ToimintaMarkkinaoikeudelliset asiatKilpailuasiatHankinta-asiatPäätöksetVireilläTiedotteetLinkit
Etusivu
Päätökset markkinaoikeudellisista asioista
MAO:131/06

Erottajankatu 1-3
PL 118, 00131 Helsinki
puh. 029 564 3300
fax 029 564 3314
markkinaoikeus(at)oikeus.fi
Ks. puheluhinnat


Markkinaoikeus


MAO:131/06

Dnro 165/04/M1
Antopäivä 26.6.2006


Sanako Oy > Renet Oy Remote Network Ltd

- asiavaltuus
- ilmaisujen totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus

Dnro 165/04/M1
Antopäivä 26.6.2006

Sanako Oy vastaan Renet Oy Remote Network Ltd

Sanako Oy ja Renet Oy Remote Network Ltd olivat markkinoineet tietokonepohjaisia kieltenopetusjärjestelmiä. Kummankin yhtiön harjoittaman markkinoinnin kohderyhmänä olivat muun muassa kieltenopetusjärjestelmiä hankkivat oppilaitokset, ja yhtiöillä oli sama asiakaskunta.

Renet Oy Remote Network Ltd oli käyttänyt markkinoinnissaan muun muassa ilmaisuja "Ensimmäinen Digitaalinen KieliStudio maailmassa" ja "Renet-opetusjärjestelmät ovat ylivoimaisesti markkinoiden edullisimmat". Kysymys siitä, olivatko Renet Oy Remote Network Ltd:n markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut olleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ja olivatko ne olleet omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan Sanakon elinkeinotoimintaa.

Kysymys myös siitä, oliko Sanako Oy eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, jolla oli oikeus vaatia ilmaisujen
käyttöä kiellettäväksi.

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Vuonna 1994 perustettu Data & Game Oy on vuonna 1996 perustanut tytäryhtiökseen Renet Oy Remote Network Ltd:n (jäljempänä myös Renet tai vastaajayhtiö), jonka kaupparekisteriin merkittynä toimialana on muun muassa atk-laitteiden ja -ohjelmien myynti ja vuokraus, atk-laitteiden huolto, korjaus ja kokoaminen, atk-ohjelmien suunnittelu sekä alan opetustoiminta. Renet suunnittelee, kehittää ja tuottaa digitaalisia tietokonepohjaisia multimedia-opetusjärjestelmiä. Digitaaliseen tietokonepohjaiseen kieltenopetusjärjestelmään kuuluu tietokoneeseen asennettavia digitaalisia kielistudio-ohjelmia.

Sanako Oy (jäljempänä myös Sanako tai hakijayhtiö) on perustettu
vuonna 2001 toiminimellä Viamon Oy. Nykyisen toiminimensä se on
rekisteröinyt syyskuussa 2003. Viamon Oy on jatkanut Teleste
Educational Oy:ltä ostettua liiketoimintaa. Sanakon kaupparekisteriin
merkittynä toimialana on muun muassa opetus- ja elektroniikka-alan
laitteiden valmistus, asennus ja huolto sekä laitteisiin liittyvä vuokraus,
koulutus ja konsultointi. Sen tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluvat
muun muassa digitaaliset kielistudiot ja tietokonepohjaiset kieltenope-
tusjärjestelmät. Sanakon jälleenmyyjänä toimii Christian Egeland-
Jensen Oy.

Sanakon ja sen jälleenmyyjien sekä Renetin lisäksi Suomessa ei ole
muita merkittäviä elinkeinonharjoittajia, joiden tuotevalikoimissa olisi
tietokonepohjaisia kieltenopetusjärjestelmiä. Sanakolla ja Renetillä on
sama asiakaskunta.

Renet on käyttänyt Internet-sivuillaan www.renet.fi 13.5.2004 päivätyn tulosteen osoittamalla tavalla otsikon "Renet Oy Remote Network Ltd."
alla muun ohella seuraavaa ilmaisua:

  • "Renet on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt ja tuonut markkinoille Digitaalinen Multimedia KieliStudio -järjestelmän".

Samalla Internet-sivulla on "ReLanPro Digitaaliset Multimedia opetusjärjestelmät" -otsikon alla käytetty muun ohella seuraavia ilmaisuja:

  • "Ainoa 100 % suomalainen, digitaalinen opetusjärjestelmä"
  • "Ylivoimaisen edulliset hankinta- ja ylläpitokustannukset, säästää verovaroja".

Internet-sivuilla, jotka on otsikoitu "ReLanStudio – Digitaalinen Multi-
media Opetusverkko" ja "ReLanPro – Digitaalinen Multimedia Kieli-
Studio", Renet on käyttänyt 13.5.2004 päivätyn tulosteen osoittamalla
tavalla muun ohella seuraavia ilmaisuja:

  • "Renet-opetusjärjestelmät ovat ylivoimaisesti markkinoiden edullisimmat"
  • "Renet-opetusjärjestelmissä on markkinoiden monipuolisimmat ja monimuotoisimmat käyttöominaisuudet"
  • "Markkinoiden ainoa omaa valmistusta olevan tuotteen tukipalvelut ovat varmasti ammattitaitoista ja osaavaa".

Lisäksi Renetin linja-autossa on ollut mainoslause "Ensimmäinen Digitaalinen KieliStudio maailmassa".

Sanako on 19.5.2004 päivätyllä kirjeellä pyytänyt vastaajayhtiötä lopet-
tamaan totuudenvastaisena ja harhaanjohtavana pitämänsä markkinoin-
nin.

HAKEMUS

Vaatimukset

Sanako on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Renetiä 60.000 euron
sakon uhalla ja välittömästi päätöksen antamisesta lukien käyttämästä
ilmoittelussaan, mainonnassaan ja muutoin markkinoinnissaan seuraa-
via totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja:

1. a) Renet on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt ja tuonut mark-
kinoille Digitaalinen Multimedia KieliStudio -järjestelmän ja
b) Ensimmäinen Digitaalinen KieliStudio maailmassa
2. Ainoa 100 % suomalainen, digitaalinen opetusjärjestelmä
3. Ylivoimaisen edulliset hankinta- ja ylläpitokustannukset, säästää
verovaroja
4. Renet-opetusjärjestelmät ovat ylivoimaisesti markkinoiden
edullisimmat
5. Renet-opetusjärjestelmissä on markkinoiden monipuolisimmat ja
monimuotoisimmat käyttöominaisuudet
6. Markkinoiden ainoa omaa valmistusta olevan tuotteen tukipalve-
lut ovat varmasti ammattitaitoista ja osaavaa.

Sanako on lisäksi vaatinut, että Renet velvoitetaan korvaamaan sen ar-
vonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 23.955,53 eurolla kor-
koineen.

Perusteet

Renet on käyttänyt markkinoidessaan digitaalisia kielistudioita ja ope-
tusjärjestelmiä, jotka ovat samankaltaisia kuin Sanakon digitaaliset kie-
listudiot ja opetusjärjestelmät, asian taustassa mainittuja ilmaisuja. Kun
markkinoilla ei ole Sanakon ja Renetin tuotteiden kanssa kilpailevia
tuotteita, Renetin markkinointi on siten väistämättä johtanut näiden
kahden yritysten vertailuun.

Vastaajayhtiön markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut kuvailevat mitat-
tavia seikkoja, jotka on voitava näyttää toteen. Kyse ei ole tavanomai-
sesta kauppiaallisesta kehumisesta, vaan väitteet ovat sisältäneet totuu-
denvastaisia ja siten harhaanjohtavia ylisanoja.

Sanakon ja Renetin tuotteet ovat yhteneväisiä. Myös osa Sanakon tuot-
teista on täysin digitaalisia ja ne sisältävät multimedia-ominaisuuksia.
Siten Renetin edellä mainitut ilmaisut eivät osoita mitenkään tuotteiden
erityisiä ominaisuuksia.

Renetin markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut "Renet on ensimmäisenä
maailmassa kehittänyt ja tuonut markkinoille Digitaalinen Multimedia
KieliStudio -järjestelmän" ja "Ensimmäinen Digitaalinen KieliStudio
maailmassa" ovat totuudenvastaisia. Väite siitä, että Renetin opetusjär-
jestelmät olisi kehitetty ensimmäisenä maailmassa ei pidä paikkaansa,
koska Sanako ja sen edeltäjät ovat kehittäneet digitaalista äänensiirtoa
käyttävän opetusjärjestelmän ennen vastaajayhtiötä. Lisäksi on olemas-
sa lukuisia yrityksiä maailmassa, muun muassa Sony, joilla on ollut di-
gitaalista äänensiirtoa käyttävä opetusjärjestelmä ennen vastaajayhtiötä.
Auditec Learning Objects Oy on jo 1980-luvun lopulla tuonut markki-
noille ohjelmistopohjaisen kielten opetusjärjestelmän Prisma-nimellä.
Tämä tuote tunnetaan nykyään nimellä Lab 300. Teleste Oy tai sen ty-
täryhtiö Teleste Educational Oy on toimittanut ensimmäisen digitaali-
sen kielistudion Kemiin vuonna 1995. Renet on puolestaan toimittanut
ensimmäisen digitaalista äänensiirtoa käyttävän järjestelmän noin 1–2
vuotta sitten, eli selvästi sen jälkeen kun Sanakon Sanako Lab 250, enti-
seltä nimeltään Divace Celina, on ollut saatavilla.

Renetin väite "Ainoa 100 % suomalainen, digitaalinen opetusjärjestel-
mä" on totuudenvastainen, koska myös Sanakon markkinoima digitaali-
nen opetusjärjestelmä on suomalainen.

Renetin käyttämät ilmaisut "Ylivoimaisen edulliset hankinta- ja ylläpi-
tokustannukset, säästää verovaroja" ja "Renet-opetusjärjestelmät ovat
ylivoimaisesti markkinoiden edullisimmat" sisältävät niin sanottuja su-
perlatiiviväittämiä, joiden paikkansapitävyys Renetin on osoitettava.
Vastaajayhtiön väitteet ylivoimaisen edullisista kustannuksista ja yli-
voimaisesta edullisimmuudesta eivät perustu mihinkään pätevästi laa-
dittuun ja puolueettomaan tutkimukseen. Sanako voi sitä vastoin osoit-
taa, että markkinoilla olevien digitaalisten opetusjärjestelmien hintataso
ei tue Renetin väitettä. Näin ollen myöskään väite verovarojen säästä-
misestä ei pidä paikkaansa.

Renetin käyttämä ilmaisu "Renet-opetusjärjestelmässä on markkinoiden
monipuolisimmat ja monimuotoisimmat käyttöominaisuudet" ei pidä
paikkaansa, koska Sanakon markkinoima digitaalinen opetusjärjestelmä
on Renetin järjestelmää vastaava.

Vastaajayhtiö on käyttämällä ilmaisua "Markkinoiden ainoa omaa val-
mistusta olevan tuotteen tukipalvelut ovat varmasti ammattitaitoista ja
osaavaa" väittänyt, että se on markkinoilla ainoa, joka valmistaa tuot-
teensa itse. Väite on totuudenvastainen, sillä Sanako valmistaa opetus-
järjestelmänsä itse.

Renetin markkinointi on siinä käytettyjen edellä mainittujen ilmaisujen
vuoksi ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun
lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaista ja siten
harhaanjohtavaa. Totuudenvastaiset ja siten harhaanjohtavat ilmaisut
ovat olleet omiaan vaikuttamaan Renetin ja Sanakon tarjoamien digitaa-
listen opetusjärjestelmien kysyntään ja vahingoittamaan Sanakon elin-
keinotoimintaa. Sanako on pyytänyt Renetiä lopettamaan totuudenvas-
taisen markkinoinnin, mutta vastaajayhtiö ei ole oikaissut menettelyta-
paansa, vaan markkinointi on jatkunut entisellään. Tämä osoittaa, että
Renet on pyrkinyt saamaan itselleen taloudellista etua ja vahingoitta-
maan Sanakoa. Sanakolle on myös aiheutunut konkreettista vahinkoa
sen hävittyä tarjouskilpailuita Renetin menettelyn vuoksi.

Sen varalta, että Renetin markkinoinnissaan käyttämiä ilmaisuja ei pi-
dettäisi totuudenvastaisina ja siten harhaanjohtavina sopimattomasta
menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentissa tar-
koitetulla tavalla, Renetin markkinointia on pidettävä lain 1 §:n 1 mo-
mentissa tarkoitetulla tavalla hyvän liiketavan vastaisena. Vaikka kat-
sottaisiin, että puheena olevat ilmaisut olisivat luonnehdittavissa kaup-
piaalliseksi kehumiseksi, ilmaisujen käyttäminen on kuitenkin ollut so-
pimatonta, koska niillä on pyritty vaikuttamaan yhteisen asiakaskunnan
mielikuviin Sanakon elinkeinotoimintaa haittaavalla tavalla.

Hakemus ja siinä esitetty vaatimus sopimattomasta menettelystä elin-
keinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämisestä
on siten ensisijaisesti perustettu lain 2 §:n 1 momenttiin sekä toissijai-
sesti lain 1 §:n 1 momenttiin.

VASTAUS

Vaatimukset

Renet on vaatinut, että Sanakon hakemus jätetään tutkimatta tai että se
joka tapauksessa hylätään perusteettomana ja että Sanako velvoitetaan
korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa
26.087 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sanakon valmistamat ja mahdollisesti myymät tuotteet ovat kokonaan
erilaisia kuin Renetin markkinoimat hakemuksessa tarkoitetut digitaali-
set opetusjärjestelmät. Sanako ei siten ole eräiden markkinaoikeudellis-
ten asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tar-
koitettu elinkeinonharjoittaja, johon sopimattomasta menettelystä elin-
keinotoiminnassa annetun lain 1–3 §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu
tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa. Sanakolla ei siten ole puhe-
valtaa asiassa.

Renetin markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut eivät ole paikkansapitä-
mättömiä. Renetin Internet-sivuja on päivitetty 2.6.2004. Hakijayhtiön
todisteena esittämät 13.5.2004 päivätyt tulosteet Renetin Internet-sivuil-
ta olivat siten vanhentuneita asian tullessa vireille markkinaoikeudessa.

Renetin ja Sanakon markkinoimat tuotteet eivät ole vertailukelpoisia
keskenään. Renetin markkinoimat digitaaliset ReLanStudio- ja ReLan-
Pro-järjestelmät muodostavat kokonaisuuden, jolla voidaan digitaalises-
ti siirtää ääntä, tekstiä, kuvaa ja videokuvaa, ja joka mahdollistaa opet-
tajan ja oppilaan vuorovaikutuksen. Kysymys ei siten ole pelkästään di-
gitaalisen äänensiirron käyttämisestä.

Renetin markkinoiman tuotteen toimitus käsittää yhden Cd-rom -levyn,
josta asennetaan Renet-kielistudiojärjestelmä tietokoneeseen. Asennus
voidaan myös suorittaa Internetistä. Renetin tuote on siten pelkkä tieto-
koneohjelma, eikä Renet markkinoi laitteita. Renet on kylläkin asiak-
kaan toivomuksesta voinut antaa myös laitteita sisältävän kokonaistar-
jouksen, mutta tarjotut laitteet eivät ole Renetin.

Ilmaisut "Renet on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt ja tuonut
markkinoille Digitaalinen Multimedia KieliStudio -järjestelmän" ja
"Ensimmäinen Digitaalinen KieliStudio maailmassa" pitävät paikkansa.
Data & Game Oy oli aloittanut digitaalisten kielistudio-ohjelmien kehit-
tämisen jo vuonna 1994 ja koodannut ensimmäiset lähdekoodit vuonna
1995 ja myös myynyt ensimmäisen järjestelmän vuonna 1995. Sanakon
hakemuksessa mainittu Kemiin toimitettu kielistudiojärjestelmä ei ole
ollut digitaalinen, vaikka äänensiirto siinä onkin voinut olla digitaalista.

Ilmaisu "Ainoa 100 % suomalainen, digitaalinen opetusjärjestelmä" pi-
tää paikkansa, koska Renetin tuotteet ovat Suomessa tehtyjä tietokone-
ohjelmia. Kaikki ohjelmointityö on tehty Suomessa suomalaisen henki-
lökunnan voimin. Kaikkien ohjelmien lähdekoodit ovat Renetin hallus-
sa. Renet ei ole ostanut ohjelmia ulkomailta, toisin kuin muut vastaavia
järjestelmiä markkinoivat yritykset.

Ilmaisu "Ylivoimaisen edulliset hankinta- ja ylläpitokustannukset, sääs-
tää verovaroja" ei pidä sisällään sopimatonta kehumista. Väite siitä, että
Renetin digitaaliset opetusjärjestelmät ovat edullisia pitää paikkansa.
Vertailemalla Renetin ja Sanakon kielistudiojärjestelmiä koskevia tar-
jouksia ja niiden perusteella tehtyjä hankintoja, on todettavissa, että Sa-
nakon tuotteet ovat lähes neljä kertaa kalliimpia kuin Renetin. On sel-
vää, että pelkän tietokoneohjelman hankinta- ja ylläpitokustannukset
ovat vähäisemmät kuin erilaisia laitteita sisältävän järjestelmän vastaa-
vat kustannukset.

Ilmaisut "Renet-opetusjärjestelmät ovat ylivoimaisesti markkinoiden
edullisimmat" ja "Renet-opetusjärjestelmässä on markkinoiden moni-
puolisimmat ja monimuotoisimmat käyttöominaisuudet" pitävät paik-
kansa. Renet on markkinoinnissaan puhunut koko ajan digitaalisista
opetusjärjestelmistä. Koska mitään muuta täysin digitaalista kielistudio-
järjestelmää ei Suomessa ole, on selvää, että väitteet pitävät paikkansa.
Sama ohjelmisto muuntuu kielistudioksi, multimedia-kielistudioksi,
multimedia-opetusverkoksi ja viittomakielen opetusohjelmaksi.

Ilmaisu "Markkinoiden ainoa omaa valmistusta olevan tuotteen tukipal-
velut ovat varmasti ammattitaitoista ja osaavaa" pitää paikkansa. Mark-
kinoilla ei ole muita täysin omaa valmistusta olevia täysin digitaalisia
kielistudiojärjestelmiä kuin Renetin edellä mainitut ReLanStudio ja Re-
LanPro.

Renetin käyttämät ilmaisut ovat perustuneet tosiseikkoihin, eivätkä ne
ole olleet totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia. Renetin markkinointi ei
siten myöskään ole voinut olla hyvän liiketavan vastaista. On myös
otettava huomioon, ettei hankintapäätöksiä tehdä mainoslauseiden vaan
tuotteiden ominaisuuksien perusteella, joten Renetin markkinointi ei ole
voinut aiheuttaa Sanakolle vahinkoa. Vahinkoa ei ole voinut aiheutua
myöskään siitä syystä, että Sanakon liikevaihto on vuonna 2004 ollut 10
miljoonaa euroa ja Renetin liikevaihto samana vuonna 280.000 euroa.

Arvioitaessa Renetin menettelyä on joka tapauksessa otettava huo-
mioon, että Sanako itse käyttää markkinoinnissaan muun muassa ilmai-
suja "johtava kielenoppimisjärjestelmien ja kielistudioiden toimittaja
maailmassa", "täysin ohjelmistopohjainen ratkaisu", "paras valinta op-
pilaitokselle", "markkinoiden monipuolisin multimediaopetuskeskus" ja
"täysin digitaalinen kielistudio". Sanako on lisäksi markkinoinut tuot-
teitaan "suomalaisena" järjestelmänä. Myös Sanakon jälleenmyyjä
Christian Egeland-Jensen Oy markkinoi Sanakon tuotteita "ainoina oi-
keina kielistudiojärjestelminä". Markkinointiväitteet eivät kuitenkaan
vastaa totuutta. Näin ollen myös Renetin markkinointiväitteitä voidaan
pitää enintään kauppiaallisena kehumisena. Puheena olevassa markki-
nointiympäristössä osapuolten käyttäessä samantapaisia ilmaisuja, joita
ei useinkaan mielletä varsinaisiksi tosiasiaväitteiksi, Renetin markki-
nointi ei siten ole sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
annetun lain tarkoittamin tavoin hyvän liiketavan vastaista eikä se ai-
heuta vahinkoa Sanakolle. Joka tapauksessa Renetin käyttämien mai-
noslauseiden käyttöyhteydestä käy ilmi Renetin tarkoittavan omia eri-
tyisiä tuotteitaan.

Mahdollisen kiellon on tultava voimaan aikaisintaan kolme kuukautta
päätöksen antamisen jälkeen. Sopeutumisaika on välttämätön Renetin
linja-autossa oleva mainoksen muuttamiselle. Kiellon tehostaminen uh-
kasakolla on tarpeetonta, koska Renet noudattaa kieltoa joka tapaukses-
sa. Mahdollisesti asetettavan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otet-
tava huomioon Renetin edellä mainittu liikevaihto vuonna 2004.

HAKIJAN LISÄLAUSUMA VASTAUKSEN JOHDOSTA

Sanakolla on asiavaltuus tässä asiassa eräiden markkinaoikeudellisten
asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaises-
ti. Sanakon kielistudiojärjestelmät ovat samanlaisia tietokoneohjelmiin
perustuvia järjestelmiä kuin Renetin. Sanako ja Renet toimivat samoilla
markkinoilla ja ovat toisiinsa nähden kilpailijoita. Yhtiöiden asiakas-
kunta on sama ja niiden harjoittaman markkinoinnin kohteena ovat vii-
me kädessä samat asiakkaat.

On siten ilmeistä, että Renetin markkinointi kohdistuu Sanakoon ja
saattaa vahingoittaa sitä, ottaen vielä huomioon, ettei markkinoilla ole
asianosaisyhtiöiden lisäksi muita merkittäviä kilpailijoita. Sanakon tuot-
teita myy Sanakon itsensä lisäksi muun muassa jälleenmyyjänä toimiva
Christian Egeland-Jensen Oy. Sanakon tuotteiden myyntiä vahingoittaa
jo se, että sen jälleenmyyjien myynti vaikeutuu kyseessä olevien ilmai-
sujen takia, koska tällöin myös Sanakon myynti jälleenmyyjille vähe-
nee, kuten nyt onkin tapahtunut.

Renetin antamista tarjouksista ilmenee, että sen markkinoimaan koko-
naisuuteen sisältyy myös laitteita. Näin ollen markkinoinnissa käytetyt
edellä mainitut ilmaisut ovat ymmärrettävissä siten, että ne koskevat
markkinoitua kokonaisuutta.

Sanakon käyttämille tosiseikkoihin perustuville ilmaisuille ei ole annet-
tava merkitystä arvioitaessa Renetin menettelyn sopimattomuutta.

Renet ei ole muuttanut Internet-sivujaan 2.6.2004 siten, että niistä olisi
poistettu kiellettäväksi vaaditut ilmaisut. Renet käyttää edelleen kiellet-
täväksi vaadittuja tai niihin rinnastettavia ilmaisuja markkinoinnissaan.
Vaaditun kiellon tehostaminen uhkasakolla on siten myös tästä syystä
välttämätöntä.

Vaadittu kielto on määrättävä tulemaan voimaan markkinaoikeuden
päätöksen antamisesta lukien, koska sopeutumisaika ei ole tarpeellinen.
Ilmaisujen käyttö Internetissä ja tarjouksissa voidaan lopettaa välittö-
mästi ja myös linja-autossa oleva ilmaisu voidaan välittömästi tilapäi-
sesti peittää.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Sanako

1. Tuloste vastaajayhtiön Internet-sivuilta 13.5.2004
2. Valokuva vastaajayhtiön linja-autosta
3. Tuloste vastaajayhtiön Internet-sivuilta 13.5.2004 (ReLanStudio)
4. Tuloste vastaajayhtiön Internet-sivuilta 13.5.2004 (ReLanPro)
5. Tulosteet vastaajayhtiön Internet-sivuilta 23. ja 25.11.2004
6. Tuloste Internet-sivuilta www.eoppimiskeskus.net 1.11.2005
7. Tulosteet vastaajayhtiön Internet-sivuilta 1.11.2005
8. Renetin kaksi tarjousta 11.10.2004 ja 16.9.2005
9. Sony ZL-10 System esite
10. Valokuva Renetin Järvenpään opetusjärjestelmän asennuksesta, päi-
väys 21.2.2001
11. Tarjouspyyntö 24.1.2005 ja siihen liittyvät tarjousten hintatiedot
12. Ote Auditec Learning Objects Oy:n lehdestä syksyltä 1992
Renet

1. Hämeenkyrön kunnan koulutuslautakunnan kokouspöytäkirja
9.3.2005
2. Sanako Lab 100 v. 4.0 käyttöopas
3. Käyttöohjeet opettajalle – ReLanPro Digitaalinen Kielistudio ja Re-
LanStudio Digitaalinen Opetusverkko
4. Renetin toimituksia koskevat 29.12.1995, 30.1.1996 ja 10.10.1996
päivätyt laskut koskien digitaalista WinSchool Studio -kielistudio-
järjestelmää
5. Ch. Jensen Oy:n tarjous 16.12.2004
6. Sanakon päiväämätön lausuma markkinaoikeudelle (laatinut K.F.)
7. Sanako Lab 300 -multimediaoppimisympäristön suunnittelu -otsi-
koitu asiakirja
8. Tandberg Divace ja ReplanPro koskeva tarjousvertailu 18.2.2004 ja
Normaali myynti hinnasto 01.01.2005 alkaen -otsikoitu asiakirja
9. Luettelo Kilpailuneuvoston päätöksistä (laatinut OTK K.K.)
10. Tuloste Googlen Internet-sivustosta
11. Sanakon kaksi mainosesitettä, lehtiartikkeli sekä Ch. Jensen Oy:n
mainosesite ja tuote-esittely
12. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.3.2006 taltionumero 663

Henkilötodistelu

Sanako
1. Tuotepäällikkö K.R.
2. Regional manager K.F.
3. Christian Egeland-Jensen Oy:n osakas J.E.-J.

Renet
1. Toimitusjohtaja M.N.
2. Toimitusjohtaja J.L.
3. Johtaja A.B.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Hakemuksen tutkiminen

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n
1 momentin 3 kohdassa säädetään, että sopimattomasta menettelystä
elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla käsiteltävä asia tulee vireille
markkinaoikeudessa sen elinkeinonharjoittajan hakemuksella, johon vii-
meksi mainitun lain 1–3 §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu tai jonka
toimintaa se saattaa vahingoittaa.

Renet on esittänyt, että Sanakon markkinoimat tuotteet ovat kokonaan
erilaisia kuin Renetin markkinoimat hakemuksessa tarkoitetut digitaali-
set opetusjärjestelmät. Renetin mukaan Sanako ei siten ole edellä maini-
tussa lainkohdassa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, johon Renetin me-
nettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa, eikä
Sanakolla siten ole puhevaltaa asiassa. Renet on sen vuoksi vaatinut, et-
tä Sanakon hakemus jätetään tutkimatta.

Markkinaoikeus toteaa, että sekä Sanako että Renet markkinoivat tieto-
konepohjaisia kieltenopetusjärjestelmiä ja että kummankin yhtiön har-
joittaman markkinoinnin kohderyhmänä ovat muun muassa kieltenope-
tusjärjestelmiä hankkivat oppilaitokset. Asiassa on lisäksi todettu riidat-
tomaksi, että yhtiöillä on sama asiakaskunta. On siten ilmeistä, että yh-
tiöt toimivat samoilla markkinoilla ja ovat toisiinsa nähden kilpailijoita.
Tästä seuraa, että Renetin kiellettäväksi vaadittu menettely on puheena
olevassa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla kohdistunut Sanakoon ja se
on myös saattanut vahingoittaa Sanakon toimintaa. Tätä arviointia ei
muuta se, että Sanakon tuotevalikoima toisin kuin Renetin tuotevalikoi-
ma käsittää ohjelmistotuotteiden lisäksi laitteita.

Markkinaoikeus siten katsoo, että Sanako on eräiden markkinaoikeudel-
listen asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa
tarkoitettu elinkeinonharjoittaja. Renetin oikeudenkäyntiväite on sen
vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että Renet on käyttänyt markkinoinnissaan kiel-
lettäväksi vaadittuja ilmaisuja hakemuksen vireille tulemisen aikaan.
Sanako on lisäksi näyttänyt, että Renet on vastoin yhtiön kiistämistä jat-
kanut ilmaisujen käyttämistä asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa.

Asiassa on siten ensisijaisesti ratkaistavana kysymys siitä, ovatko
Renetin markkinoinnissaan käyttämät edellä mainitut ilmaisut olleet so-
pimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1
momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia,
ja jos ovat, ovatko ne olleet omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyn-
tään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan Sanakon elinkeinotoimintaa.

Renetin markkinoinnissaan käyttämien ilmaisujen arviointia

Arvioinnin lähtökohtia

Arvioitaessa sitä, onko markkinointi ollut totuudenvastaista tai harhaan-
johtavaa on lähtökohdaksi otettava se kohderyhmä, johon markkinointi
on suunnattu. Asiassa on selvitetty, että ratkaistavana olevassa asiassa
tällaisena kohderyhmänä on ainakin pidettävä kieltenopetusjärjestelmiä
julkisina hankintoina hankkivia oppilaitoksia. Merkityksellistä on siten
se, ovatko markkinoinnissa käytetyt ilmaisut antaneet totuudenvastaisen
ja harhaanjohtavan kuvan markkinoidusta tuotteesta tässä kohderyh-
mässä.

Ilmaisuja on tarkasteltava siinä yhteydessä, jossa niitä on käytetty. Tar-
kasteltavana oleva markkinointi koskee tietokonepohjaisia opetusjärjes-
telmiä, joita voidaan käyttää kielten opettamisessa ja oppimisessa. Kyse
on tavanomaiseen PC-tietokoneeseen asennettavasta kielistudio-ohjel-
masta. Tuotteen toimitukseen ei kuulokemikrofonien ohella sisälly mui-
ta laitteita. Markkinointiaineistossa markkinoitavaa tuotetta on kuvattu
sanoin "digitaalinen", "multimedia", "tietokoneavusteinen" ja "kieli-
studio". Näitä käsitteitä ei kuitenkaan ole markkinoinnissa lähemmin
määritelty. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkälaisen merkitys-
sisällön markkinoinnin kohderyhmä on antanut mainituille käsitteille.
Näin ollen käsitteet on ymmärrettävä siten kuin ne yleiskielessä ymmär-
retään. Merkitystä ei siten ole annettava sille, että Renetin mukaan "kie-
listudio" käsitteenä tarkoittaa tiettyjä teknisiä ja toiminnallisia ominai-
suuksia omaavaa järjestelmää ja että markkinoinnissa käytetyt ilmaisut
siten koskisivat vain tällaista järjestelmää.

Kun muuta ei ole osoitettu on puheena olevassa markkinoinnissa sen
kohderyhmän näkökulmasta tarkasteltuna oleellista se, että markkinoin-
ti koskee opetusjärjestelmää, jota voidaan käyttää kieltenopetuksessa
toiminnallisesti niin sanottuna kielistudiona. Kun ei ole näytetty, että
kohderyhmällä tai ainakin merkittävällä osalla siitä olisi teknistä erityis-
asiantuntemusta, markkinoinnin arvioimisessa ei oleellista ole se, mikä
on tietyn käsitteen tarkka tekninen merkityssisältö.

Kohdassa 1 kiellettäväksi vaaditut ilmaisut

Renet on käyttänyt Internet-sivuillaan otsikon "Renet Oy Remote Net-
work Ltd." alla ilmaisua "Renet on ensimmäisenä maailmassa kehittä-
nyt ja tuonut markkinoille Digitaalinen Multimedia KieliStudio -järjes-
telmän". Lisäksi Renet on linja-autossaan käyttänyt mainoslausetta "En-
simmäinen Digitaalinen KieliStudio maailmassa".

Renetin puheena olevalla Internet-sivulla on esitelty yhtiötä ja kerrottu
sen alusta alkaen keskittyneen digitaalisten multimedia-opetusjärjestel-
mien suunnitteluun, kehittämiseen ja tuotantoon. Tässä yhteydessä käy-
tettynä ilmaisu "ensimmäisenä maailmassa" on antanut kuvan siitä, että
Renet on alan edelläkävijä ja siten myös kokenein. Tällainen käsitys on
puolestaan omiaan synnyttämään mielikuvan Renetin tuotteen ylivertai-
suudesta. Ilmaisu "ensimmäinen" on lisäksi luonteeltaan täysin varauk-
seton. Ilmaisua on sanotun johdosta perusteltuna pitää tosiasiaväitteenä,
kuten Renet itsekin on tehnyt.

Todistettavissa olevien tosiasioita koskevien väitteiden paikkansapitä-
vyys on voitava näyttää toteen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan
elinkeinonharjoittajan, joka markkinoinnissaan käyttää tosiasiaväitteek-
si luonnehdittavaa ilmaisua, on näytettävä väitteensä paikkansapitävyys.

Renet on ensiksikin esittänyt, että ilmaisun "ensimmäisenä maailmassa"
käyttäminen on ollut perusteltua, koska Renetin edeltäjäyhtiö oli aloitta-
nut digitaalisten kielistudio-ohjelmien kehittämisen jo vuonna 1994 ja
myynyt ensimmäisen järjestelmän vuonna 1995. Sanako on kuitenkin
näyttänyt, että markkinoilla on ollut digitaaliseksi luonnehdittavia, kiel-
tenopetukseen tarkoitettuja järjestelmiä jo ennen tätä ajankohtaa.
Renetin puheena olevassa markkinoinnissa ei ole mitenkään määritelty
käsitettä "digitaalinen". Renet ei ole liioin esittänyt selvitystä siitä, mi-
ten markkinoinnin kohderyhmä on käsitteen ymmärtänyt. Arvioitaessa
ilmaisun paikkansapitävyyttä ei näin ollen ole annettava merkitystä sil-
le, missä määrin tai miltä osin markkinoilla tuohon aikaan tai myöhem-
min olleet tuotteet ovat olleet luonnehdittavissa digitaalisiksi. Tähän
nähden Renetin varaukseton ja tarkentamaton väite siitä, että sen digi-
taalinen kielistudio olisi maailman ensimmäinen, on ollut totuudenvas-
tainen ja harhaanjohtava.

Renet on lisäksi viitannut siihen, että sen vuodenvaihteessa 1999–2000
markkinoille tuoma tuote on ollut ensimmäinen digitaalinen tietokone-
pohjainen multimedia-kielistudiojärjestelmä, korostaen järjestelmän
multimedia-ominaisuutta, ja että edellä mainittujen ilmaisujen käyttämi-
nen on tästä syystä ollut perusteltua.

Renetin palveluksessa oleva J.L. ja Renetin jälleenmyyjänä
Alankomaissa toimivan yhtiön johtaja A.B. ovat kertoneet
käsityksenään, että markkinoilla ei vuodenvaihteessa 1999–2000 ollut
Renetin digitaalista multimedia-opetusjärjestelmää vastaavaa jär-
jestelmää. Sanako on toisaalta henkilötodistelulla (tuotepäällikkö K.R.,
Regional manager K.F.) selvittänyt, että Sanako oli huhtikuussa 1999
tuonut markkinoille sittemmin tuotenimellä Study 100 tunnetuksi
tulleen tuotteen, joka oli digitaalinen ohjelmistopohjainen eli
tietokoneeseen asennettava äänen ja kuvan käsittelyn mahdollistava ja
siten multimediaa hyödyntävä ohjelma. Asiassa on selvitetty, että vaik-
ka kyseessä on ollut niin sanottu yleisoppimisjärjestelmä, sitä on voinut
käyttää myös kielten opetuksessa. Edelleen Sanako on henkilötodiste-
lulla selvittänyt, että Sanako oli 1999–2000 tuonut markkinoille Forum
100 -nimisen ohjelmistopohjaisen etäopiskeluun suunnitellun järjestel-
män, jota kuitenkin on myös asennettu käytettäväksi oppilaitoksissa
kielistudiona.

Markkinaoikeus katsoo, että Sanako on näyttänyt, että se on puheena
olevaan aikaan tuonut markkinoille kieltenopetusjärjestelmän, joka on
luonnehdittavissa digitaaliseksi tietokonepohjaiseksi multimedia-ope-
tusjärjestelmäksi, vaikkakaan sen ominaisuudet eivät välttämättä ole ol-
leet täysin samat kuin Renetin vuodenvaihteessa 1999–2000 markki-
noille tuoman järjestelmän. Tähän nähden Renetin varaukseton ja tar-
kentamaton väite siitä, että se on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt
ja tuonut markkinoille digitaalisen multimedia-kielistudio -järjestelmän
on ollut totuudenvastainen ja harhaanjohtava.

Renet ei siten ole näyttänyt, että vaatimuskohdassa 1 tarkoitettujen il-
maisujen käyttäminen on ollut perusteltua. Ilmaisut ovat näin ollen so-
pimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1
momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia.

Kohdassa 2 kiellettäväksi vaadittu ilmaisu

Renet on käyttänyt edellisessä kohdassa mainitulla Internet-sivulla il-
maisua "Ainoa 100 % suomalainen, digitaalinen opetusjärjestelmä" yh-
teydessä, jossa kerrotaan ReLanPro -järjestelmästä otsikon "Miksi niin
suosittuja Suomessa?" alla. Ilmaisu on antanut kuvan siitä, että ainoas-
taan Renetin markkinoima opetusjärjestelmä on täysin suomalaista al-
kuperää.

Asiassa on todettu riidattomaksi, ettei Suomessa ole Sanakon ja sen jäl-
leenmyyjien sekä Renetin lisäksi muita merkittäviä elinkeinonharjoitta-
jia, joiden tuotevalikoimissa olisi tietokonepohjaisia kieltenopetusjär-
jestelmiä. Tästä on seurannut, että markkinoinnissa on epäsuorasti ver-
rattu Renetin tuotteita Sanakon tuotteisiin, vaikka siinä ei olekaan ni-
menomaisesti vertailtu Renetin tuotteita Sanakon tuotteisiin. Ilmaisu on
siten luonut mielikuvan siitä, että Sanakon markkinoimat kieltenopetus-
järjestelmät eivät olisi olleet samalla tavalla kuin Renetin luonnehditta-
vissa täysin suomalaisiksi.

Renetin käyttämä ilmaisu sisältää toisasiaväitteen. Elinkeinonharjoitta-
jan, joka markkinoinnissaan käyttää toisasiaväitteeksi luonnehdittavaa
ilmaisua, on näytettävä väitteensä paikkansapitävyys. Vaatimus markki-
noinnissa esitettävien väitteiden totuudellisuudesta ja oikeellisuudesta
korostuu kun on kysymys edellä todetulla tavalla epäsuoraakin vertailua
sisältävästä markkinoinnista.

Renet on esittänyt, että ilmaisun "ainoa 100 % suomalainen" käyttämi-
nen on ollut perusteltua, koska Renetin tuotteet ovat Suomessa tehtyjä
tietokoneohjelmia, joiden ohjelmointityö on tehty Suomessa suomalai-
sen henkilökunnan voimin ja koska kaikkien ohjelmien lähdekoodit
ovat Renetin hallussa. Asiassa ei kuitenkaan ole arvioitavana Renetin
tuotteiden suomalaisuus vaan se, onko Renetillä ollut perusteita väittää,
että ainoastaan sen tuotteet ovat täysin suomalaisia. Renet ei ole esittä-
nyt perusteita käyttämänsä väitteensä tueksi. Sanako sen sijaan on hen-
kilötodistelulla selvittänyt, että myös osa Sanakon markkinoimista tuot-
teista on valmistettu Suomessa siten, että ohjelmistotyö on tehty Turus-
sa.

Renet ei siten ole näyttänyt, että vaatimuskohdassa 2 tarkoitetun ilmai-
sun käyttäminen on ollut perusteltua. Ilmaisu on näin ollen sopimatto-
masta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momen-
tissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastainen ja harhaanjohtava.

Kohdissa 3 ja 4 kiellettäväksi vaaditut ilmaisut

Renet on käyttänyt kohdassa 1 mainitulla Internet-sivulla ilmaisua "Yli-
voimaisen edulliset hankinta- ja ylläpitokustannukset, säästää verovaro-
ja". Ilmaisua "Renet-opetusjärjestelmät ovat ylivoimaisesti markkinoi-
den edullisimmat" on käytetty ReLanStudio ja ReLanPro -tuotteita esit-
televillä Internet-sivuilla.

Renetin käyttämä väite siitä, että sen opetusjärjestelmät ovat edullisim-
mat, on ehdoton, ja se antaa kuvan siitä, että Renetin opetusjärjestelmät
ovat yleisesti ottaen edullisimmat. Tätä niin sanottua superlatiivi-ilmai-
sua on vielä korostettu sanalla "ylivoimaisesti". Renetin väite siitä, että
sen tuotteet ovat edulliset, ei sinänsä sisällä superlatiivi-ilmaisua. Edellä
todetulla tavalla markkinoinnissa on epäsuorasti verrattu Renetin tuot-
teita Sanakon tuotteisiin. Kun ilmaisua on käytetty muodossa "ylivoi-
maisen edulliset" se on antanut kuvan siitä, että Renetin markkinoimat
tuotteet ovat olleet Sanakon tuotteita edullisempia. Molemmat ilmaisut
ovat tosiasiaväitteitä, joiden paikkansapitävyys Renetin on näytettävä
toteen.

Renet on esittänyt että mainittujen ilmaisujen käyttäminen on ollut pe-
rusteltua, koska Renetin ja Sanakon kielistudiojärjestelmiä koskevia tar-
jouksia ja niiden perusteella tehtyjä hankintoja vertailemalla, on todetta-
vissa, että Sanakon tuotteet ovat lähes neljä kertaa kalliimpia kuin Re-
netin. Renet on väitteensä tueksi viitannut kirjallisiin todisteisiinsa 8 ja
9, joista sinänsä on käynyt ilmi, että Renetin tarjoamat kieltenopetusjär-
jestelmät ovat olleet hinnaltaan edullisemmat kuin todisteissa mainitut
muut järjestelmät. Todisteesta 8 käy kuitenkin ilmi, että siinä mainittu
toinen kieltenopetusjärjestelmä on sisältänyt Renetin järjestelmästä poi-
keten myös muita laitteita kuin kuulokemikrofonit. Sanako on viitaten
kirjalliseen todisteeseensa 11 esittänyt, että kun verrataan Sanakon tar-
jousta tietokoneeseen asennettavasta kielistudio-ohjelmasta kuuloke-
mikrofoneineen Renetin vastaavaan tarjoukseen, Sanakon hinta on edul-
lisempi kuin Renetin. Tätä Sanakon todisteesta tekemää johtopäätöstä
Renet ei ole kiistänyt. Edellä lausuttu huomioon ottaen Renet ei ole
näyttänyt, että sen opetusjärjestelmät olisivat olleet markkinoilla olleista
opetusjärjestelmistä edullisimmat tai edullisempia kuin Sanakon vastaa-
vat opetusjärjestelmät.

Renet ei siten ole näyttänyt, että vaatimuskohdassa 3 ja 4 tarkoitettujen
ilmaisujen käyttäminen on ollut perusteltua. Ilmaisut ovat näin ollen so-
pimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1
momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia.

Kohdassa 5 kiellettäväksi vaadittu ilmaisu

Renet on käyttänyt ilmaisua "Renet-opetusjärjestelmissä on markkinoi-
den monipuolisimmat ja monimuotoisimmat käyttöominaisuudet" Re-
LanStudio ja ReLanPro -tuotteita esittelevillä Internet-sivuilla otsikon
"Monipuoliset käyttöominaisuudet" alla.

Ilmaisut "monipuolinen" ja"monimuotoinen" ovat sinänsä luonteeltaan
yleisiä. Puheena olevassa yhteydessä käytettynä ilmaisulla monipuoli-
nen on kuitenkin nimenomaisesti viitattu Renetin opetusjärjestelmien
käyttöominaisuuksiin. Väitettä käyttöominaisuuksien monipuolisuudes-
ta tukee väite niiden monimuotoisuudesta. Tässä yhteydessä käytettyinä
ilmaisut ovat antaneet kuvan Renetin tuotteiden ylivertaisuudesta. Il-
maisut "monipuolisimmat" ja "monimuotoisimmat" ovat lisäksi luon-
teeltaan täysin varauksettomia. Ilmaisuja on sanotun johdosta perustel-
tua pitää tosiasiaväitteinä, kuten Renet itsekin on tehnyt.

Edellä todetulla tavalla markkinoinnissa on epäsuorasti verrattu Renetin
tuotteita Sanakon tuotteisiin. Ilmaisu on siten luonut mielikuvan siitä,
että Sanakon markkinoimat kieltenopetusjärjestelmät eivät olisi yhtä
monipuolisia ja monimuotoisia kuin Renetin tuotteet. Elinkeinonharjoit-
tajan, joka markkinoinnissaan käyttää tosiasiaväitteeksi luonnehdittavaa
ilmaisua, on näytettävä väitteensä paikkansapitävyys. Edellä todetuin
tavoin vaatimus markkinoinnissa esitettävien väitteiden totuudellisuu-
desta ja oikeellisuudesta korostuu, kun on kysymys epäsuoraakin vertai-
lua sisältävästä markkinoinnista.

Asiassa on henkilötodistelun avulla selvitetty, että sekä Renetin että
Sanakon kieltenopetusjärjestelmät sisältävät lukuisia käyttöominaisuuk-
sia. Renet ei ole kuitenkaan näyttänyt, että sen markkinoimat tuotteet
olisivat käyttöominaisuuksiltaan monipuolisemmat kuin Sanakon mark-
kinoimat tuotteet eikä siten myöskään, että ne olisivat markkinoiden
monipuolisimmat. Renet on perustellut ilmaisujen käyttämistä sillä, että
sen markkinoima ohjelmisto muuntuu kielistudioksi, multimedia-kieli-
studioksi, multimedia-opetusverkoksi ja viittomakielen opetusohjel-
maksi. Kun ilmaisuja on kuitenkin markkinoinnissa käytetty paitsi va-
rauksettomasti myös yksilöimättä ja tarkentamatta niitä, viimeksi mai-
nitulla seikalla ei ole merkitystä ilmaisuja arvioitaessa.

Renet ei siten ole edellä lausuttu huomioon ottaen näyttänyt, että vaati-
muskohdassa 5 tarkoitetun ilmaisun käyttäminen on ollut perusteltua.
Ilmaisu on näin ollen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnas-
sa annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastai-
nen ja harhaanjohtava.

Kohdassa 6 kiellettäväksi vaadittu ilmaisu

Renet on käyttänyt ilmaisua "Markkinoiden ainoa omaa valmistusta
olevan tuotteen tukipalvelut ovat varmasti ammattitaitoista ja osaavaa"
ReLanStudio ja ReLanPro -tuotteita esittelevillä Internet-sivuilla otsi-
kon "Asiantuntevat, ammattitaitoiset tukipalvelut " alla.

Ilmaisu on antanut kuvan siitä, että ainoastaan Renet valmistaa tuotteen-
sa itse. Ilmaisu "ainoa" on luonteeltaan täysin varaukseton. Ilmaisua on
sanotun johdosta perusteltua pitää tosiasiaväitteenä, kuten Renet itsekin
on tehnyt. Edellä todetulla tavalla markkinoinnissa on epäsuorasti ver-
rattu Renetin tuotteita Sanakon tuotteisiin. Ilmaisu on siten luonut mie-
likuvan siitä, että Sanakon markkinoimat kieltenopetusjärjestelmät eivät
olisi sen omaa valmistusta, toisin kuin Renetin tuotteet. Elinkeinonhar-
joittajan, joka markkinoinnissaan käyttää tosiasiaväitteeksi luonnehdit-
tavaa ilmaisua, on näytettävä väitteensä paikkansapitävyys.

Renet ei ole esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Sen sijaan Sanako on
henkilötodistelun avulla näyttänyt, että Sanako valmistaa tuotteensa it-
se. Renet ei siten ole edellä lausuttu huomioon ottaen näyttänyt, että
vaatimuskohdassa 6 tarkoitetun ilmaisun käyttäminen on ollut perustel-
tua. Ilmaisu on näin ollen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-
minnassa annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla totuu-
denvastainen ja harhaanjohtava.

Johtopäätös markkinoinnin sopimattomuudesta

Edellä todetulla tavalla totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan ilmaisun
käyttäminen on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa an-
netun lain 2 §:n 1 momentin säännöksen vastaista ja tuon säännöksen
nojalla kiellettyä kuitenkin vain, mikäli ilmaisu on omiaan vaikutta-
maan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toi-
sen elinkeinotoimintaa.

Sanakon ja Renetin välillä vallitsee kilpailuasetelma molempien mark-
kinoidessa kielten opettamiseen ja oppimiseen tarkoitettuja järjestelmiä.
Markkinoinnin tarkoituksena on jo sinänsä hyödykkeiden ja palvelujen
menekin edistäminen. Kun Renetin tuotteestaan käyttämien ilmaisujen
tarkoitus on ollut vaikuttaa alan kilpailuun, jota totuudenvastainen tai
harhaanjohtava markkinointi on omiaan vääristämään, on selvää, että
puheena olevat ilmaisut ovat olleet säännöksessä tarkoitetulla tavalla
omiaan vaikuttamaan kysyntään tai tarjontaan ja siten myös omiaan va-
hingoittamaan Sanakon elinkeinotoimintaa.

Uhkasakon asettaminen

Markkinaoikeuden on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnas-
sa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tehostettava asiassa annetta-
vaa kieltoa uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Se
seikka, että Renet on ilmoittanut joka tapauksessa noudattavansa mark-
kinaoikeuden päätöstä, ei ole tässä tapauksessa säännöksessä tarkoitettu
erityinen syy olla asettamatta uhkasakkoa.

Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon velvoitetun
maksukyky kuten myös se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti eh-
käisemään annettavan kiellon rikkomisen. Markkinaoikeus määrää uh-
kasakon rahamääräksi 30.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Sanako on asian voittanut osapuoli, vaikka sen väliaikaista kieltoa kos-
keva vaatimus on hylätty, koska tällä vaatimuksella on asiassa vain vä-
häinen merkitys. Tämän vuoksi Renet on asian hävinneenä osapuolena
velvoitettava sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa anne-
tun lain 7 §:n 2 momentin, eräiden markkinaoikeudellisten asioiden kä-
sittelystä annetun lain 20 §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21
luvun 1 ja 3 §:n nojalla korvaamaan Sanakolle tämän kohtuulliset
oikeudenkäyntikulut asiassa. Renetillä ei ole ollut huomautettavaa
Sanakon arvonlisäverottomina korvattavaksi vaatimien kulujen määräs-
tä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Renet Oy Remote Network Ltd:tä 30.000 euron
sakon uhalla käyttämästä ilmoittelussaan, mainonnassaan ja muutoin
markkinoinnissaan seuraavia edellä todetulla tavalla totuudenvastaisia
ja harhaanjohtavia ilmaisuja:
1. a) Renet on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt ja tuonut
markkinoille Digitaalinen Multimedia KieliStudio -järjestelmän ja
b) Ensimmäinen Digitaalinen KieliStudio maailmassa
2. Ainoa 100 % suomalainen, digitaalinen opetusjärjestelmä
3. Ylivoimaisen edulliset hankinta- ja ylläpitokustannukset, säästää
verovaroja
4. Renet-opetusjärjestelmät ovat ylivoimaisesti markkinoiden edulli-
simmat
5. Renet-opetusjärjestelmissä on markkinoiden monipuolisimmat ja
monimuotoisimmat käyttöominaisuudet
6. Markkinoiden ainoa omaa valmistusta olevan tuotteen tukipalvelut
ovat varmasti ammattitaitoista ja osaavaa.

Kieltoa on noudatettava heti. Asian riidaton tausta -kohdassa mainitun
Renet Oy Remote Network Ltd:n linja-autossa olevan ilmaisun osalta
kieltoa on kuitenkin noudatettava 1.8.2006 lukien.

Renet Oy Remote Network Ltd velvoitetaan suorittamaan Sanako
Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista markkinaoikeudessa
23.955,53 euroa, jolle määrälle on maksettava viivästyskorkoa korko-
lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien,
kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valitta-
malla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmene-
vät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Pertti
Virtanen, Jussi Karttunen ja Anne Ekblom-Wörlund sekä asiantuntija-
jäsen Paula Paloranta.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen





Markkinaoikeus Takaisin alkuun Tulosta sivu