on "Optikon (USA)* tutkinto." Tähtimerkki viittaa toisaalla esitteessä annettuun tietoon "American Board of Opticianry Certified (optikon tutkinto, USA)". Esitteen kääntöpuolella kerrotaan mm., että "henkilökunnallamme on sekä Suomessa (silmälääkärin tutkinto) että USA:ssa (optikon tutkinto) hankittu asiantuntemus, mikäli tarvitsette silmälasit tai muita optisia apuvälineitä."

Vastaajayhtiö on katsonut, että kysymyksessä ei ole ollut Optiprof 2000 Oy:n vaan A:n tarjoamien silmälääkäri- ja optisen alan palvelujen markkinointi. A ei ole työsuhteessa vastaajayhtiöön, eikä Optiprof 2000 Oy vastaajayhtiön käsityksen mukaan ole oikea vastaajataho asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittuihin mainoksiin on merkitty vastaajayhtiön logo "Optiprof" siten, että sen on katsottava selkeästi tarkoittavan palvelujen tarjoajaa. Vastaajayhtiön nimi esiintyy myös muualla mainoksissa. Vastaajayhtiö on ilmoittanut antaneensa A:lle luvan käyttää markkinoinnissa toiminimeään. Näin ollen kyseisissä mainoksissa suoritettu markkinointi on tapahtunut myös Optiprof 2000 Oy:n lukuun. Yhtiö on siten oikea vastaaja asiassa.

KSL:n 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. KSL 2 luvun 2 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa optikon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Lain 2 §:n 2 momentista ilmenee, että laillistettu optikko on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään optikon ammattinimikettä. Lain 7 §:n mukaan ammattinimikkeen käyttöoikeus on muun ohella henkilöllä, joka on suorittanut Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on kuluttajavirastolle lähettämässään kirjeessä todennut, että sen käytettävissä olevan terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin mukaan silmätautien erikoislääkäri A ei ole laillistettu optikko Suomessa. Myöskään vastaajayhtiö ei ole esittänyt väitettä siitä, että A olisi säännösten tarkoittamalla tavalla Suomessa laillistettu optikko.

Kysymyksessä olevissa aikaisemmissa mainoksissa on käytetty A:sta ammattinimikettä optikko. A:lla on ollut Yhdysvalloissa suoritettu optikon tutkinto. Optikon tutkinnon suorittaminen Yhdysvalloissa ei kuitenkaan automaattisesti merkitse sitä, että henkilö olisi Suomessa laillistettu optikko. Mainitun tutkinnon suorittaminen ei oikeuta käyttämään optikon ammattinimikettä Suomessa ilman terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksyntää. Vastaajan mainokset ovat olleet omiaan antamaan sellaisen kuvan, että A:lla olisi myös Suomessa laillinen oikeus ammattinimikkeen optikko käyttämiseen. A:lla ei ole kuitenkaan tällaista oikeutta ollut.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittu vastaajayhtiön aikaisempi markkinointi, jossa on silmälääkäri- ja optisen alan palveluita tarjottaessa käytetty A:sta ammattinimikettä optikko ilman, että terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt A:lle oikeutta harjoittaa optikon ammattia laillistettuna optikkona, on ollut kuluttajien kannalta sopimatonta.

Vastaajayhtiön myöhemmissä mainoksissa esitetty ilmoitus mainitun ulkomaisen tutkinnon suorittamisesta on pitänyt paikkansa. Markkinaoikeus katsoo, että mainittu ilmoitus ei ole ollut kuluttajien kannalta sopimaton.

Vastaajayhtiön ei ole osoitettu markkinoinnissaan käyttäneen totuudenvastaisia eikä harhaanjohtavia ilmaisuja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää KSL:n 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla Optiprof 2000 Oy:tä 60.000 euron sakon uhalla käyttämästä silmälääkäri- ja optisen alan palveluiden markkinoinnissa A:sta ammattinimikettä optikko, ellei terveydenhuollon oikeusturvakeskus ole myöntänyt A:lle oikeutta harjoittaa optikon ammattia laillistettuna optikkona.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen ja Pertti Virtanen sekä asiantuntijajäsenet Johan Bärlund, Paula Paloranta ja Klaus Viitanen.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen