MAO:105/07

Nokian Capacitors Oy > Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö
- tekninen esikuva ja ohje
- liikesalaisuus

Dnro 7/06/M1
Antopäivä 30.3.2007

Siemens AG oli valmistanut ja toimittanut sarjakondensaattoreita ja niiden suojaamisessa käytettäviä kipinävälejä. Kipinäväleihin liittyvä liiketoiminta ei ollut miltään osin tapahtunut Suomessa eikä kohdistunut Suomeen. Siemens Osakeyhtiö ei ollut ylipäänsä valmistanut eikä myynyt enempää sarjakondensaattoreita kuin kipinävälejäkään.

Nokian Capacitors Oy oli Siemens AG:n kilpailija siltä osin, kuin se valmisti ja myi sarjakondensaattoreita ja kipinävälejä. Nokian Capacitors Oy oli esittänyt Siemens AG:lle helmikuusta 2005 alkaen yhtiöiden kipinävälituotteiden samankaltaisuuteen liittyviä väitteitä. Se vaati hakemuksessaan, että Siemens-yhtiöitä kiellettäisiin käyttämästä kipinävälien valmistamisessa Suomessa sen hakemuksessa tarkemmin yksilöityjä teknisiä esikuvia ja ohjeita tai liikesalaisuuksia taikka myymästä näin valmistettuja tuotteita Suomessa tai Suomeen.

Nokian Capacitors Oy vetosi keskeisesti siihen, että Siemens AG oli käyttänyt kipinävälituotettaan kehittäessään Nokian Capacitors Oy:ltä sopimussuhteen perusteella liiketarkoituksessa saamiaan teknisiä esikuvia ja ohjeita tai liikesalaisuuksia tavalla, jota oli pidettävä Suomessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisena. Siemens AG saattoi koska tahansa siirtää kipinäväliensä valmistuksen Suomeen tai käyttää Siemens Osakeyhtiötä toimitustensa organisoinnissa. Markkinat Suomessa olivat lisäksi muuttumassa, kun Suomen kantaverkkoyhtiö oli ilmoittanut uudesta sarjakondensaattori-investoinnistaan, jonka kilpailuttamisen se aloittaisi syksyllä 2007. Kun Siemens-yhtiöiden vilpillinen kilpailu uhkasi vaikuttaa Suomen markkinoilla välittömässä lähitulevaisuudessa ja konkreettisesti, Nokian Capacitors Oy:llä oli käsityksensä mukaan oikeudellinen intressi saada suojakseen Suomessa tapahtuvaa toimintaa ja Suomeen kohdistuvaa myyntiä koskeva kieltomääräys jo ennakolta.

Siemens-yhtiöt vaativat ensisijaisesti hakemuksen jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä erillisellä päätöksellä muun ohella Nokian Capacitors Oy:ltä
puuttuvaan oikeudelliseen intressiin liittyvistä syistä.

Markkinaoikeus katsoi, että Nokian Capacitors Oy:n vetoamaan oikeuksiensa loukkaamisen uhkaan liittyi useita epävarmuustekijöitä. Väitetty uhka perustui viime kädessä oletukseen, jonka mukaan Siemens AG:n suomalaiselle kantaverkkoyhtiölle mahdollisesti aloitettavassa tarjouskilpailussa tarjoama sarjakondensaattori sisältäisi juuri sellaisen kipinävälin, jota Siemens AG oli toimittanut aikaisemmin ja jonka valmistamisessa Nokian Capacitors Oy väitti hyödynnetyn suojattavaksi vaatimiaan tietoja. Pelkän mahdollisuutta koskevan maininnan varaan olivat lisäksi jääneet vedotun uhan perusteet siltä osin, kuin kysymys oli kipinävälien valmistamisesta Suomessa ja ylipäänsä Siemens Osakeyhtiön toiminnasta Suomessa.

Kun Nokian Capacitors Oy:n hakemuksensa perusteina vetoamat seikat eivät voineet riittää perusteeksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle kiellolle, hakemus oli Nokian Capacitors Oy:n vastustamisesta huolimatta hylättävä välituomiolla jo yksin tähänastisessa valmistelussa riidattomiksi osoittautuneiden seikkojen perusteella.

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Sarjakondensaattorit eli sarjaparistot ovat sähkön siirtoon liittyvien korkeajännitelinjojen yhteyteen rakennettavia laitteita, joiden tarkoituksena on tehostaa ja tasata sähkönsiirtoa sekä siinä ilmeneviä jännitevaihteluita. Suurimmat sarjakondensaattorit ovat kerrostalon kokoisia laitteita. Kipinävälejä käytetään sarjakondensaattoreissa estämään ylijännitepurkauksia ja suojaamaan kondensaattoria voimansiirtolinjan vioilta. Kipinävälejä on yhdessä sarjakondensaattorissa yleensä useita. Alalla on joissakin tapauksissa käytetty myös muuntyyppisiä teknisiä ratkaisuja kondensaattoreiden suojaamisessa.

Siemens AG on Siemens-konsernin saksalainen emoyhtiö, joka valmistaa, myy ja toimittaa muun muassa sarjakondensaattoreita. Siemens-konsernissa Siemens AG (sen osana toimiva divisioona Siemens Power Transmission and Distribution) huolehtii sarjakondensaattoreiden valmistamisesta ja toimittamisesta itse käyttäen apunaan enintään paikallisia agentteja mutta ei sitä vastoin paikallisia tytäryhtiöitään.

Siemens Osakeyhtiö on Siemens AG:n suomalainen konserniyhtiö, joka ei valmista eikä myy sarjakondensaattoreita eikä kipinävälejä.

Vuonna 1999 rekisteröidyn Nokian Capacitors Oy:n (jäljempänä myös NC) kaupparekisteriin merkittynä toimialana on muun ohella kondensaattoreiden ja muiden sähköteknisten tuotteiden valmistus ja markkinointi. Yhtiö valmistaa ja myy muun ohella sarjakondensaattoreita ja kipinävälejä.

Siemens AG on hankkinut sarjakondensaattoriprojekteissaan käyttämänsä kipinävälit NC:ltä siitä lähtien, kun se niitä alkoi tarvita, eli ainakin vuodesta 1998 vuoteen 2004 saakka. Se on vuodesta 2003 lähtien kehittänyt omaa kipinävälituotettaan. Siemens AG ei ole markkinoinut, myynyt eikä toimittanut omia kipinävälejään Suomeen, eikä niitä liioin ole valmistettu Suomessa.

NC on esittänyt Siemens AG:lle helmikuusta 2005 alkaen yhtiöiden kipinävälituotteiden samanlaisuuteen tai -kaltaisuuteen liittyviä väitteitä. NC on lisäksi väittänyt Siemens AG:lle, että tämä olisi menetellyt sopimattomasti vaihtaessaan Brasiliaan toimitetuissa kipinäväleissä olleita NC:n tavaramerkkejä omiinsa. Yhtiöt ovat neuvotelleet tilanteesta Siemens Osakeyhtiön toimitiloissa Suomessa. Neuvotteluja on käyty elokuuhun 2005 saakka.

Tampereen käräjäoikeus on antanut 29.9.2005 Siemens AG:n ja Siemens Osakeyhtiön hakemuksesta turvaamistoimipäätöksen, jossa se on kieltänyt Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla väittämästä elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille, että hakijat olisivat oikeudettomasti käyttäneet sen liikesalaisuuksia tai muutoin rikkoneet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 pykälää valmistaessaan tai kehittäessään kipinävälituotettaan. Käräjäoikeus on edelleen kieltänyt Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla väittämästä elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille, että hakijat olisivat toimineet vastoin hyviä liiketapoja vaihtaessaan sen tavaramerkin kipinäväleistä, jotka se on toimittanut hakijoille Brasiliaan. Näin määrätty turvaamistoimi on edelleen voimassa.

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö (jäljempänä yhdessä myös Siemens-yhtiöt) ovat toimittaneet markkinaoikeudelle 28.10.2005 edellä kuvattuun turvaamistoimipäätökseen liittyvän hakemuksen (Dnro 517/05/M1), jonka käsittely markkinaoikeudessa on edelleen kesken.

HAKEMUS

Vaatimukset

Nokian Capacitors Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Siemens AG:tä ja Siemens Osakeyhtiötä 500.000 euron sakon uhalla käyttämästä elinkeinotoiminnassaan Suomessa kipinävälien valmistamisessa Nokian Capacitors Oy:n teknisiä esikuvia ja ohjeita tai liikesalaisuuksia, jotka ilmenevät Nokian Capacitors Oy:n Siemens AG:lle toimittamista kipinäväleistä ja/tai toimituksiin liittyvistä piirustuksista, joiden perusteella samanlaisten tai samankaltaisten tuotteiden valmistaminen on mahdollista, ja jotka koskevat elektrodien materiaalia, muotoa ja asentoa, katon sekä tuuletusaukkojen muotoa ja mitoitusta sekä elektrodien etäisyyksiä ja koko laitteen rakenteiden mittasuhteita, taikka myymästä näin kiellettävällä tavalla valmistettuja tuotteita Suomessa tai Suomeen.

Nokian Capacitors Oy on vielä vaatinut, että sen vaatima kielto määrätään tulemaan voimaan heti markkinaoikeuden päätöksestä lukien ja että Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sille sen hakemuksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Siemens-yhtiöitä on kiellettävä menettelemästä vastahakemuksessa yksilöidyin tavoin, koska Siemens AG on käyttänyt kipinävälituotettaan kehittäessään ja valmistaessaan NC:n teknisiä esikuvia tai ohjeita taikka liikesalaisuuksia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 4 §:ssä tai 1 §:ssä tarkoitetuin tavoin oikeudettomasti. Kielto on kohdistettava myös Siemens Osakeyhtiöön, koska Siemens AG voi koska tahansa siirtää kipinäväliensä valmistuksen maasta toiseen tai käyttää suomalaista tytäryhtiötään toimitustensa organisoinnissa. Markkinaoikeuden toimivalta rajoittuu NC:n käsityksen mukaan Suomessa oleviin markkinoihin, minkä vuoksi NC:n kieltovaatimus koskee sanamuotonsa mukaisesti vain Suomessa tapahtuvaa toimintaa ja Suomeen kohdistuvaa myyntiä.

NC on vaatinut vastahakemuksessaan oikeussuojaa ensisijaisesti SopMenL 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuille teknisille esikuvilleen ja ohjeilleen. Vastahakemuksessa on siten vasta toissijaisesti kysymys liikesalaisuuksien suojasta. Tekninen esikuva tai ohje sinänsä voi mutta sen ei tarvitse merkitä myös liikesalaisuutena suojattavaa tietoa.

Vastahakemuksen lähtökohtana on se, että Siemens-yhtiöt ovat saaneet tiedon NC:n teknisistä esikuvista ja ohjeista sekä liikesalaisuuksista yksinomaan liiketarkoituksessa ja sopimussuhteen perusteella eli sinänsä oikeutetusti. SopMenL 4 § ei siten sanamuotonsa vuoksi sovellu asiaan NC:n liikesalaisuuksia koskevilta osin, vaan asia siltä osin ratkaistava SopMenL 1 §:n nojalla. NC:n ja Siemensin välinen sopimussuhde määrittää myös toisen sopijapuolen tietoa koskevan käyttöoikeuden ja sen ulottuvuuden. Siemensin velvollisuutena on näyttää toteen NC:n tiedon hyväksikäytön oikeutus.

Kipinäväli on suhteellisen harvinainen tuote ja sen valmistajia on maailmanlaajuisesti hyvin vähän. Vuoteen 2004 saakka kipinävälejä ovat valmistaneet NC:n ohella vain ABB Ltd ja General Electric Corporation.

NC on vuonna 2004 tullut tietoiseksi Siemensin omasta kipinävälituotteesta. Se on pian tämän jälkeen saanut markkinoilta vihjeitä ja tietoja siitä, että Siemensin tuote on itse asiassa kopio NC:n tuotteesta. NC on asiaa selvitettyään havainnut tietojen pitävän paikkansa siksi, että Siemensin tuotteen voidaan sitä kuvaavan kokoonpanopiirustuksen perusteella todeta olevan rakenteeltaan yksityiskohtia myöten samanlainen kuin NC:n tuote ja sitä kuvaava kokoonpanopiirustus. Siemens-yhtiöt eivät ole sinänsä kiistäneet tuotteiden samanlaisuutta, vaan ne ovat keskittyneet vetoamaan tuotteiden joihinkin vähäisiin ja epäolennaisiin eroihin sekä puolustamaan menettelyään muutoin.

Kipinävälin tehtävänä on purkaa suurjännitelinjassa syystä tai toisesta oleva vikajännite hallitusti ja varmistaa, ettei vikajännite vaurioita laitteistoa tai aiheuta turvallisuusriskejä. Purkaminen tapahtuu luomalla
kipinäväliin oikosulku, jonka seurauksena kipinäväliin syntyy salamaa muistuttava valokaari. Ilmiössä on kyse kaasujen palamisesta, ja se kestää vikajännitteen määrästä riippuen muutamista sekunnin sadasosista noin sekuntiin.

Kipinävälin keskeisiä ominaisuuksia ovat suuren purkausvirran kesto sekä nopea de-ionisoituminen, jolla tarkoitetaan palavien kaasujen eli plasman poistumista. Kehitystyössä joudutaan hakemaan kompromissia näiden ominaisuuksien väliltä. Niihin vaikuttavat valittujen elektrodien materiaalit ja muodot, minkä lisäksi tärkeää on valokaaren palon geometria ja palavaa kaasua ohjaavien pintojen muotoilu. Koska palavia kaasuja ja niihin liittyvää salaman tapaista ilmiötä on vaikea mallintaa tai käsitellä teoreettisesti, kipinävälin kehitystyö perustuu suurelta osin olettamuksiin ja käytännön kokeisiin
suurjännitelaboratorioissa.

Kipinävälin kehittäminen on edellä kerrotun vuoksi vaativaa, aikaa vievää ja kallista. NC ja sen edeltäjät ovat valmistaneet kipinävälejä jo vuosikymmeniä, minkä vuoksi NC:n osaaminen ja tietotaito ovat tältä osin huippuluokkaa maailmassa. Vaikka tuotteen perustoimintaperiaate eli sähköpurkauksen seurauksena syntyvä valokaari-ilmiö on fysikaalisena ilmiönä tunnettu ja vaikka tuote ei nauti immateriaalioikeudellista suojaa esimerkiksi patentin perusteella, tuote on pitkän ja panostusta vaatineen kehitystyön tulos.

NC on päätynyt kehitystyönsä tuloksena määrättyihin komponentti- ja materiaalivalintoihin, ja kehitystyö on osoittanut laitteen toiminnallisuuden kannalta keskeisten osien rakenteen, sijoittelun ja muodon. Näitä seikkoja on pidettävä NC:n liikesalaisuutena.

Kipinäväliä käytetään osana sarjaparistoa, eikä sarjaparisto ole sellainen tuote, johon yleisöllä olisi pääsy ja jossa kipinäväliä voisi tarkastella esteettä. Sarjaparisto on päinvastoin osa voimansiirtolinjaa, jonne pääsy on ulkopuolisilta lähtökohtaisesti kielletty. Kipinävälin rakenteelliset yksityiskohdat eivät siten ole julkisia eivätkä yleisesti nähtävillä. Vaikka kuka tahansa voi periaatteessa laitteen tilattuaan päästä tutustumaan näihin yksityiskohtiin ilman piirustuksiakin, laitteen voi saada haltuunsa vain sopimuksen perusteella ja määrätyin käyttöoikeutta koskevin rajoituksin. NC pitää kipinäväleihin liittyviä yksityiskohtia myös sopimusteknisesti salaisina ja luottamuksellisina. Kipinävälitoimituksiin sovelletaan säännönmukaisesti Orgalime-vakioehtoja, joiden mukaan teknisiä tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu. Tarkoitus, johon valmistaja antaa piirustuksensa ja tekniset dokumenttinsa, on myydyn laitteiston asennus, käyttö ja ylläpito. Tämä on todettu nimenomaisesti myös NC:n tarjouksissa.

NC on edellä mainitun mukaisesti kieltänyt toimitussopimuksissaan piirustustensa ja teknisten dokumentaatioidensa ilmaisemisen ulkopuolisille ja rajoittanut niiden käyttötarkoituksen ainoastaan toimitettujen laitteiden asentamiseen, huoltoon ja ylläpitoon. Ottaen huomioon teknisten dokumenttien sekä niiden sisältämän tiedon luonteen, kysymys on epäilemättä NC:n liikesalaisuuksista, joita ei ole tarkoitettu ilmaistavaksi ulkopuolisille ja jotka eivät ole yleisesti tiedossa tai nähtävillä.

Siemens on kopioinut tuotteeseensa muun ohessa nimenomaan NC:n kipinävälin toiminnallisuuden kannalta olennaiset tekijät. Siemensin laite ja NC:n laite sellaisena, kuin sitä on myyty osapuolten yhteistyön vielä jatkuessa, ovat muutoinkin rakenteiltaan samanlaiset. Jäljittelyllä ja suoranaisella kopioinnilla Siemens AG on oikeudettomasti hyödyntänyt sitä kipinäväleihin liittyvää tietotaitoa ja osaamista, jota NC on kehittänyt ja saavuttanut
vuosikymmenten aikana. Siemens ei ole voinut päätyä samanlaiseen lopputulokseen ilman, että sen suunnittelijalla on ollut täsmällinen ja tarkka tieto mallina olleen suunnitelman sisällöstä ja suunnitelman kuvaaman NC:n tuotteen sisällöstä ja yksityiskohdista. Vertailukohtana on mainittava, että ABB:n ja GE:n kipinävälituotteet poikkeavat NC:n kipinävälistä olennaisesti sekä muotonsa että toimintaperiaatteensa osalta. Erilaisuus osoittaa, että näiden kilpailijoiden kohdalla kysymys on valmistajan itsenäisestä kehitystyöstä.

Kipinäväliin liittyvät piirustukset ja tekniset dokumentit ovat SopMenL 4 §:ssä tarkoitettuja teknisiä esikuvia ja ohjeita. Tällaisten tietojen suoja ei edellytä sitä, että tietoja olisi pidettävä liikesalaisuutena. Suoja perustuu
sitä vastoin siihen, että tiedot on uskottu toisen haltuun luottamuksellisesti ja säännöksen sanamuodon mukaisesti liiketarkoituksessa. Kiellettyä on tietojen oikeudeton hyödyntäminen eli käyttäminen muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne on uskottu.

NC on antanut Siemens AG:lle edellä mainittuja piirustuksia ja teknisiä dokumentteja liikesuhteessa Siemensin ostaessa kipinävälikomponentteja. Toimitettuun dokumentaatioon sisältyvät tekniset esikuvat ja ohjeet on tarkoitettu toimitettujen laitteiden asentamiseen, huoltoon ja ylläpitoon. On itsestään selvää, että tietoja ei ole annettu Siemensille siinä tarkoituksessa, että Siemens ryhtyisi itse valmistamaan samanlaista tuotetta. Tällainen käyttö on siten ollut SopMenL 4,3 §:n vastaista.

SIEMENS-YHTIÖIDEN VASTAUS

Vaatimukset

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö ovat vaatineet, että Nokian Capacitors Oy:n vastahakemus jätetään ensisijaisesti kokonaan tai ainakin osittain tutkimatta tai toissijaisesti hylätään ja että Nokian Capacitors Oy velvoitetaan korvaamaan niille niiden yhteiset hakemuksen käsittelystä aiheutuneet arvonlisäverottomat asianosaiskulut 88.150,40 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 87.227,65 eurolla, molemmat laillisine viivästyskorkoineen. Yhtiöt ovat ilmoittaneet asianosais- ja oikeudenkäyntikulujensa jakautuvan välillään puoliksi.

Siemens-yhtiöt ovat ilmoittaneet hakemuksen tutkimisen varalta, ettei niillä ole huomautettavaa enempää kiellon tehostamisesta uhkasakolla kuin vaaditun sakon rahamäärästä. Yhtiöt ovat kuitenkin vaatineet, että kielto määrättäisiin tulemaan voimaan vasta kolme kuukautta kiellon määräämisen jälkeen. Sopeutumisaika olisi tarpeen, koska markkinaoikeuden ratkaisun ajankohtaa ei vielä tiedetä ja koska kiistanalaisia laitteita voi olla ratkaisua annettaessakin valmistettavina tai toimitettavina.

Perusteet

Siemens Osakeyhtiö

NC:llä ei ole vastahakemuksensa tutkimisen edellyttämää oikeussuojan tarvetta suhteessa Siemens Osakeyhtiöön, joka ei ole valmistanut eikä markkinoinut kipinävälejä eikä edes toiminut kysymyksessä olevalla liiketoimialalla. Siemens Osakeyhtiöllä ei ole liioin aikomusta eikä intressiä tehdä niin jatkossakaan. Siemens-konsernin kipinävälejä valmistetaan ainoastaan Saksassa. Vaikka niitä markkinoidaan useissa maissa, niitä ei ole markkinoitu eikä myyty Suomessa eikä Suomeen. Siemens Osakeyhtiötä ei ole aikaisemmin käytetty tässä liiketoiminnassa, eikä Siemens AG:llä ole sellaista suunnitelmissakaan. NC:n hakemus on siten eräällä lailla ennenaikainen. Vastahakemus on jätettävä suojattavissa olevan oikeudellisen intressin puuttumisen vuoksi tutkimatta.

Kiellon tuomitseminen ei yleisesti ottaen oikeuskirjallisuuden mukaan edellytä, että kiellettäväksi vaadittu toiminta olisi jo alkanut. Sillä, joka voi osoittaa konkreettisen vaaran oikeuksiensa loukkaamisesta, on sinänsä oikeudellinen intressi kieltovaatimukselleen. Tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan olemassa mitään konkreettista uhkaa, että Siemens Osakeyhtiö ryhtyisi viipymättä tai lähiaikoina mihinkään kiellettäväksi vaadittuun toimintaan Suomessa. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus ei riitä ylittämään hakemuksen tutkimisen edellyttämää oikeussuojan tarvetta. Siemens Osakeyhtiö on joka tapauksessa ainakin väärä vastaaja, minkä vuoksi hakemus on vaihtoehtoisesti hylättävä.

Siemens Osakeyhtiö on vaatinut edellä mainittujen väitteidensä ratkaisemista välittömästi erikseen.

Siemens AG

Myös Siemens AG:n kannalta vastahakemuksen ainoa liittymä Suomeen on se, että NC on suomalainen yhtiö. Siemens AG:n kipinävälejä koskeva valmistus- ja muu toiminta tapahtuu kokonaisuudessaan Suomen ulkopuolella. Sekä lähimmän liittymän periaatteesta että relevanttien markkinoiden periaatteesta seuraa näin ollen, että saksalaisen Siemens AG:n väitettyyn sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa sovelletaan Saksan lakia.

Markkinaoikeuden toimivalta puheena olevan kaltaisissa asioissa perustuu yksinomaan Suomen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin. Sanottu laki ei sovellu Siemens AG:n vastahakemuksessa tapahtuneeksi väitettyyn menettelyyn, koska se ei ole tapahtunut miltään osin Suomessa. Vastahakemus on siten jätettävä markkinaoikeuden toimivallan puuttumisen vuoksi
tutkimatta.

Sen johdosta, että NC on yksilöinyt kieltovaatimuksensa koskemaan yksinomaan toimintaa Suomessa sekä kipinävälien myyntiä Suomeen, Siemens AG on perustellut oikeudenkäyntiväitettään NC:ltä puuttuvan oikeudellisen intressin osalta vastaavasti kuin Siemens Osakeyhtiö edellä.

Myös Siemens AG on vaatinut väitteidensä ratkaisemista välittömästi erikseen. Markkinaoikeuden on otettava ensin kantaa kansainväliseen toimivaltaansa suhteessa Siemens AG:hen ja vasta sen jälkeen tarvittaessa NC:ltä puuttuvaan
intressiin.

Vastahakemuksen yksilöimättömyys

NC:n esittämä kieltovaatimus on ollut niin yksilöimätön, ettei Siemens-yhtiöillä ole ollut mahdollisuutta vastata siihen asianmukaisesti. Vastahakemuksen vaatimuksesta, enempää kuin perusteluistakaan, ei ole ilmennyt, mitkä ovat vaaditun kiellon piiriin väitteen mukaan kuuluvia NC:n liikesalaisuuksia tai teknisiä esikuvia ja ohjeita. Yksilöinti on välttämätöntä paitsi vastaamisen, myös vaaditun kiellon täytäntöönpanon kannalta.

Sen johdosta, että NC on ilmoittanut yksilöineensä vaatimuksensa kirjelmässään 14.2.2007 ja jatketussa valmisteluistunnossa 12.3.2007 niin tarkoin kuin mahdollista ja siten lopullisesti, Siemens-yhtiöt ovat kuitenkin ilmoittaneet, että ne vastaavat hakemukseen tarvittaessa tältä pohjalta vaatimatta vastahakemuksen tutkimatta jättämistä yksilöimättömyyden perusteella.

Sopimusoikeudellinen riita-asia

NC on luovuttanut vastahakemuksen liitteen 1 mukaisen kokoonpanopiirustuksen käyttö- ja omistusoikeuden Siemens AG:lle osana osapuolten välistä yhteistyötä. NC on vedonnut vastahakemuksessaan siihen, että Siemens ei sopimussuhteen perusteella saisi käyttää piirustusta määrätyin tavoin. Markkinaoikeus joutuisi vastahakemuksen johdosta arvioimaan sopimusoikeudellisena kysymyksenä sitä, onko kokoonpanopiirustusta hyödynnetty Siemensin toiminnassa SopMenL 4,3 §:n tai 1 §:n tarkoittamalla tavalla oikeudettomasti tai sopimattomasti. Osapuolten välisten sopimusten tulkitseminen muutoin kuin esikysymyksenä jää kuitenkin markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle. Osapuolten välisiin sopimussuhteisiin sovelletaan sopimusehtojen perusteella Saksan lakia, ja kaikki riidat ratkaistaan sopimuksissa olevan välityslausekkeen perusteella välimiesmenettelyssä. Vastahakemus on näin ollen joka tapauksessa jätettävä tutkimatta siltä osin, kuin kysymyksessä on markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumaton sopimusoikeudellinen riita-asia. Siemens-yhtiöt eivät ole kuitenkaan vaatineet vastahakemuksen tutkimatta jättämisestä näiltä osin erillistä päätöstä.

Pääasian osalta

Sen varalta, että vastahakemus tutkittaisiin pääasian osalta, Siemens-yhtiöt ovat kiistäneet NC:n väitteet viitaten ja vedoten kaikkeen oman hakemuksensa Dnro 517/05/M1 yhteydessä lausumaansa.

NOKIAN CAPACITORS OY:N LAUSUMA OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEISTÄ

Nokian Capacitors Oy on lausunut Siemens-yhtiöiden erikseen ratkaistavaksi vaatimista väitteistä seuraavan.

Siltä osin, kuin Siemens AG on vedonnut markkinaoikeudelta puuttuvaan toimivaltaan kansainvälisessä suhteessa, kysymys on oikeudenkäymiskaaren 16 luvussa tarkoitetusta oikeudenkäyntiväitteestä, joka on ratkaistava asiassa Siemens AG:n osalta ensimmäisenä esikysymyksenä.

Pitää sinänsä paikkansa, että Siemens AG:n kipinävälituotteiden Saksassa tapahtuvaan valmistustoimintaan tulee puuttua Saksan lain nojalla, ja
NC:n tarkoituksena onkin käynnistää Siemens AG:tä vastaan tälle asialle rinnakkainen prosessi Saksassa. Markkinaoikeuden toimivallan ja laillisen oikeuspaikan osalta on kuitenkin Siemens AG:n oikeudenkäyntiväitettä
ratkaistaessa huomattava tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettu neuvoston asetus 2001/44/EY (ns. Bryssel I -asetus), jota 1 artiklan 1 kohdan mukaan sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään. Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan asetuksen 6 artiklan mukaan nostaa kanne muun ohella myös siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on vireillä, jos kysymyksessä on vastakanne, joka perustuu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin pääkanne.

Markkinaoikeudessa vireillä olevat hakemukset 517/05/M1 ja 7/06/M1 perustuvat yksiin ja samoihin seikkoihin eli kipinäväleihin kohdistuviin oikeuksiin, sillä NC:n vetoamat oikeudet ovat myös alkuperäisen hakemuksen taustalla ja siinä selvitettävinä. Näin ollen ja, koska Siemens AG on toinen alkuperäisen hakemuksen hakijoista, markkinaoikeus on mainitun säännöksen mukaan toimivaltainen käsittelemään NC:n vastahakemuksen myös sen osalta. Merkitystä ei tässä suhteessa ole sillä, minkä säännösten perusteella alkuperäinen hakemus on tullut vireille sitä tutkivaan tuomioistuimeen. Vastahakemuksen käsittely ohjautuu näistä syistä kummankin Siemens-yhtiön osalta Suomeen ja markkinaoikeuteen. Kiellettäväksi vaadittua menettelyä Suomessa on arvioitava kansallisen SopMenL:n nojalla, ja markkinaoikeus on toimivaltainen soveltamaan sanottua lakia.

NC on sen sijaan vastustanut erillisen päätöksen antamista intressiään koskevista Siemens-yhtiöiden väitteistä.

Riittävän oikeudellisen intressin puuttumista koskevien väitteiden osalta kysymys ei ensinnäkään ole oikeudenkäyntiväitteistä, jotka voitaisiin ratkaista erikseen oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä. Kysymys on sitä vastoin asiaväitteistä, joiden perusteella hakemusta ei voida jättää tutkimatta ylipäänsä käsittelyn missään vaiheessa vaan joiden hyväksyminen johtaisi hakemuksen hylkäämiseen. Kysymys on siten väitteistä, jotka voitaisiin sinänsä ratkaista erikseen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla välituomiolla, mutta NC on vastustanut tällaisen välituomion antamista yksinomaan omassa hakemuksessaan esille nousseiden väitteiden osalta. Siinä tapauksessa, että asiassa päätettäisiin ratkaista välituomiolla ensisijaisiksi katsottavia kysymyksiä, samalla välituomiolla olisi ratkaistava myös eräitä NC:n Siemens-yhtiöiden hakemuksen johdosta esittämiä väitteitä.

NC:n kieltovaatimus perustuu SopMenL:n säännöksiin, joiden soveltamiseen markkinaoikeus on edellä todetuin tavoin toimivaltainen. Vaikka Siemens-konserni ei tällä hetkellä valmista eikä myy kipinävälejä Suomessa eikä Suomeen, Siemens AG on maailmanlaajuisen konsernin emoyhtiö ja Siemens Osakeyhtiö sen Suomessa liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Konserni voi koska tahansa siirtää valmistustoimintaansa maasta toiseen. On siten mahdollista, että kipinävälien valmistus siirretään tulevaisuudessa esimerkiksi Siemens Osakeyhtiölle. Tässä suhteessa NC:llä on lähtökohtaisesti oikeussuojan tarve ja intressi saada Suomessa voimassaoleva kieltomääräys jo ennakolta.

Se, että Siemens-konserni ei ole myynyt kipinävälejään Suomeen, on perustunut siihen, että Suomeen ei ole viime vuosina rakennettu uusia sarjaparistoja. Tilanne on tältä osin muuttumassa, koska valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on ilmoittanut uudesta sarjaparistoinvestoinnistaan, jonka se tulee oman ilmoituksensa mukaan kilpailuttamaan julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti niin, että tarjouspyynnöt lähetetään syksyllä 2007. NC on saanut Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtajalta 6.2.2007 päivätyn lausunnon, jonka mukaan Fingrid Oyj on tehnyt investointipäätöksen 400 kilovoltin suurjännitesähkölinjan rakentamiseksi Keminmaan ja Petäjäskosken välille. Investointihanke sisältää kaksi sarjakondensaattoriparistoa, joiden tarjouskyselyprosessi on tarkoitus käynnistää syksyllä 2007 ja sähkölinjojen käyttöönotto arviolta vuoden 2009 loppupuolella.

Sarjaparistojen toimittajia on vain muutama, ja alalla järjestettäviin tarjouskilpailuihin osallistuvat säännönmukaisesti kaikki merkittävät ja varteenotettavat toimittajat. NC on siten varma, että myös Siemens tulee
osallistumaan Fingrid Oyj:n avoimena menettelynä järjestämään tarjouskilpailuun. Siemens AG ei ole toisaalta ainakaan tähän mennessä toimittanut sarjaparistojaan ilman kipinäväliä. On näin ollen ilmeistä, että Siemens tulee markkinoimaan sarjaparistotoimituksiin vakiokomponentteina kuuluvia kipinävälejään Suomessa. Koska Siemens AG on käyttänyt sarjaparistotoimituksissaan aina yhtä ja samaa kipinävälituotetta eli ensin NC:n valmistamaa kipinäväliä ja sittemmin omaansa, NC ei ole pitänyt mahdollisena, että Siemens AG tarjoisi Fingrid Oyj:lle toisenlaista kipinäväliä, kuin mistä NC:n hakemuksessa on pääasian
osalta kysymys. NC:llä on näistä syistä myös myyntitoiminnan osalta ilmeinen intressi saada edukseen Suomessa voimassaoleva kieltomääräys. Vaikka Fingrid Oyj:n tarjouskilpailusta ei olisikaan ollut näin täsmällistä tietoa vielä hakemuksen vireille tullessa, riittävän intressin olemassaoloa on arvioitava päätöksentekohetken mukaisin tiedoin. Kysymys on siten seikasta, joka voi korjaantua oikeudenkäynnin aikana.

Euroopan yhteisöjen komissio on antanut ehdotuksensa asetukseksi sopimuksen ulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (ns. Rooma II). Asetusta ei ole sinänsä vielä hyväksytty eikä saatettu yhteisössä voimaan. Ehdotuksen 5 artikla koskee kuitenkin vilpillistä kilpailua, ja sen 1 kohdan mukaan vilpillisestä kilpailusta johtuvaan tai mahdollisesti johtuvaan sopimuksen ulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan sen valtion lakia, jonka alueella vilpillinen kilpailu vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa kilpailutilanteeseen tai kuluttajien yhteisiin etuihin. Komission ehdotus tukee siten NC:n käsitystä SopMenL:n sovellettavuudesta ja markkinaoikeuden mahdollisuudesta ratkaista hakemus NC:n eduksi, koska vastahakemuksessa kuvattu ja kiellettäväksi vaadittu Siemensin vilpillinen kilpailu uhkaa vaikuttaa Suomen markkinoilla välittömässä lähitulevaisuudessa ja konkreettisesti.

Edellä mainituilla perusteilla vastahakemukseen, joka koskee kipinävälien valmistusta Suomessa sekä myyntiä Suomessa tai Suomeen, on sovellettava Suomen lakia, ja vastahakemus on ratkaistavissa markkinaoikeudessa.

NC on vastustanut kaikissa tapauksessa Siemens-yhtiöiden vastahakemuksen johdosta esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ratkaisemista ennen Siemens-yhtiöiden oman hakemuksen lopullista ratkaisemista. Hakemukset ovat sillä tavoin yhteydessä toisiinsa, että oikeudenkäyntikulujen erottelu asioiden välillä ei ole mahdollista. Ottaen lisäksi huomioon, että Siemens-yhtiöiden korvattaviksi vaatimat kulut ovat noin kymmenkertaiset NC:n kuluihin nähden, NC voi joutua erillisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevien ratkaisujen johdosta epäedullisempaan asemaan verrattuna tilanteeseen, jossa korvausvelvollisuus ratkaistaisiin kummankin hakemuksen osalta samanaikaisesti.

SIEMENS-YHTIÖIDEN LISÄLAUSUMA

Siemens AG on kiistänyt vastahakemuksen perustuvan samaan seikkaan kuin Siemens-yhtiöiden alkuperäinen hakemus. Hakemukset eivät koske myöskään ajallisesti samaa menettelyä. Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi kyseenalaistettu se, soveltuuko neuvoston asetuksen 2001/44/EY 6 artikla ylipäänsä tilanteeseen, jossa pääkanne perustuu kansalliseen lakiin eikä mainitun asetuksen soveltamiseen. Tästä kysymyksestä ei ole löydettävissä tuomioistuinratkaisuja. Siemens AG:llä ei ole näistä syistä velvollisuutta vastata vastahakemukseen markkinaoikeudessa ainakaan asetuksesta vedotun säännöksen perusteella.

Siemens-yhtiöt ovat katsoneet riittävän oikeudellisen intressin olemassaolon liittyvän oikeudenkäynnin edellytyksiin. Intressin puuttumista koskevat väitteet ovat siten oikeudenkäyntiväitteitä. Ne ovat joka tapauksessa vaatineet, että väitteet ratkaistaan toissijaisesti NC:n viittaamalla välituomiolla.
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu välituomio voidaan tässä tapauksessa antaa NC:n vastustamisesta huolimatta, koska käsillä on säännöksessä tarkoitettuja erityisiä syitä. Intressin puuttumista koskevilla väitteillä on keskeistä merkitystä hakemuksen jatkokäsittelyn kannalta. Väitteet ovat erotettavissa muusta prosessista, eikä niiden ratkaiseminen edellytä todistelun vastaanottamista. Vastahakemukseen liittyvien väitteiden ratkaisemista ei ole liioin syytä lykätä alkuperäisen hakemuksen käsittelyyn liittyvistä syistä.

Intressin puuttumista ja hakemuksen ennenaikaisuutta on arvioitava hakemuksen vireille tullessa vallinneiden olosuhteiden perusteella. NC:llä ei ole 3.1.2006 ollut tietoa Fingridin mahdollisesti järjestämästä tarjouskilpailusta. Kysymys on välttämättömästä prosessinedellytyksestä, joka ei voi korjaantua oikeudenkäynnin aikana.

Siemens-yhtiöt ovat todenneet, että Fingrid Oyj:n lausuntoon kirjattua voidaan pitää asiassa riidattomana. On siten mahdollista, että yhtiö käynnistää hankintamenettelynsä syksyllä 2007. Tarjouskilpailun toteutuminen tuolloin on kuitenkin kovin epävarmaa ottaen muun ohella huomioon, että tarjouskilpailun on vuoden 2006 kuluessa ennustettu alkavan keväällä 2007. Epävarmaa on lisäksi se, osallistuuko Siemens AG ylipäänsä vedottuun tarjouskilpailuun, ja vaikka osallistuisikin, sisältäisikö Fingrid Oyj:lle tarjottava toimitus lainkaan kipinäväliä. Näin siitäkin huolimatta, että Siemens AG:n sarjaparistotoimituksiin on tähän mennessä aina sisältynyt kipinäväli. Koska Siemens AG:n kipinävälien tuotekehitystyö on jatkunut kaiken aikaa ja jatkuu edelleen, mahdollista on vielä sekin, että Fingrid Oyj:lle tarjottava kipinäväli poikkeaisi siitä, mitä NC on tässä oikeudenkäynnissä väittänyt Siemens AG:n kipinävälin olevan.

Siemens-yhtiöt ovat vielä todenneet vedotun uhan ja intressin sekä NC:n niiden suhteen viittaaman asetusehdotuksen (Rooma II) osalta, että
kysymyksessä oleva luonnos osoittaa riidattomasti vakiintuneita periaatteita mutta että NC:n ehdotuksen 5 artiklasta siteeraama virke jatkuu olennaisilla sanoilla ”välittömästi ja huomattavalla tavalla”.

Siemens-yhtiöt ovat pitäneet NC:n vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan ratkaisun lykkäämisestä lakiin perustumattomana.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Nokian Capacitors Oy:n hakemusta on käsitelty markkinaoikeudessa yhdessä Siemens-yhtiöiden hakemuksen Dnro 517/05/M1 kanssa. Asiaa on käsitelty kirjallisen valmistelun jälkeen markkinaoikeuden valmisteluistunnoissa 12.1.2007 ja 12.3.2007.

Markkinaoikeus on toimittanut Siemens-yhtiöiden Nokian Capacitors Oy:n hakemuksen johdosta esittämien ja erikseen ratkaistavaksi vaatimien väitteiden osalta 12.3.2007 erillisen pääkäsittelyn. Asiassa ei ole esitetty näiden väitteiden osalta todistelua.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ratkaistavana ensinnäkin kysymys markkinaoikeuden
toimivallasta tutkia Nokian Capacitors Oy:n hakemusta Siemens AG:n
osalta. Siemens AG on riitauttanut markkinaoikeuden toimivallan tutkia
asiassa sen osalta edes Nokian Capacitors Oy:n oikeudelliseen intressiin
liittyviä kysymyksiä, koska Siemens AG:n kotipaikka on Saksassa ja
koska yhtiö ei harjoita Suomessa eikä Suomeen kohdistuen mitään
hakemuksessa kiellettäväksi vaadittua toimintaa. Kuten päätöksen
kertoelmasta edellä ilmenee, Siemens AG ja Nokian Capacitors Oy ovat
mieltäneet ratkaisun tähän kysymykseen riippuvan ennen kaikkea
tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja
täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston
asetuksen 2001/44/EY (ns. Bryssel I -asetus) sovellettavuudesta ja
asetuksen 6 artiklan soveltamisesta.

Asiassa on lisäksi tässä vaiheessa ratkaistavana Siemens Osakeyhtiön
osalta ja Siemens AG:nkin osalta toissijaisesti kysymys siitä, kuinka
asiassa on arvioitava Nokian Capacitors Oy:n intressiä suhteessa
hakemuksessa esittämäänsä vaatimukseen ja mitä oikeudellisia
johtopäätöksiä sanotusta intressistä tai sen puuttumisesta on tehtävä
hakemuksen tutkimisen tai menestymismahdollisuuksien kannalta.

Siinä tapauksessa, että hakemuksen käsittely osoittautuu edellä
yksilöityjen kysymysten johdosta jommankumman vastaajaksi haastetun
yhtiön osalta enemmälti tarpeettomaksi, markkinaoikeuden ratkaistaviksi
tulevat vielä oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen liittyvät kysymykset.

Markkinaoikeuden toimivalta Siemens AG:n osalta

Asiassa on riidatonta, että saksalainen Siemens AG ei ole harjoittanut
Suomessa hakemuksessa yksilöityä sarjakondensaattoreiden kipinävälien
valmistus- tai myyntitoimintaa ja että sen ulkomailla harjoittama
kipinävälien myyntitoimintakaan ei ole toistaiseksi kohdistunut Suomeen.
Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että Siemens AG:n Saksassa
tapahtuvaan kipinävälien valmistustoimintaan kohdistuva kieltovaatimus
on esitettävä lähtökohtaisesti Saksan lain nojalla saksalaiselle
tuomioistuimelle, elleivät esimerkiksi toimitussopimusten ehdot velvoita
sopijapuolta viemään tällaisia riitoja välimiesmenettelyyn.

Nokian Capacitors Oy:n hakemus perustuu osaltaan väitteisiin, joiden
mukaan Siemens AG olisi puheena olevia kipinävälejä Saksassa tai
muutoin Suomen rajojen ulkopuolella valmistaessaan ja toimittaessaan
hyödyntänyt Nokian Capacitors Oy:ltä saamiaan tietoja tavalla, jota olisi
Suomessa pidettävä täällä sopimattomasta menettelystä
elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n tai 1 §:n vastaisena menettelynä.
Hakemuksen perusteena on siten sinänsä osaltaan esiteko, joka on
tapahtunut riidattomasti kaikilta osin muualla kuin Suomessa.

Nokian Capacitors Oy:n tulevaan aikaan kohdistama kieltovaatimus
koskee kuitenkin nimenomaan kipinävälien valmistus- ja myyntitoimintaa
Suomessa sekä kipinävälien myyntiä ulkomailta Suomeen. Suomessa
tapahtuvaan liiketoimintaan sovelletaan Suomen lakia, ellei muuta ole
sovittu. Markkinaoikeus puolestaan käsittelee markkinaoikeuslain 1 §:n 1
momentin 5 kohdan ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä
annetun lain 2 §:n 2 kohdan nojalla asiat, jotka säädetään sen
toimivaltaan kuuluviksi sopimattomasta menettelystä
elinkeinotoiminnassa annetussa laissa. Nokian Capacitors Oy on
vedonnut juuri mainittuun lakiin hakemukseensa sovellettavana
säännöstönä.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausuttuun nähden, ettei asiassa ole tullut
esille Siemens AG:n kotipaikkaan tai tähänastisen liiketoiminnan
maantieteelliseen ulottuvuuteen perustuvaa estettä tutkia Nokian
Capacitors Oy:n hakemusta ainakin sanotun yhtiön oikeudelliseen
intressiin liittyvien kysymysten osalta. Markkinaoikeus näin ollen hylkää
Siemens AG:n tältä osin esittämän oikeudenkäyntiväitteen.

Nokian Capacitors Oy:n oikeudellinen intressi

Oikeuskirjallisuudessa (esim. Lappalainen: Siviiliprosessioikeus I,
Helsinki 1995, s. 367–368) on katsottu, että kieltokanteella tähdätään sekä jo alkaneen oikeudenloukkauksen lopettamiseen että tulevaisuudessa
uhkaavan oikeudenloukkauksen estämiseen. Kanne on tämän mukaan
otettava intressinsä puolesta tutkittavaksi, jos kantaja väittää oikeuttaan jo loukatun tai esittää ainakin väitteen sellaisten olosuhteiden
olemassaolosta, jotka osoittavat oikeudenloukkauksen uhan olevan
olemassa. Ellei näitä perusteita näytetä toteen, kieltokannetta ei voida
hyväksyä vaan se on hylättävä. Jos taas kantaja pyrkisi kieltotuomioon
edes väittämättä oikeudenloukkausta tapahtuneeksi tai sen uhkaa
ajankohtaiseksi, kanne tulisi jättää tutkimatta.

Kieltokanteita esiintyy tunnetusti erityisesti immateriaalioikeuden alalla.
Kieltotuomion oikeusperusteena kysymykseen tulevat
immateriaalioikeudelliset säännökset (mm. tekijänoikeuslain 56 g §,
patenttilain 57 §, mallioikeuslain 35 § ja tavaramerkkilain 38 §) sisältävät
sanamuotonsa perusteella yhdenmukaisesti ajatuksen, jonka mukaan sitä,
joka on loukannut tai loukkaa immateriaalioikeuden haltijalle lain
mukaan kuuluvaa oikeutta, voidaan kieltää jatkamasta, toistamasta tai
uudistamasta tekoaan. Vastaavalla tavalla elinkeinonharjoittajaa voidaan
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1
momentin mukaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n
vastaista menettelyä, ja elinkeinonharjoittajaa, joka vastoin lain 4 §:n
säännöksiä on käyttänyt toisen liikesalaisuutta, teknistä esikuvaa tai
teknistä ohjetta taikka ilmaissut sen, voidaan lain 6 §:n 3 momentin
mukaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta tällaista menettelyä. Kiellon
määrääminen edellyttää siten mainittujen säännösten sanamuotojen
mukaan, että kiellettäväksi vaadittu toiminta olisi jo alkanut.
Immateriaalioikeuden alalla käsitellyt kieltokanteet ovat myös
käytännössä perustuneet lähes poikkeuksetta väitteisiin jo ennen kanteen
nostamista tapahtuneista oikeudenloukkauksista.

Asiassa on edellä todetun mukaisesti riidatonta, että Nokian Capacitors
Oy:n hakemuksessa Suomessa kiellettäväksi vaadittua toimintaa ei ole
Suomessa vielä miltään osin aloitettu. Nokian Capacitors Oy on sinänsä
vedonnut hakemuksensa perusteina, paitsi edellä markkinaoikeuden
toimivaltaa käsiteltäessä yksilöityyn esitekoon Suomen rajojen
ulkopuolella, myös siihen, että sen erikseen vetoamat olosuhteet kuten
Fingrid Oyj:n suunnittelema tarjouskilpailu osoittavat käsillä olevan
yhtiön teknisiin esikuviin ja ohjeisiin tai liikesalaisuuksiin kohdistuvan
oikeudenloukkauksen konkreettisen ja välittömän uhan.

Nokian Capacitors Oy:n vetoamaan oikeudenloukkauksen uhkaan liittyy
kuitenkin Siemens-yhtiöiden esille tuomin tavoin useita
epävarmuustekijöitä ja suoranaisia oletuksia. Epävarmana on pidettävä
ensinnäkin sitä, toteutuuko Fingrid Oyj:n tarjouskilpailu jo tehdystä
investointipäätöksestä huolimatta ja missä aikataulussa se myönteisessä
tapauksessa toteutetaan. Epävarmaa on edelleen se, ketkä alan
toimittajasta osallistuisivat tällaiseen tarjouskilpailuun tarjoajina, mitä
tuotteita tai palveluita hankintamenettely koskisi ja mitä tuotteita Siemens
AG tarjouskilpailuun osallistuessaan tarjoisi. Oikeudenloukkauksen
uhkaa koskevat väitteet perustuvat viime kädessä oletukseen, jonka
mukaan Siemens AG:n Fingrid Oyj:lle tarjoama sarjaparisto sisältäisi
komponenttina juuri sellaisen kipinävälin, jota Siemens AG on
toimittanut aikaisemmin ja jonka valmistamisessa Nokian Capacitors Oy
väittää käytetyn oikeudettomasti teknisiä esikuviaan ja ohjeitaan tai
liikesalaisuuksiaan.

Markkinaoikeus toteaa edellä lausutun lisäksi, että Nokian Capacitors Oy
on perustellut vetoamaansa oikeudenloukkauksen uhkaa
yksityiskohtaisesti vain Siemens AG:n Suomeen kohdistuvan
myyntitoiminnan osalta. Pelkän mahdollisuutta koskevan maininnan
varaan ovat sen sijaan jääneet vedotun uhan perusteet siltä osin, kuin
hakemus koskee kipinävälien valmistamista Suomessa sekä ylipäänsä
täysin muita liiketoimintoja harjoittavan Siemens Osakeyhtiön toimintaa
Suomessa.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että Nokian
Capacitors Oy:n hakemuksensa perusteina vetoamat seikat eivät voi
riittää perusteeksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle kiellolle. Hakemus on siten hylättävissä
jo yksin tähänastisessa valmistelussa riidattomiksi osoittautuneiden
seikkojen perusteella, eikä asiassa ole näin ollen tarpeen tutkia sitä,
kuinka hakemuksen perusteeksi yksilöityä esitekoa olisi arvioitava
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla,
eikä arvioida sitä, onko Siemens AG kipinävälejä valmistaessaan ja
toimittaessaan hyödyntänyt Nokian Capacitors Oy:ltä saamiaan tietoja
Suomessa sopimattomana pidettävällä tavalla.

Hakemus on tällaisessa tilanteessa hylättävissä oikeudenkäymiskaaren 24
luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla niin sanotulla epäitsenäisellä
välituomiolla. Tuomioistuin voi nimittäin sanotun säännöksen mukaan
ratkaista asianosaisen pyynnöstä erikseen välituomiolla myös sellaisen
samaa vaatimusta koskevan kysymyksen, jonka selvittämisestä
vaatimuksen ratkaiseminen muilta osin riippuu. Välituomion saa tällöin
vain erityisestä syystä antaa vastoin toisen asianosaisen tahtoa, ja
välituomioon saa hakea muutosta erikseen ainoastaan, jos asian käsittely
muilta osin on välituomion antamisen johdosta tarpeetonta.

Markkinaoikeus katsoo, että välituomion antamista toissijaisesti vaatineet
Siemens-yhtiöt ovat esittäneet edellä mainitussa säännöksessä
tarkoitettuja syitä välituomion antamiselle vastoin Nokian Capacitors
Oy:n tahtoa. Sekään, että Nokian Capacitors Oy on vaatinut
valmisteluistunnossa 12.3.2007 Siemens-yhtiöiden hakemuksen Dnro
517/05/M1 ratkaisemisesta eräiden esikysymysten osalta vastaavanlaisella
välituomiolla, ei anna aihetta lykätä nyt puheena olevan välituomion
antamista, koska sanotut Nokian Capacitors Oy:n Siemens-yhtiöiden
hakemuksesta nimeämät esikysymykset eivät ole olleet vielä
ratkaistavissa ottaen huomioon hakemuksen valmistelemisen
keskeneräisyyden ja sen, että näihin asiassa riitautuneisiin kysymyksiin
on ilmoitettu nimettävän henkilötodistelua.

Nokian Capacitors Oy:n hakemus on kaiken edellä lausutun perusteella
hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain
mukaisissa asioissa sovelletaan eräiden markkinaoikeudellisten asioiden
käsittelystä annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen
korvaamista koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Ratkaisu
oikeudenkäyntikuluista on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan annettava samalla, kun tuomioistuin ratkaisee asian. Nokian Capacitors Oy:n vaatimus, jonka mukaan ratkaisu yhtiön velvollisuudesta korvata Siemens-
yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja tässä asiassa olisi jätettävä odottamaan
pääasiaratkaisua asiassa Dnro 517/05/M1, on näin ollen hylättävä lakiin
perustumattomana.

Molemmat Siemens-yhtiöt voittavat asian pääasian osalta. Vaikka
Siemens AG:n oikeudenkäyntiväite on edellä lausutuilla perusteilla
hylätty, väitteellä on ollut asiassa kokonaisuuteen nähden vain vähäinen
merkitys eikä sen käsittelyllä ole ollut sanottavaa vaikutusta asianosaisten
oikeudenkäyntikulujen määrään. Nokian Capacitors Oy on näin ollen
hakemuksensa häviävänä osapuolena velvoitettava sopimattomasta
menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin, eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 §:n 1
momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan
vastapuoltensa Siemens-yhtiöiden oikeuksien valvomiseksi tarpeellisista
toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8
§:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian
tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta
aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin
asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi
liittyvästä menetyksestä eli niin sanotuista asianosaiskuluista, mutta kuten
säännöstä koskevasta lainvalmistelusta (HE 107/1998) ilmenee,
asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen
tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin
osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee lain
mainittujen esitöiden mukaan rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa
asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella
tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa
vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös
asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä.

Nokian Capacitors Oy on myöntänyt Siemens-yhtiöiden asianosaiskulut
perusteeltaan ja määrältään siltä osin, kuin Siemens-yhtiöille on
aiheutunut kustannuksia ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämisestä
oikeudenkäynnissä apuna. Nokian Capacitors Oy on siten velvoitettava
suorittamaan Siemens-yhtiöille näistä kustannuksista vaadittu korvaus
5.958 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että Siemens-yhtiöt eivät sen sijaan
ole esittäneet oikeudenkäymiskaaren edellyttämiä erityisiä syitä, joiden
perusteella Nokian Capacitors Oy olisi velvoitettava korvaamaan
Siemens-yhtiöille niiden organisaatioihin kuuluvien lakimiesten
hakemukseen paneutumisesta aiheutunutta ajanhukkaa ja menetystä.
Asianosaiskuluista esitetty korvausvaatimus on näin ollen hylättävä
myönnettyä enemmälti.

Markkinaoikeus toteaa Siemens-yhtiöiden korvattaviksi vaatimien
oikeudenkäyntikulujen muodostuvan oikeudenkäyntiasiamiesten laskuista
ilmenevin tavoin määrätyistä kuluista sekä noin 350 työtunnin perusteella
velotusta palkkiosta, jonka korvaamista Nokian Capacitors Oy on
paljoksunut 15.000 euroa ylittäviltä osin paljoksuttuaan keskimääräiseksi
ilmoitettua 240 euron tuntiveloitusta ja katsottuaan muun ohella, että
hakemukseen vastaaminen ei ole tähän mennessä voinut edellyttää
vaatimuksessa mainittua työmäärää eikä laskuista ilmenevää määrää
lakimiehiä. Markkinaoikeus katsoo, että korvausvaatimuksen
laskentaperusteena käytettyä keskimääräistä tuntiveloitusta voidaan pitää
liikejuridiikkaan erikoistuneen toimiston kohdalla määrältään
kohtuullisena. Markkinaoikeus harkitsee hakemuksen käsittelyn
tähänastisiin vaiheisiin ja Siemens-yhtiöiden edun valvomiseksi
tarpeellisiin toimenpiteisiin nähden kohtuulliseksi velvoittaa Nokian
Capacitors Oy:n korvaamaan hakemukseensa vastaamisen edellyttämistä
Siemens-yhtiöiden asiamiesten palveluista aiheutuneita kustannuksia noin
100 työtunnin osalta, mikä merkitsee noin 24.000 euron suuruista
korvausvelvollisuutta.

Markkinaoikeus katsoo Siemens-yhtiöiden olevan edellä lausutuilla
perusteilla oikeutettuja yhteensä 30.000 euron suuruiseen asianosais- ja
oikeudenkäyntikulujen korvaukseen. Nokian Capacitors Oy:n
korvattaviksi tuomittavien kulujen määrä on siten kummankin Siemens-
yhtiön osalta 15.000 euroa.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Nokian Capacitors Oy velvoitetaan suorittamaan sekä Siemens AG:lle
että Siemens Osakeyhtiölle korvaukseksi asianosais- ja
oikeudenkäyntikuluista markkinaoikeudessa 15.000 euroa. Korvauksille
on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun
korkokannan mukaan 30.4.2007 lukien.

MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta
valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka
ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo
Mikkola, Olli Mäkinen ja Tommi Vuorialho.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen