MAO:207/03

Kärkölän kunta - Opintien koulun laajennus- ja saneerausurakan sähköurakka
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
- hyvitysmaksu

Dnro 109/03/JH
Antopäivä 23.10.2003

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kärkölän kunta on pyytänyt 16.1.2003 päivätyllä asiakirjalla tarjouksia Opintien koulun laajennus- ja saneerausurakan sähköurakasta kymmeneltä urakoitsijalta. Tarjouksia on saatu kahdeksan.

Kärkölän kunnanhallitus on päättänyt 19.5.2003 § 68 valita sähköurakoitsijaksi Are Oy:n. Are Oy:n tarjouksen hinta oli 463.800 euroa.

Kärkölän kunta ja Are Oy ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 23.5.2003.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua 65.000 euroa sekä korvaaman hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 3.089,04 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut hakemustaan muun ohella seuraavasti.

Kärkölän kunta pyysi urakkatarjouksia Opintien koulun eli Kärkölän yläasteen ja lukion peruskorjaukseen ja laajennuksen rakennustöiden toteuttamista varten valitsemiltaan urakoitsijoilta. Tarjouspyyntöasiakirjana olleen urakkaohjelman mukaan urakka toteutetaan jaettuna urakkana, jossa rakennustöiden eri osa-alueet toteutetaan erillisinä kokonaisuuksina.

Hakijalle lähetettiin urakkatarjouspyyntö sähkötöiden erillisurakasta 16.1.2003 päivätyllä kirjeellä. Tarjouspyyntölähetteen mukaan urakkahinta oli eriteltävä annetun lomakkeen mukaisesti ja tarjoukseen oli liitettävä eri työsuorituksesta ja materiaaleista yksikköhintaluettelo. Tarjouksen muiden ehtojen osalta viitattiin tarjouspyyntöasiakirjana mukana olleeseen urakkaohjelmaan ja sen kohtaan 14.

Erityisesti urakkatarjouspyyntöasiakirjassa painotettiin sähköurakkaan kuuluvien valaisimien osalta, että "Valaisinten tulee olla ehdottomasti tarjouspyynnön mukaiset. Vaihtoehtomalleja ei tarjousvaiheessa hyväksytä."

Urakkaohjelman kohdassa 14 todettiin edelleen, että tarjouksen tulee olla tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen eikä tarjoukseen saa liittää omia ehtoja, muutoin tarjous voidaan jättää hyväksymättä (kohta 14.1). Vastaavasti todetaan, että myöskään vaihtoehtoisia tarjouksia tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyille rakennussuorituksille ei hyväksyttäisi (kohta 14.2). Edelleen urakkaohjelmassa kohdassa 14.6. todettiin, että urakkatarjouksen tulee olla tarjousasiapapereihin perustuva eikä tarjousvaiheessa vaihtoehtotarjouksia hyväksytä, sekä todettiin, että erityistä huomiota tulee kiinnittää sähköurakassa olevien valaisimien suunnitelman mukaisuuteen.

Hankintayksikkö sai sähkötöiden rakennustöistä seitsemän tarjousta, joista kaksi edullisinta olivat Are Oy:n ja hakijan tekemät tarjoukset. Kuten pöytäkirjasta ilmenee, oli hakija ennen sähköurakoitsijan valintaa huomauttanut hankintayksikölle siitä, että Are Oy:n antama urakkatarjous ei vastannut urakkatarjouspyyntöä ja olisi tullut tarjouspyyntöasiakirjojen ehtojen mukaan hylätä. Tästä huolimatta, ja koska Are Oy oli tarjousten julkistamisen jälkeen käydyissä urakkaneuvotteluissa ilmoittanut toteuttavansa urakan tarjouksensa nimenomaisista maininnoista poiketen urakkatarjouspyyntöasiakirjojen mukaisella suorituksella alun perin tarjoamaansa hintaan, hankintayksikkö päätti valita Are Oy:n sähkötöiden urakoitsijaksi.

Valituksi tulleen Are Oy:n julkistetussa tarjouksessa oli todettu "Tarjoustarkennuksia: Osa suunnitelmissa kauppanimillä mainituista tuotteista on korvattu Are Oy:n vakiotoimittajien vastaavilla kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvilla tuotteilla".

Toteamus on selkeästi ymmärrettävissä siten, että Are Oy on esittänyt tarjouksessaan käytettäväksi vaihtoehtoisia tarvikkeita siihen nähden, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa oli todettu ja että myös valaisimien osalta Are Oy tarjosi valaisimiksi toisia valaisinnimikkeitä kuin mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa oli määrätty tarjottavaksi. Kun Are Oy oli asettanut tarjoukseensa ko. ehdon, tarjouksen saajalle on itse asiassa jäänyt täysin avoimeksi se, minkä sisältöinen Are Oy:n tarjous oli.

Are Oy:n tarjouksen epämääräinen viittaus muihin vastaaviin tuotteisiin johti väistämättä siihen, että hankintayksikön oli erikseen selvitettävä kaksissa tarjousten julkistamisen jälkeen käydyissä urakkaneuvotteluissa Are Oy:ltä sen tarjouksen mukaista rakennustyön sisältöä suhteessa tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyyn työhön. Hankintayksikön edustaja tiedusteli Are Oy:n edustajilta urakkaneuvotteluissa valaisimien osalta niiden tarjouspyynnön mukaisuutta, johon Are Oy:n vastaukseksi on kirjattu, että "valaisimet ovat laskettu sekä/että korvaavilla että ohjelman mukaisilla tuotteilla".

Myöhemminkin rakennuttaja joutui uudelleen tarkistamaan Are Oy:ltä sen, että urakoitsija on todella sitoutunut tekemään urakkaohjelman mukaiset suoritukset vaihtoehtoisten nimikkeiden sijaan eikä tule vaatimaan lisähintaa urakkatarjouspyyntöasiakirjoissa mainittujen tuotteiden käyttämisestä. Tällöinkin Are Oy ilmoitti, että se on luonnollisesti valmis toteuttamaan täsmälleen urakkalaskenta-asiakirjojen mukaisen työsuorituksen.

Kun hankintayksikkö on hyväksynyt virheellisesti asettamiensa tarjousehtojensa vastaisen tarjouksen, hankintayksikkö on rikkonut hakijoiden tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua edellyttävää periaatetta sekä ryhtynyt virheellisellä tavalla täsmentämään ja tinkimään yhden tarjoajan tarjousta muiden tarjoajien tarjousten julkistamisen jälkeen.

Tinkiminen saattaa näyttää yksittäistapauksessa hankintayksikölle edulliselta, mutta tinkimiskierrosten hyväksyminen vahingoittaa laajasti markkinoilla tapahtuvaa kilpailua ja johtaa pitkällä aikavälillä tehokkaan kilpailun vähenemiseen ja epämääräisten tarjouksien tekemiseen sekä tarjousten vertailtavuuden heikkenemiseen.

Julkisissa hankinnoissa sovellettavat säännökset ja säännöksistä johdettu tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate velvoittaa hankintayksikköä hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset. Tässä tapauksessa periaate tulee korostetun merkittävään asemaan, koska tarjouspyynnöissä oli nimenomaan kielletty vaihtoehtoisten tarjousten tekeminen. Valaisimien osalta oli nimenomaan tarjouspyyntöasiakirjoissa korostettu, että tarjouksen oli sisällettävä ehdottomasti tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset valaisimet. Varaumineen Are Oy:n tarjous poikkesi tästä ehdosta, ja se olisi tullut hylätä. Sen tekemä tarjous ei ollut vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa.

Hankintayksikkö on syyllistynyt selkeään ja avoimeen lain ja omien hankintaa koskeneiden tarjouspyyntöehtojensa rikkomiseen. Hankintayksiköllä on täytynyt olla tieto siitä, että tarjoajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun periaate velvoittaa tarjouspyyntöasiakirjoista poikkeavan tarjouksen hylkäämiseen, mutta tästä huolimatta se hyväksyi tarjouksen ilmeisesti tarjouksen edullisen hinnan vuoksi ja jatkoi neuvotteluja edullisimman tarjoajan kanssa tarjouksen sisällön ja hinnan varmistamiseksi. Tosiasiassa Are Oy:n tarjouksen hinta ja työsuorituksen sisältö selvisivät vasta urakkaneuvotteluissa Are Oy:n sitoutuessa vaihtoehtoisten ehdotustensa osalta täsmälleen urakkaohjelman mukaiseen suoritukseen. Menettelyä voi luonnehtia avoimeksi hankintaa koskevien säännösten rikkomiseksi.

Hakija olisi tullut valituksi, mikäli hankintayksikkö olisi noudattanut hankinnassa asettamiaan ehtoja ja lain edellyttämää menettelyä. Näin ollen hakijalle on työn menetyksen vuoksi aiheutunut vahinko menetetyn tuloksen vuoksi. Edelleen hakijalle on aiheutunut kustannuksia turhaksi käyneestä laskennasta sekä muusta urakan valmistelusta. Ottaen edelleen huomioon hankintayksikön virheellisellä menettelyllään itselleen tavoittelema etu sekä hankinnan suuruus asiassa tulee määrätä 65.000 euron määräinen hyvitysmaksu.

VASTINE

Kärkölän kunta on vaatinut, että hakemus hylätään.

Hankintayksikkö on perusteluinaan lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjoukset ovat vastanneet tarjouspyyntöä. Halvin tarjous on voittanut kilpailun. Hakijan tarjoushinta on merkittävästi ylittänyt tarkoitukseen varatun määrärahan.

LVIS-tarjouksessaan 5.3.2003 Are Oy on mm. ilmoittanut, että osa suunnitelmissa kauppanimillä mainituista tuotteista on korvattu Are Oy:n vakiotoimittajien vastaavilla kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvilla tuotteilla. LVIS-tarjouksessa oli suuri osa kauppanimikkeistä LVI-tuotteita, joiden valinnassa ulkonäöllä tai laadulla ei ole erityistä merkitystä. Pyydetyt yksikköhinnat Are Oy oli valmis toimittamaan mahdollisen urakkaneuvottelun yhteydessä. Sähköurakan arvonlisäverottomaksi kokonaishinnaksi Are Oy oli ilmoittanut 463.800 euroa.

Hakijan sähköurakkatarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta oli 524. 000 euroa, johon mm. sisältyi valaisimien osuutena 160.400 euroa. Muissa sähköurakan tarjouserittelyissä valaisinten osuus vaihteli 130.000 -175.000 euron välillä.

Tarjousten vertailujen jälkeen päätettiin valita urakkaneuvotteluihin sähkötöiden osalta Are Oy ja ABB Talotekniikka Oy.

Urakkaneuvotteluissa varmistettiin, että ehdokkaat olivat tehneet tarjouksensa urakkatarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ja sitoutuivat suunnitelmien mukaiseen toimitukseen. Hankintayksikössä todettiin, ettei sellaisia hinnanalennusehdotuksia ollut, jotka olisivat perustuneet muuhun kuin selviin suunnitelmamuutoksiin.

Urakkahinta oli eriteltävä annetun lomakkeen mukaisesti ja tarjoukseen oli liitettävä yksikköhintaluettelo. Tarjouksen muiden ehtojen osalta viitattiin liitteenä olleeseen urakkaohjelmaan ja sen kohtaan 14. "Valaisinten tulee olla ehdottomasti tarjouspyynnön mukaiset. Vaihtoehtomalleja ei tarjousvaiheessa hyväksytä." Kohdan 14.6. mukaan eritystä huomiota tulee kiinnittää sähköurakan valaisimien suunnitelmanmukaisuuteen.

Are Oy:n tarjouksessa oli mm. ollut maininta: "tarjoustarkennuksia: osa suunnitelmissa kauppanimillä mainituista tuotteista on korvattu Are Oy:n vakiotoimittajien vastaavilla kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvilla tuotteilla." Kun kyse oli ollut hankintayksikön lähettämien tarjousasiakirjojen mukaisesta LVIS-tarjouksesta, ei kauppanimituotteilla ole ollut merkitystä etenkään LVI-tarjouksen kannalta. Tarjouspyynnön osalta on yleisesti todettava, että tiettyihin tuotemerkkeihin sitominen auttaa hankintayksikköä myöhemmin tarjouksia vertailtaessa.

Are Oy oli tehnyt tarjouksensa LVIS-töistä yhtiölle toimitettujen tarjousasiakirjojen mukaisesti. On selvää, että varsinkin LVIS-urakka suhteessa sähköurakkaan on vaatinut urakkaneuvotteluja ja tarjouksen täsmennystä. Käytännössä urakkaneuvottelut käydään tarjousten avaamisen jälkeen ja urakkaan liittyvät kysymykset täsmentyvät vielä tässä vaiheessa. Urakkaneuvotteluissa kirjatut täsmennykset koskivat sähköurakkaan liittyviä valaisimia.

Are Oy oli tarjouksessaan ilmoittanut sähköurakasta kiinteän kokonaishinnan, josta missään vaiheessa ei ole poikettu. Urakkaneuvotteluissa oli selvinnyt, että Are Oy oli "laskenut valaisinten hinnat sekä/että korvaavilla että ohjelman mukaisilla tuotteilla".

Are Oy siis vahvisti itse haluavansa käyttää nimenomaan tarjouspyynnössä valaisinten kohdalla mainittuja tavaranimiketuotteita. Kunnan kannalta asialla on merkitystä sikäli, että suunnitelmat toteutetaan ja ettei ainoa valintakriteeri eli hinta ole muuttunut miksikään.

Kaikki tarjoajat ovat olleet tietoisia siitä kilpailuoikeudellisesta periaatteesta, että vaikka määrätty tuotemerkki (nimike) olisi ollut mainittuna, voidaan tehdä tarjous ominaisuuksiltaan aivan vastaavasta tuotteesta, jos sellainen on olemassa.

Tinkimisestä voidaan puhua vain silloin, kun tarjoushintoja alennetaan tarjousajan päättymisen jälkeen ilman että hinnanmuutos perustuu suunnitelmanmuutoksiin jne. Tässä tapauksessa hyväksytty tarjoaja on sitoutunut tarjouspyynnön mukaisten valaisinten toimittamiseen. Hintaa ei ole missään vaiheessa muutettu. Tinkimistä ei ole tapahtunut.

Hyvitysmaksuvaatimuksen osalta asiassa jää selvittämättä se, olisiko ABB:n tarjous ollut liian kallis kunnan määrärahatilanne huomioon ottaen, koska tarjoushinta oli lähes neljänneksen korkeampi kuin valtuuston ko. tarkoitukseen varaama määräraha. Oikeuskäytännön mukaan tarjous voidaan liian kalliina hylätä, kun se ylittää valtuuston tarkoitukseen varaamat määrärahat Hyvitysmaksu voidaan määrätä vain sille, jolla oikein järjestetyssä tarjouskilpailussa olisi ollut todelliset mahdollisuudet voittaa kilpailu. Pelättävissä olisi ollut, että valtuusto ei olisi voinut myöntyä näin suureen määrärahakorotukseen.

Hyvitysmaksuvaatimus pitäisi näin ollen hylätä kokonaisuudessaan. Vaatimus on joka tapauksessa liian korkea hankintahinta ja tilanne huomioon ottaen.

VASTASELITYS

Hakija on todennut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Are Oy:llä oli tarjouksessaan olleen varauksensa myötä laaja valta tarjota erinäköisiä ja erilaatuisia valaisimia ja muita sähkötuotteita kuin mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa oli todettu, minkä vuoksi tarjous ei ollut vertailukelpoinen muiden tarjoajien kanssa. Ainoa yhteinen tekijä Are Oy:n tarjouksen ja suunnitelmien mukaisten tuotenimikkeiden kanssa oli se, että Are Oy:n tarjoamat tuotteet soveltuivat kyseiseen käyttötarkoitukseen. Ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa olleen yksityiskohtaisen ja pitkän listan tarjouksessa edellytetyistä valaisimista ja muista sähkötöiden kauppanimikkeistä, kyseinen Are Oy:n varaus merkitsi merkittävää eroa tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiseen suoritukseen nähden.

Hyvitysmaksuvaatimuksen osalta on todettava, että samassa rakennustyössä valituksi tulleen rakennusurakoitsijan tarjous ylitti työlle varatun määrärahan 335.000 eurolla, kun hakijan tarjous ylitti sen työlle varatun määrärahan 106.850 eurolla ja Are Oy:n tarjous 46.000 eurolla. Hankintayksikön vastineessaan esittämä pelko määrärahan ylittävän tarjouksen hylkäämisestä valtuustokäsittelyssä ei ole perusteltu, koska yli kolme kertaa hakijan tarjouksen merkitsemää ylitystä suurempi ylitys hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Hakijalla olisi ollut tosiasialliset mahdollisuudet tulla valituksi sähköurakoitsijaksi mikäli Are Oy:n tarjous olisi tarjouspyynnön vastaisena hylätty.

LISÄSELVITYS

Kärkölän kunta on antanut lisäselvityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n ja 6 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on turvattava ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Julkisia hankintoja koskevan tarjouskilpailun perustana on se, että sekä tarjoajat että hankintayksikkö pitävät lähtökohtana tarjousten lopullisuutta. Periaate koskee sekä tarjoushintaa että tarjouksen sisältöä. Menettely, jossa alun perin puutteellinen tai muutoin tarjouspyynnöstä ilmenevän vaatimustason alittava tarjous saatetaan neuvotteluteitse tarjouspyynnön mukaiseksi, ei ole omiaan turvaamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Edellä mainituista syistä johtuen myös vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Sähköurakkaa koskevassa 16.1.2003 päivätyssä tarjouspyynnössä on esitetty vaatimukset siitä, mitä tarjouksista on ollut käytävä ilmi. Siinä on todettu muun ohella seuraavaa. "Valaisinten tulee olla ehdottomasti tarjouspyynnön mukaiset. Vaihtoehtomalleja ei tarjousvaiheessa hyväksytä." Tarjouspyynnön mukaan urakkahinta oli eriteltävä annetun lomakkeen mukaisesti ja tarjoukseen oli myös liitettävä yksikköhintaluettelo. Tarjouksen muiden ehtojen osalta viitattiin tarjouspyyntöasiakirjana mukana olleeseen urakkaohjelmaan ja sen kohtaan 14.

Urakkaohjelman kohdan 14.1 mukaan tarjouksen tulee olla tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen eikä tarjoukseen saa liittää omia ehtoja, muutoin tarjous voidaan jättää hyväksymättä. Kohdan 14.2 mukaan vaihtoehtotarjouksia ei hyväksytä. Kohdan 14.6 mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää sähköurakassa olevien valaisimien suunnitelman mukaisuuteen. Urakkaohjelmassa on vielä todettu, että tullakseen hyväksytyksi tarjoukseen tulee muun ohessa liittää urakkatarjouserittely ja yksikköhintaluettelo.

Urakkatarjousasiakirjoihin on vielä liitetty yksityiskohtainen valaisinluettelo, jossa on määritelty valaisimet merkin, tyypin, tehon ja sijoituspaikan mukaan.

Are Oy:n 5.3.2003 päivätyssä tarjouksessa on todettu muun ohella seuraavaa. "Tarjoustarkennuksia: Osa suunnitelmissa kauppanimillä mainituista tuotteista on korvattu Are Oy:n vakiotoimittajien vastaavilla kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvilla tuotteilla. Pyydetyt yksikköhinnat olemme valmiit toimittamaan mahdollisen urakkaneuvottelun yhteydessä."

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön urakkatarjousasiakirjoihin liittämä yksityiskohtainen valaisinluettelo on turvannut kaikkien tarjoajien tasapuolisen kohtelun, eikä se ole ollut yksittäistä tarjoajaa syrjivä. Muiden tarjoajien tarjouksissa ei ole ollut ehtoja ja muut tarjoajat yhtä lukuun ottamatta ovat myös eritelleet urakkahintansa tarjouspyynnön mukaisesti. Sanottujen erottelujen mukaan valaisimien osuus urakkahinnasta on vaihdellut 160.400 -185.180 euron välillä.

Are Oy:n tarjouksessa on ollut edellä mainittu ehto ja siinä ei ole ollut tarjouspyynnön mukaista hintaerottelua. Tarjouksen puutteellisuuden vuoksi on näin ollen jäänyt täysin auki se, minkälaisia valaisimia Are Oy on tarjouspyynnössään tarjonnut ja mikä on ollut niiden hinta.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että Are Oy:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikön olisi näin ollen tullut hylätä Are Oy:n tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana eikä pyrkiä saattamaan sitä tarjouspyynnön mukaiseksi neuvotteluteitse.

Hankintayksikkö on pannut hankinnan täytäntöön. Näin ollen hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaisista seurauksista voi tulla kyseeseen ainoastaan vaadittu hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Muissa kuin voittaneessa tarjouksessa ei ole ollut ehtoja. Hakijan tarjous on ollut näistä tarjouksista halvin. Sen vuoksi markkinaoikeus katsoo, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus tarjouskilpailun voittamiseen virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Markkinaoikeus katsoo kohtuullisen hyvitysmaksun määräksi 30.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Oikeudenkäynti on aiheutunut Kärkölän kunnan virheestä. Näin ollen kunta on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Kärkölän kunnan suorittamaan ABB Oy:lle hyvitysmaksuna 30.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Kärkölän kunnan suorittamaan ABB Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.532 euroa, mille määrälle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen ja Maarit Lindroos