MAO:272/07

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö > Nokian Capacitors Oy
- ilmaisujen totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus

Dnro 517/05/M1
Antopäivä 24.8.2007

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö vastaan Nokian Capacitors Oy - ilmaisujen totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus

Siemens AG oli valmistanut ja toimittanut sarjakondensaattoreita ja niiden suojaamisessa käytettäviä kipinävälejä, joiden valmistaminen kuului myös Nokian Capacitors Oy:n (NC) liiketoimialaan. Siemens Osakeyhtiö ei ollut enempää valmistanut kuin myynytkään sarjakondensaattoreita tai kipinävälejä.

Nokian Capacitors Oy oli saanut markkinoilta tiedon Siemens AG:n valmistamista ja toimittamista kipinäväleistä ja siitä, että sanotut kipinävälit olisivat samankaltaisia NC:n valmistamien kipinävälien kanssa. NC oli käynyt tilannetta selvittäessään keskusteluja asiakkaidensa kanssa ja tullut saamiensa selvitysten perusteella siihen johtopäätökseen, että Siemens AG olisi loukannut NC:n liikesalaisuuksia tai teknisiä esikuvia kipinävälejä valmistaessaan. Tilanteesta oli neuvoteltu NC:n ja Siemens AG:n edustajien kesken Suomessa maaliskuussa, kesäkuussa ja elokuussa 2005.

Siemens-yhtiöt vaativat hakemuksessaan muun ohella, että markkinaoikeus kieltää Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla esittämästä elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille totuudenvastaisia, harhaanjohtavia, esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia tai yksilöimättömiä väitteitä, joiden mukaan Siemens AG tai Siemens Osakeyhtiö olisi oikeudettomasti käyttänyt sen liikesalaisuuksia tai teknisiä esikuvia taikka muutoin rikkonut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 §:ää tai vastaavia Saksan lain säännöksiä kehittäessään, valmistaessaan tai myydessään kipinävälituotettaan.

Asiassa oli ensisijaisesti kysymys siitä, oliko Nokian Capacitors Oy esittänyt kolmansille Siemens-yhtiöiden hakemuksessaan väittämiä ja kiellettäviksi vaatimia ilmaisuja tai ainakin uhannut osapuolten kesken käydyissä neuvotteluissa tehdä niin.

Markkinaoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että Nokian Capacitors Oy olisi esittänyt kolmansille tahoille hakemuksessa kiellettäväksi vaadittuja väitteitä tai ilmaisuja. Siten Siemens-yhtiöt eivät olleet näyttäneet, että NC olisi jo toiminut tavalla, jota ne vaativat kiellettäväksi.

Markkinaoikeus katsoi edelleen, etteivät Siemens-yhtiöiden väittämänsä uhan osalta vetoamat seikat voineet sellaisenaan ylipäänsä riittää perusteeksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle kiellolle ja että hakemus oli toisaalta jäänyt myös väitetyn uhan osalta näyttämättä.

Hakemus oli edellä lausutun vuoksi hylättävä ja Tampereen käräjäoikeuden Siemens-yhtiöiden suojaksi määräämä turvaamistoimi määrättävä raukeamaan.

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Sarjakondensaattorit eli sarjaparistot ovat sähkön siirtoon liittyvien
korkeajännitelinjojen yhteyteen rakennettavia laitteita, joiden
tarkoituksena on tehostaa ja tasata sähkönsiirtoa sekä siinä ilmeneviä
jännitevaihteluita. Suurimmat sarjakondensaattorit ovat kerrostalon
kokoisia laitteita. Kipinävälejä käytetään sarjakondensaattoreissa
estämään ylijännitepurkauksia ja suojaamaan kondensaattoria
voimansiirtolinjan vioilta. Kipinävälejä on yhdessä sarjakondensaattorissa
yleensä useita. Alalla on joissakin tapauksissa käytetty myös
muuntyyppisiä teknisiä ratkaisuja kondensaattoreiden suojaamisessa.

Siemens AG on Siemens-konsernin saksalainen emoyhtiö, joka valmistaa,
myy ja toimittaa muun muassa sarjakondensaattoreita. Siemens-
konsernissa Siemens AG huolehtii sarjakondensaattoreiden
valmistamisesta ja toimittamisesta itse käyttäen apunaan enintään
paikallisia agentteja mutta ei sitä vastoin paikallisia tytäryhtiöitään.

Siemens Osakeyhtiö on Siemens AG:n suomalainen konserniyhtiö, joka
ei valmista eikä myy sarjakondensaattoreita eikä kipinävälejä.

Vuonna 1999 rekisteröidyn Nokian Capacitors Oy:n (jäljempänä myös
NC) kaupparekisteriin merkittynä toimialana on muun ohella
kondensaattoreiden ja muiden sähköteknisten tuotteiden valmistus ja
markkinointi. Yhtiö valmistaa ja myy muun ohella sarjakondensaattoreita
ja kipinävälejä.

Siemens AG on hankkinut sarjakondensaattoriprojekteissaan käyttämänsä
kipinävälit NC:ltä siitä lähtien, kun se niitä alkoi tarvita, eli ainakin
vuodesta 1998 vuoteen 2004 saakka. Se on vuodesta 2003 lähtien
kehittänyt omaa kipinävälituotettaan. N. T. on osallistunut Siemens AG:n
kipinävälien tuotekehitysprojektiin Siemens Oy:n työntekijänä. T. on
siirtynyt Siemens Oy:n palvelukseen heinäkuussa 1997 NC:n edeltäjän
palveluksesta, jossa hän oli työskennellyt vuosina 1965–1983 ja 1993–
1997 vastaten suuressa määrin kipinävälituotteen kehittämisestä. T. on
jäänyt eläkkeelle vuonna 2005. Siemens AG ei ole markkinoinut, myynyt
eikä toimittanut omia kipinävälejään Suomeen, eikä niitä liioin ole
valmistettu Suomessa.

NC on esittänyt Siemens AG:lle helmikuusta 2005 alkaen yhtiöiden
kipinävälituotteiden samanlaisuuteen tai -kaltaisuuteen liittyviä väitteitä.
NC:n esittämät moitteet ovat kohdistuneet osaltaan myös T.:n toimintaan. NC on lisäksi väittänyt Siemens AG:lle, että tämä olisi menetellyt sopimattomasti vaihtaessaan Brasiliaan toimitetuissa kipinäväleissä olleita NC:n tavaramerkkejä omiinsa. Yhtiöt ovat neuvotelleet tilanteesta Siemens Osakeyhtiön toimitiloissa Suomessa. Neuvotteluja on käyty elokuuhun 2005 saakka.

Tampereen käräjäoikeus on antanut 29.9.2005 Siemens AG:n ja Siemens
Osakeyhtiön hakemuksesta turvaamistoimipäätöksen, jossa se on
kieltänyt Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla
väittämästä elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille
osapuolille, että hakijat olisivat oikeudettomasti käyttäneet sen
liikesalaisuuksia tai muutoin rikkoneet sopimattomasta menettelystä
elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 pykälää valmistaessaan tai
kehittäessään kipinävälituotettaan. Käräjäoikeus on edelleen kieltänyt
Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla väittämästä
elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille,
että hakijat olisivat toimineet vastoin hyviä liiketapoja vaihtaessaan sen
tavaramerkin kipinäväleistä, jotka se on toimittanut hakijoille Brasiliaan.
Näin määrätty turvaamistoimi on edelleen voimassa.

HAKEMUS

Vaatimukset

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö (jäljempänä yhdessä myös Siemens-
yhtiöt) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää Nokian Capacitors
Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla esittämästä elinkeinotoiminnassaan
suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille totuudenvastaisia,
harhaanjohtavia, esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia tai
yksilöimättömiä väitteitä, joiden mukaan Siemens AG tai Siemens
Osakeyhtiö olisi oikeudettomasti käyttänyt sen liikesalaisuuksia tai
teknisiä esikuvia taikka muutoin rikkonut sopimattomasta menettelystä
elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 §:ää tai vastaavia Saksan lain
säännöksiä kehittäessään, valmistaessaan tai myydessään
kipinävälituotettaan.

Siemens AG on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus kieltää Nokian
Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla esittämästä
elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille
totuudenvastaisia, harhaanjohtavia, esitystavaltaan tai muodoltaan
sopimattomia tai yksilöimättömiä väitteitä, joiden mukaan Siemens AG
olisi toiminut vastoin hyviä liiketapoja vaihtaessaan sen tavaramerkin
kipinäväleistä, jotka se on toimittanut Siemensille Brasiliaan.

Siemens-yhtiöt ovat selventäneet edellä mainittuja vaatimuksiaan
väitteiden harhaanjohtavuuden osalta ja vaatineet, että markkinaoikeus
kieltää Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla
menettelemästä elinkeinotoiminnassaan ainakaan siten, että se
pyrkimyksenään vähentää Siemens AG:n toimintamahdollisuuksia
kipinävälimarkkinoilla esittää mainituissa vaatimuksissa tarkoitettuja
väitteitä kolmansille ilman, että sillä on olemassa väitteidensä tueksi
lainvoimainen tuomio, tai tuomatta ainakaan selvästi esille sitä, että
kysymys on vain sen omista epäilyksistä ja että asiaa ei ole vielä
viranomaisten toimesta tutkittu eikä edes saatettu niiden tutkittavaksi,
taikka ennen kuin se on ottanut epäilyjensä johdosta yhteyttä Siemens-
yhtiöihin, yksilöinyt väitteitään riittävästi ja suostunut vastaanottamaan
Siemens-yhtiöiden tarjoamaa selvitystä.

Siemens-yhtiöt ovat vaatineet, että vaaditut kiellot määrätään tulemaan
voimaan heti markkinaoikeuden päätöksestä lukien.

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö ovat vielä vaatineet, että
markkinaoikeus velvoittaa Nokian Capacitors Oy:n korvaamaan niille
Tampereen käräjäoikeudessa käsitellystä turvaamistoimiasiasta ja
hakemuksen käsittelystä markkinaoikeudessa aiheutuneet asianosais- ja
oikeudenkäyntikulut korkoineen. Mainittujen arvonlisäverottomien
kulujen määrä on ollut käsittelyn tässä vaiheessa yhteensä 296.130,03
euroa.

Hakemuksen perusteet

Siemens AG ja Nokian Capacitors Oy ovat toistensa kilpailijoita siltä osin, kuin molemmat valmistavat ja myyvät sarjakondensaattoreita ja niissä käytettäviä kipinävälejä.

NC on esittänyt loppuvuodesta 2004 alkaen niin omille kuin Siemens
AG:nkin olemassa olleille tai Siemens AG:n potentiaalisille asiakkaille
Suomessa ja ulkomailla väitteitä yhtiöiden kipinävälituotteiden
samankaltaisuudesta ja siitä, että Siemens AG tai Siemens Osakeyhtiö
olisi jollakin tavalla sopimattomasti plagioinut NC:n tuotetta. NC on
esittänyt väitteitään Suomesta käsin käymissään keskusteluissa
puhelimitse tai sähköpostitse. Helmikuusta 2005 lähtien NC on esittänyt
samoja väitteitä myös Siemens AG:lle uhaten kertoa asiasta jatkossakin
myös kolmansille. NC on kohdistanut moitteitaan käydyissä
neuvotteluissa myös N. T.:een ja antanut ymmärtää, että Siemens
Osakeyhtiö kantaisi vastuun T.:n menettelystä. NC on ottanut Siemens
Osakeyhtiöön yhteyttä kirjallisesti vasta toukokuussa 2005.

NC on väittänyt toistuvasti, että Siemens AG tai Siemens Osakeyhtiö olisi
oikeudettomasti hyödyntänyt NC:n liikesalaisuuksia omaa
kipinävälituotettaan kehittäessään tai toiminut muutoin sopimattomasta
menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) vastaisesti
”kopioimalla” sen tuotteen ja että Siemens AG olisi rikkonut hyvää
liiketapaa vaihtaessaan tavaramerkkejä sellaisista kipinäväleistä, jotka NC
on valmistanut ja myynyt Siemensille Brasiliassa sijaitseviin laitoksiin.
Viimeksi mainittuja väitteitä Siemens AG:n menettelystä Brasiliassa NC
on kuitenkin esittänyt vain Siemens AG:lle eikä sitä vastoin kolmansille,
minkä vuoksi hakemus perustuu tältä osin vain jäljempänä yksilöityyn
uhkaan.

Molemmat väitteet ovat vakavia ja perusteettomia. NC on menetellyt
vetoamiaan immateriaalioikeuksia puolustaessaan sopimattomasti, kun se
on vallinneessa kilpailutilanteessa eli kaikkiaan neljän
sarjaparistotoimittajan kilpaillessa samoista projekteista esittänyt
olemassa olleille ja mahdollisille asiakkaille toteennäyttämättömiä
väitteitä Siemens-yhtiöiden toiminnasta. NC:n ilmeisenä tarkoituksena on
ollut pitää Siemens AG poissa kipinäväleihin liittyvistä tarjouskilpailuista
tai ainakin vaikuttaa sen toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin
menestyä tarjouskilpailuissa. NC on esittänyt väitteitään ilman, että sillä
olisi ollut esittää väitteidensä tueksi niiden oikeellisuutta osoittavia
tuomioistuinratkaisuja, sekä tuomatta vaihtoehtoisesti esille sen, että
kysymys on ollut vain sen omista käsityksistä ja epäilyistä, joita ei ollut
vielä edes saatettu viranomaisten tutkittaviksi. Menettelyn sopimattomuus
on perustunut osaltaan siihen, että NC on lähestynyt kolmansia osapuolia
puheena olevilla väitteillään, ennen kuin se oli ottanut yhteyttä Siemens-
yhtiöihin ja pyytänyt näiltä asiaan liittyvää selvitystä.

NC ei ole lisäksi Siemensin pyynnöistä huolimatta suostunut yksilöimään
niitä liikesalaisuuksia, joita Siemens olisi väitteen mukaan hyödyntänyt,
eikä ottamaan vastaan Siemens-yhtiöiden tarjoamaa selvitystä
kipinävälituotteiden eroavaisuuksista. Vedotut liikesalaisuudet ovat
jääneet yksilöimättä vielä turvaamistoimiprosessissakin. Väitteiden
esittäminen ei ole sinänsä jatkunut enää turvaamistoimipäätöksen jälkeen.

Edellä kuvatuin tavoin toteennäyttämättömien ja lisäksi vielä sisällöltään
virheellisten väitteiden esittäminen vallinneessa tilanteessa siitä, että
toinen elinkeinonharjoittaja olisi rikkonut immateriaalioikeuksia,
merkitsee sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain
1 §:ssä tarkoitettua hyvän liiketavan vastaista menettelyä sekä 2 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan ja esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattoman ilmaisun käyttämistä. Perusteettomien ja yksilöimättömien väitteiden esittäminen julkisuudessa taikka Siemensin olemassa olleille tai potentiaalisille asiakkaille on ollut omiaan aiheuttamaan Siemensille huomattavaa ja vaikeasti korvattavissa olevaa vahinkoa.

Siemens-yhtiöillä on asiassa hakemuksensa tutkimisen ja kiellon
määräämisen edellyttämä oikeussuojan tarve, vaikka ne eivät
onnistuisikaan näyttämään toteen väitteitään NC:n esittämistä väitteistä
kolmansille. Kiellon tuomitseminen ei oikeuskirjallisuuden mukaan
edellytä, että kiellettäväksi vaadittu toiminta olisi jo alkanut. Sillä, joka
voi osoittaa konkreettisen vaaran oikeuksiensa loukkaamisesta, on riittävä
oikeudellinen intressi kieltovaatimukselleen.

Vaikka NC on sinänsä ollut oikeutettu esittämään epäilyjään
immateriaalioikeuksiensa loukkauksista Siemensille, pyrkimys painostaa
toinen elinkeinonharjoittaja muun muassa maksamaan perusteettomien
väitteiden perusteella huomattavia rahasummia merkitsee jo sellaisenaan
1 §:ssä tarkoitettua hyvän liiketavan vastaista tai muutoin sopimatonta
menettelyä. Asiassa ei ole varsinaisesti kysymys NC:n sopimattomasta
menettelystä käydyissä neuvotteluissa, mutta kun NC on tässä tilanteessa
uhannut Siemens-yhtiöitä ulkopuolisiin kohdistettavilla väitteillä,
kysymys on ollut sellaisesta konkreettisesta ja lähitulevaisuuteen
välittömästi liittyvästä uhasta, joka jo sellaisenaan luo Siemens-yhtiöille
asiassa oikeussuojan tarpeen. Uhkauksen perusteella Siemens-yhtiöt eivät
toki sinänsä ole voineet tietää täsmällisesti NC:n tulevien ilmaisujen
esitystapaa, muotoilua eikä sisältöä, mutta pelkän uhkauksenkin
perusteella väitteiden on voitu ennustaa olevan todennäköisesti sellaisia,
kuin hakemuksessa väitetään. Siinä tapauksessa, että Siemens-yhtiöt eivät saattaisi näyttää edes juuri kuvattua uhkaa, hakemus on riidattomasti hylättävä.

Siemens-yhtiöt ovat katsoneet, että asiassa ei ole NC:n väitteiden
harhaanjohtavuuden, yksilöimättömyyden eikä esitystapaan ja muotoon
liittyvän sopimattomuuden kannalta tarpeen tutkia sitä, ovatko NC:n
väitteet immateriaalioikeuksiensa loukkauksista pitäneet paikkansa, eli
sitä, ovatko väitteet olleet totuudenmukaisia vai -vastaisia, koska jo
pelkästään esittämishetkellä toteennäyttämättömien ja yksilöimättömien
väitteiden esittäminen edellä kuvatuissa oloissa kolmansille on ollut
ainakin tässä tapauksessa tilanteen olosuhteet ja erityispiirteet huomioon
ottaen SopMenL:ssä tarkoitetuin tavoin sopimatonta. Yhtiöt ovat
viitanneet tässä suhteessa markkinatuomioistuimen päätöksiin 1998:7 ja
2001:2. Sekään, että immateriaalioikeuksiensa puolustaja voi
mahdollisesti myöhemmin osoittaa olleensa väitteinensä oikeassa, ei
oikeuta puolustamaan oikeuksia eikä esittämään käsityksiään millä tavoin
tahansa. Menettelyn sopimattomuutta arvioitaessa onkin otettava
huomioon se, mitä, miten, kenelle, koska ja missä tarkoituksessa
oikeuksiensa puolustaja on asiasta ilmaissut.

Tosiasiaväitteiksi katsottavien ilmaisujen ja väitteiden totuudenvastaisuus
sitä vastoin edellyttää myös niiden esikysymysten tutkimista, ovatko
Siemens-yhtiöt loukanneet NC:n liikesalaisuuksiin tai vastaaviin tietoihin
liittyviä oikeuksia ja onko Siemens AG menetellyt Brasiliassa hyvän
liiketavan vastaisesti. Näyttötaakka on tällöin NC:llä kaikkien
väitteidensä totuudenmukaisuuden osalta. Hakijoilla on kuitenkin
näyttötaakka kaikkien vetoamiensa vastatosiseikkojen osalta kuten
Siemens AG:llä tavaramerkkien kohdalla esittämiensä vastatosiseikkojen
osalta.

Kipinävälien valmistamiseen liittyvää esikysymystä olisi tullut arvioida
saksalaisen Siemens AG:n osalta lähtökohtaisesti Saksan lain nojalla
valmistustoiminnan tapahduttua Saksassa. Kun NC on kuitenkin
perustanut väitteensä Suomen lakiin, esikysymystä on tässä asiassa
arvioitava Suomen lain mukaan. Siinä tapauksessa, että NC:n katsotaan
viitanneen väitteitä esittäessään Saksan lakiin, esikysymystäkin on
arvioitava sen mukaan. Juuri sanottu pätee myös Siemens Osakeyhtiön
osalta. Mahdollisesti tarvittavan selvityksen esittäminen Saksan laista on
riidattomasti hakijoiden velvollisuutena.

Myös tavaramerkkien vaihtamiseen liittyvää esikysymystä tulisi arvioida
lähtökohtaisesti tekopaikan eli Brasilian lain mukaan, mutta sanottu laki
ei ole ollut millään tavalla esillä asianosaisten elokuussa 2005 käymissä
neuvotteluissa. Koska NC on siten perustanut nämäkin väitteensä Suomen
lakiin, esikysymystä on arvioitava ensisijaisesti Suomen ja vasta
toissijaisesti Brasilian lain mukaan. Siemens AG on ilmoittanut
esittävänsä tarvittaessa selvityksen Brasilian lain sisällöstä tältä osin
kuten myös ensimmäisen vetoamansa vastatosiseikan osalta. Siltä osin,
kuin asiassa on toisen Siemens AG:n vetoaman vastatosiseikan vuoksi
kysymys osapuolten välisestä toimitussopimuksesta, sanottua sopimusta
on juuri lausutusta poiketen tulkittava sopimuksen lainvalintaehdon
vuoksi Saksan lakia soveltaen. Tästäkin Siemens AG on ilmoittanut
esittävänsä tarvittaessa selvityksen.

Siemens-yhtiöiden ei tarvitse edellä mainitusta syystä näyttää toteen NC:n väitteiden virheellisyyttä, vaikka ne epäilemättä esittävätkin asiassa tarvittaessa omaa vastanäyttöään. Väitteet ovat totuudenvastaisia hakemuksessa yksityiskohtaisesti esitetyistä syistä.

VASTAUS

Vaatimukset

Nokian Capacitors Oy on vaatinut, että Siemens-yhtiöiden hakemus
hylätään ja Tampereen käräjäoikeuden määräämä turvaamistoimi
kumotaan ja että Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö velvoitetaan
yhteisvastuullisesti korvaamaan sille Tampereen käräjäoikeudessa
käsitellystä turvaamistoimiasiasta ja hakemukseen vastaamisesta
markkinaoikeudessa aiheutuneet arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut
24.903,13 eurolla korkoineen. Se on vaatinut, että Siemens-yhtiöiden
vaatimat kiellot on joka tapauksessa rajoitettava koskemaan vain
Suomessa harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vaikuttavia väitteitä.

Nokian Capacitors Oy:llä ei ole sinänsä ollut huomautettavaa enempää
Siemens-yhtiöiden kielloille vaatimasta voimaantulosta kuin
mahdollisesti määrättävien kieltojen tehostamisesta uhkasakolla. Se on
kuitenkin vastustanut uhkasakon asettamista 100.000 euroa suurempana.

Perusteet

Nokian Capacitors Oy ei ole menetellyt Siemens-yhtiöiden hakemuksessa
väitetyin tavoin, eikä sen menettely ole ainakaan ollut sopimatonta.

NC oli saanut markkinoilta viestejä yhtiöiden kipinävälituotteiden
samanlaisuudesta sekä tiedon tavaramerkkiensä poistosta Brasiliaan
toimitetuista tuotteista. Kun NC oli vielä saanut käyttöönsä Siemens
AG:n kipinävälituotetta koskevan kokoonpanopiirustuksen, se oli
ryhtynyt selvittämään asiaa Siemens AG:n kanssa ja neuvotellut
tilanteesta elokuuhun 2005 saakka.

NC ei ole esittänyt kolmansille osapuolille hakemuksessa tarkoitettuja
väitteitä, eikä se ole liioin uhannut tehdä niin. NC on sitä vastoin todennut
Siemens AG:lle, että asiaa selvitetään viranomaisten kanssa. Riidattomissa taustatiedoissa mainitut neuvottelut on käyty Siemens Osakeyhtiön tiloissa, mutta neuvottelijat ovat olleet Siemens AG:stä. NC ei ole esittänyt edes Siemens-yhtiöille väitteitä Siemens Osakeyhtiön menettelystä vaan yksinomaan Siemens AG:n ja N. T.:n toimista.

NC on sinänsä oikeudellisesti samaa mieltä siitä, että riittävän
konkreettinen ja välitön oikeudenloukkauksen uhka voi joissakin
tilanteissa riittää kieltomääräyksen perusteeksi, vaikka kiellettäväksi
vaadittu toiminta ei olisikaan vielä alkanut. Tällaista uhkaa ei tässä
tapauksessa kuitenkaan ole ollut olemassa.

NC ei ole missään tapauksessa puolustanut immateriaalioikeuksiaan
sopimattomasti eikä pyrkinyt vaikuttamaan Siemens-yhtiöiden
toimintaedellytyksiin vilpillisin keinoin. Asian oikeudellisessa
arvioinnissa on otettava huomioon korkeimman oikeuden ratkaisusta
KKO 2005:105 (Fiskars) ilmenevät periaatteet joskin huomattava, että
sanotussa tapauksessa mallioikeuttaan puolustaneen yhtiön väitteet
oikeutensa loukkaamisesta olivat sittemmin osoittautuneet virheellisiksi.
Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, että jos oikeudenloukkausta koskeva
väite on sisällöltään oikea, sen kaikenlainen esittäminen on sopivaa.
Oikeudenhaltija voi toisin sanoen loukkauksen tapahtumista koskevaan
käsitykseensä uskoessaan esittää asian omalla riskillään suoraan eli
tosiasiaväitteeksi luonnehdittavilla ilmaisuillakin, ja menettelyn sopivuus
tai sopimattomuus ratkeaa kaikissa suhteissa tarvittaessa vasta jälkikäteen arvioimalla ilmaisujen sisällön oikeellisuutta. Lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun olemassaolo ei ole siten vielä esittämishetkellä tarpeen.

Oikeuksiaan puolustava elinkeinonharjoittaja voi toisaalta haluta esittää
asian varauksellisesti, mitä on aina pidettävä sopivana. Kolmansille
osapuolille esitettävissä ilmaisuissa on tällöin tarpeen yksilöidä Siemens-
yhtiöiden edellyttämin tavoin, että kysymys on tuolloin vielä
elinkeinonharjoittajan omasta käsityksestä. Sen mainitseminen, että
epäiltyä loukkausta ei ole vielä saatettu viranomaisten tutkittavaksi, ei ole
erikseen tarpeellista, koska sanottu ajatus sisältyy jo omaa käsitystä
koskevaan ilmaisuun. Oikeuksia puolustettaessa on edellä mainituin
edellytyksin sallittua ottaa yhteyttä suoraan asiakkaisiin ottamatta
välttämättä ensin yhteyttä epäiltyyn loukkaajaan tai loukkausteolla
valmistettujen tuotteiden jälleenmyyjiin.

NC on selvittänyt asiaa kipinävälituotteeseensa liittyvien oikeuksien
kannalta yksilöiden ilmaisujaan näihin oikeuksiin myös Siemens AG:n
kanssa käydyissä neuvotteluissa. Väitteiden yksilöinti on ollut riittävää,
eikä kiellolle ole tästäkään syystä perustetta. NC ei ole liioin kieltäytynyt
vastaanottamasta sille tarjottua selvitystä.

NC:n esittämiksi väitetyt ilmaisut eivät olisi toisaalta olleet vastauksessa
yksityiskohtaisesti esitetyistä syistä totuudenvastaisia, harhaanjohtavia,
esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia eivätkä muutoinkaan hyvän
liiketavan vastaisia tai sopimattomia. Väitettyjen ilmaisujen voidaan
kuitenkin tavaramerkkien vaihtamista koskevaa asian epäolennaista osaa
lukuun ottamatta katsoa täyttävän SopMenL 2 §:n 1 momentissa säädetyn vahinkoedellytyksen eli kvalifioinnin.

Siemens-yhtiöiden väitteet puheena olevien ilmaisujen
toteennäyttämättömyydestä ja siitä, kuinka asiassa ei olisi ilmaisujen
harhaanjohtavuuden kannalta tarpeen tutkia ilmaisujen
totuudenmukaisuutta, ovat oikeudellisesti kestämättömiä. Siinäkin
tapauksessa, että asiassa jäisi arvioitavaksi väitettyjen ilmaisujen
muunlainen sopimattomuus kuin totuudenvastaisuus, asiassa olisi
välttämätöntä tutkia esikysymyksenä se, ovatko Siemens-yhtiöt
loukanneet NC:n teknisiin esikuviin ja ohjeisiin tai liikesalaisuuksiin
taikka tavaramerkkeihin kohdistuvia oikeuksia. Näin siksi, että ilmaisujen
totuudenmukaisuudesta viime kädessä riippuu oikeuksien
puolustamistavan sopivuus.

Siemens-yhtiöiden velvollisuutena on näyttää toteen kaikki
hakemuksensa perusteena olevat seikat kuten muun ohella vetoamiensa
ilmaisujen tai väitteiden virheellisyys eli totuudenvastaisuus, eikä
näyttötaakka voi tältäkään osin kääntyä NC:lle.

Kipinävälien valmistamista koskevaan esitekoon sovellettavana lakina ei
välttämättä tule kysymykseen vain yksi laki. Kysymykseen voivat
nimittäin tulla kaikkien niiden maiden lait, joissa moitteenvarainen
menettely on vaikuttanut. Siemensin kipinävälien kehittämis- ja
valmistustoiminta on tapahtunut Saksassa, mutta kipinävälejä on myyty
moniin maihin. NC on jättänyt sanotun lainvalinnan markkinaoikeuden
harkintaan todeten kuitenkin, että mainituilla perusteilla kysymykseen ei
voi tulla ainakaan Suomen laki. Hakijat ovat NC:nkin käsityksen mukaan
velvolliset esittämään tarvittavan selvityksen vieraan maan laista.

Tavaramerkkeihin liittyvän esiteon osalta NC on katsonut, että Siemens
AG:n menettelyn hyvän liiketavan vastaisuutta on arvioitava Brasilian
lain mukaan, josta laista Siemens AG on velvollinen esittämään
selvityksen. Sikäli kuin esikysymys tulee arvioitavaksi
toimitussopimuksen perusteella, kysymystä on kuitenkin arvioitava
sopimusehdon vuoksi Saksan lain nojalla.

Sopimattomaksi väitettyyn menettelyyn on sovellettava sen maan lakia,
jossa menettely vaikuttaa. Markkinaoikeus on toimivaltainen soveltamaan
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettua lakia, minkä
vuoksi täällä kiellettäväksi vaadittujen väitteiden on vaikutettava
Suomessa. Sillä seikalla, missä maassa jotain tehdään, ei ole tässä
suhteessa merkitystä. Siinä tapauksessa, että Suomesta lähetetyt viestit tai
täältä soitetut puhelut vaikuttaisivat vain ulkomailla, hakemus olisi näiltä
osin jätettävä tutkimatta tai hylättävä. Jos ja kun Suomessa ei tällä
hetkellä ole kipinävälimarkkinoita, hakemus on tällä perusteella jätettävä
kokonaisuudessaan tutkimatta tai hylättävä. Vaadittu kielto on näistä
syistä rajoitettava joka tapauksessa koskemaan vain Suomessa
harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vaikuttavia väitteitä.

SIEMENS-YHTIÖIDEN LAUSUMA

Markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan ja hyväksymään
hakemuksen sellaisenaan. SopMenL soveltuu Suomessa tapahtuvaan
toimintaan. Nokian Capacitors Oy on suomalainen yhtiö, jonka johto ja
hallinto ovat Suomessa. Myös yhtiön toimintaa johdetaan Suomesta.
Markkinaoikeus on toimivaltainen arvioimaan Suomesta käsin esitettyjä
väitteitä. Vilpilliset väitteet ovat joka tapauksessa vaikuttaneet Siemens-
yhtiöiden good will -arvoon ja toimintaan Suomessa muutoinkin. Vaaditut
kiellot koskevat suomalaisen ja Suomessa toimivan NC:n toimintaa
kokonaisuudessaan, eikä kieltoa voida rajata koskemaan vain Suomea tai
Suomessa harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vaikuttavia väitteitä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Siemens-yhtiöiden hakemusta on käsitelty kirjallisen valmistelun jälkeen
markkinaoikeuden valmisteluistunnoissa 12.1.2007 ja 12.3.2007 yhdessä
Nokian Capacitors Oy:n vastahakemuksen (Dnro 7/06/M1) kanssa.
Sanottu vastahakemus on hylätty markkinaoikeuden 30.3.2007 antamalla
päätöksellä nro 105/2007. Siemens-yhtiöiden hakemusta on käsitelty
tämän jälkeen vielä valmisteluistunnossa 8.5.2007.

Markkinaoikeus on päättänyt ratkaista välituomiolla eräitä asiassa
ensisijaisiksi osoittautuneita riitakysymyksiä ja toimittanut tässä
tarkoituksessa 19.6.2007 erillisen pääkäsittelyn.

TODISTELU
Siemens-yhtiöiden asiakirjatodisteet

1. Siemens AG:n kipinäväliä kuvaava kokoonpanopiirustus
2. Nokian Capacitors Oy:n kirje 11.2.2005
3. Nokian Capacitors Oy:n kirje 4.4.2005
4. Nokian Capacitors Oy:n toimitusjohtajan sähköposti 17.5.2005
5. Nokian Capacitors Oy:n kirje 20.5.2005

Henkilötodistelu

1. Nokian Capacitors Oy:n K. T.
2. Siemens AG:n G. B.
3. Siemens AG:n P. R.
4. Nokian Capacitors Oy:stä B. W.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja asiassa esitetty todistelu

Asiassa on ratkaistavana ensisijaisesti kysymys siitä, onko Nokian
Capacitors Oy ylipäänsä esittänyt kolmansille Siemens-yhtiöiden
hakemuksessaan väittämiä ja kiellettäviksi vaatimia väitteitä tai ainakin
uhannut tehdä niin.

Asiassa on NC:n vastauksen perusteella riidatonta, että NC on saanut
markkinoilta tiedon siitä, että Siemens AG oli ryhtynyt toimittamaan
asiakkaille itse valmistamiaan kipinävälejä ja että sanotut kipinävälit
olisivat samankaltaisia NC:n valmistamien kipinävälien kanssa. Edelleen
on riidatonta, että NC on käynyt tilannetta selvittäessään keskusteluja
asiakkaidensa kanssa ja tullut saamiensa selvitysten perusteella siihen
johtopäätökseen, että Siemens AG olisi loukannut NC:n liikesalaisuuksia
tai teknisiä esikuvia kipinävälejä valmistaessaan. Tilanteesta on
neuvoteltu NC:n ja Siemens AG:n edustajien kesken Suomessa
maaliskuussa, kesäkuussa ja elokuussa 2005.

K. T. on kertonut muun ohella, että NC on ennen oikeudenkäyntiä
esittänyt kipinäväleihin liittyviä väitteitä ja vaatimuksia Siemens AG:lle.
Siemens-yhtiöille ei ole kuitenkaan esitetty hakemuksessa väitettyjä
uhkauksia. Asiaa olivat NC:ssä selvittäneet T. itse sekä teknisenä
asiantuntija B. W.. Yhtiön henkilökuntaa oli ohjeistettu siitä, että muut
kuin T. eivät antaisi näistä kysymyksistä lausuntoja ulkopuolisille. NC on
ilmoittanut Siemens AG:lle neuvottelujen 1.8.2005 päättyessä ryhtyvänsä
asiassa oikeudellisiin toimenpiteisiin, niin kuin se on sittemmin tehnytkin.

G. B. on kertonut NC:n tehneen neuvottelujen kuluessa selväksi, että se
oli jo ollut yhteydessä asiakkaisiinsa kipinävälejä koskevaan riitaan
liittyen ja käynyt yhtiöiden tuotteista asiakkaiden kanssa keskustelua. B.
ei ole kuitenkaan tiennyt, kenen tai keiden kanssa NC on keskustellut ja
mitä keskustelut ulkopuolisten kanssa ovat sisältäneet. Neuvotteluissa
Siemensin kanssa NC oli esittänyt erilaisia väitteitä. Neuvottelujen
ilmapiiri oli ollut ensi alkuun asianmukainen mutta muuttunut sittemmin
aggressiiviseksi ja vihamieliseksi. NC oli antanut ymmärtää, että se voisi
aloittaa poliisitutkinnan ja levittää asiasta sanaa asiakkaiden parissa.

Viimeisessä neuvottelussa 1.8.2005 T. oli B.:n mukaan toistanut
kiihtyneenä NC:n väitteitä kipinävälin selvästä kopioinnista sekä
ilmoittanut puhuvansa asiasta vapaasti myös asiakkaille ja esittävänsä
näille todisteensa tuotteen plagioinnista. Myös Brasilian-toimitukseen
liittyvät tavaramerkit olivat tässä neuvottelussa olleet jälleen esillä, eikä
NC ollut tehnyt eroa Siemens AG:n ja Osakeyhtiön välillä vaan käsitellyt
Siemensiä yhtenä kokonaisuutena. B. oli kokenut T.:n olleen äärimmäisen
vakavissaan ja varma mielipiteestään. Neuvottelussa oli tullut esille, että
jos asia tulisi puheeksi keskusteluissa asiakkaiden tai potentiaalisten
asiakkaiden kanssa, T. tulisi ilmaisemaan näille oman kantansa. B.:n
mukaan tällainen keskustelu asiakkaiden kanssa osoittaisi ”huonoa
makua” ja olisi sopimatonta, vaikka siinä tulisikin esille, että kysymys on
vain väitteen tekijän omasta käsityksestä.

P. R. on kertonut, kuinka NC oli jo kevään 2005 kirjeissään ilmoittanut
keskustelleensa puheena olevasta asiasta asiakkaiden kanssa. T. oli
esiintynyt neuvotteluissa kesäkuussa ja elokuussa 2005 raivoissaan
toistaen väitteitään muun ohella liikesalaisuuksien väärinkäytöstä. R. ei
ollut koskaan urallaan IPR-alalla kuullut vastaavia rikossyytteitä taikka
väitteitä plagioinnista. Viimeisessä neuvottelussa 1.8.2005 T. oli edelleen
pitänyt omaa käsitystään totena sekä kertonut näyttävänsä NC:n saamat
kokoonpanopiirustukset ja asiantuntijalausunnot myös asiakkaille. R. ja
B. olivat järkyttyneet ja päättäneet viedä asian eteenpäin.

B. W. on kertonut osallistuneensa NC:n palveluksessa ollessaan esillä
olevan asian selvittämiseen olematta kuitenkaan varsinaisesti yhteydessä
asiakkaisiin. W. oli ollut mukana myös asianosaisten kesken käydyissä
neuvotteluissa. Elokuun 2005 alussa oli ensin keskusteltu teknisistä
seikoista, minkä jälkeen NC oli esittänyt kopiointiväitteensä ja pyrkinyt
asiassa sovintoon. Siemens oli ollut tilanteesta eri mieltä eikä sopua ollut
syntynyt, minkä jälkeen T. oli ilmoittanut vievänsä asian viranomaisten
ratkaistavaksi. Tunnelma oli neuvottelun loppua kohti kiristynyt puolin ja
toisin, mutta W. mielestä puhetta ei ollut ollut keskusteluista asiakkaiden
kanssa.

Johtopäätökset todistelusta

Siemens-yhtiöt eivät ole esittäneet asiassa näyttöä siitä, että Nokian
Capacitors Oy olisi esittänyt kolmansille tahoille hakemuksessa
kiellettäväksi vaadittuja väitteitä tai ilmaisuja. Siten Siemens-yhtiöt eivät
ole näyttäneet, että NC olisi jo toiminut tavalla, jota ne vaativat
kiellettäväksi.

Hakemuksen perusteena vedotun uhkatilan osalta markkinaoikeus toteaa
seuraavan. Oikeuskirjallisuudessa (esim. Lappalainen:
Siviiliprosessioikeus I, Helsinki 1995, s. 367–368) on katsottu, että
kieltokanteella tähdätään sekä jo alkaneen oikeudenloukkauksen
lopettamiseen että tulevaisuudessa uhkaavan oikeudenloukkauksen
estämiseen. Kanne on tämän mukaan otettava intressinsä puolesta
tutkittavaksi, jos kantaja väittää oikeuttaan jo loukatun tai esittää ainakin
väitteen sellaisten olosuhteiden olemassaolosta, jotka osoittavat
oikeudenloukkauksen uhan olevan olemassa. Ellei näitä perusteita näytetä
toteen, kieltokannetta ei voida hyväksyä vaan se on hylättävä. Jos taas
kantaja pyrkisi kieltotuomioon edes väittämättä oikeudenloukkausta
tapahtuneeksi tai sen uhkaa ajankohtaiseksi, kanne tulisi jättää tutkimatta.

Kieltokanteita esiintyy erityisesti immateriaalioikeuden alalla.
Kieltotuomion oikeusperusteena kysymykseen tulevat
immateriaalioikeudelliset säännökset (mm. tekijänoikeuslain 56 g §,
patenttilain 57 §, mallioikeuslain 35 § ja tavaramerkkilain 38 §) sisältävät
sanamuotonsa perusteella yhdenmukaisesti ajatuksen, jonka mukaan sitä,
joka on loukannut tai loukkaa immateriaalioikeuden haltijalle lain
mukaan kuuluvaa oikeutta, voidaan kieltää jatkamasta, toistamasta tai
uudistamasta tekoaan. Vastaavalla tavalla elinkeinonharjoittajaa voidaan
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1
momentin mukaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n
vastaista menettelyä, ja elinkeinonharjoittajaa, joka vastoin lain 4 §:n
säännöksiä on käyttänyt toisen liikesalaisuutta, teknistä esikuvaa tai
teknistä ohjetta taikka ilmaissut sen, voidaan lain 6 §:n 3 momentin
mukaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta tällaista menettelyä. Kiellon
määrääminen edellyttää siten mainittujen säännösten sanamuotojen
mukaan, että kiellettäväksi vaadittu toiminta olisi jo alkanut.
Immateriaalioikeuden alalla käsitellyt kieltokanteet ovat myös
käytännössä perustuneet lähes poikkeuksetta väitteisiin jo ennen kanteen
nostamista tapahtuneista oikeudenloukkauksista.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun nähden, että Siemens-yhtiöiden
väittämänsä uhan osalta vetoamat seikat eivät voi sellaisenaan ylipäänsä
riittää perusteeksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle kiellolle. Siemens-yhtiöiden hakemus on
toisaalta jäänyt myös väitetyn uhan osalta näyttämättä. K. T. on sinänsä
todistajien B. ja R. mukaan ilmoittanut neuvotteluissa NC:n x:na
aikovansa esittää kipinävälituotteen asiakkaille yhtiön käsityksen
kipinäväleihin liittyvien immateriaalioikeuksien loukkaamisesta kuten
mahdollisesti myös tätä käsitystä tukevaa selvitystä. Kysymys olisi
kuitenkin ollut sisällöltään ja sävyltään erilaisesta viestinnästä, kuin mihin
Siemens-yhtiöt ovat hakemuksessaan vedonneet. Asiassa ei ole esitetty
selvitystä siitä, että T. olisi uhannut esittää kolmansille hakemuksessa
tarkoitettuja ja kiellettäväksi vaadittuja väitteitä tai ilmaisuja, eikä
tällaisen menettelyn konkreettinen vaara ole muutoinkaan käynyt ilmi
henkilötodistelussa esille tulleista olosuhteista.

Hakemus on jo yksin edellä lausutuilla perusteilla hylättävä
kokonaisuudessaan, minkä vuoksi lausunnon antaminen muista riitaisista
kysymyksistä raukeaa.

Tampereen käräjäoikeuden 29.9.2005 Siemens-yhtiöiden suojaksi
määräämä turvaamistoimi on hakemuksen tullessa hylätyksi määrättävä
raukeamaan.

Oikeudenkäyntikulut

Nokian Capacitors Oy voittaa asian pääasian osalta. Siemens-yhtiöt on
näin ollen hakemuksensa häviävinä osapuolina velvoitettava
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 7 §:n 2
momentin, eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain 20 §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla
yhteisvastuullisesti korvaamaan Nokian Capacitors Oy:lle oikeuksiensa
valvomiseksi tarpeellisista toimenpiteistä Tampereen käräjäoikeudessa
käsitellyn turvaamistoimiasian yhteydessä ja hakemuksen käsittelyn
yhteydessä markkinaoikeudessa aiheutuneet kohtuulliset
oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Siemens-yhtiöt ovat kiistäneet NC:n korvausvaatimuksen perusteen siltä
osin, kuin tässä asiassa esitetty vaatimus kattaa korvauksen toimenpiteistä myös NC:n oman vastahakemuksen ajamiseen liittyen. Hakijoilla ei ole muutoin ollut huomauttamista NC:n vaatimuksesta.

Markkinaoikeus toteaa, ettei NC:llä ole tässä asiassa oikeutta korvaukseen
siltä osin, kuin korvattavaksi vaaditut toimenpiteet ovat kohdistuneet
NC:n oman ja hylätyksi jo tulleen vastahakemuksen vireillepanoon ja
käsittelyyn markkinaoikeudessa. Ilman yksityiskohtaista erittelyä
markkinaoikeus katsoo kohtuullisen arvonlisäverottoman korvauksen
määräksi tämän asian osalta 20.000 euroa.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Tampereen käräjäoikeuden 29.9.2005 määräämä turvaamistoimi raukeaa.

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti
suorittamaan Nokian Capacitors Oy:lle korvaukseksi
oikeudenkäyntikuluista Tampereen käräjäoikeuden turvaamistoimiasiassa
ja markkinaoikeudessa 20.000 euroa. Korvaukselle on maksettava
viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan
mukaan 24.9.2007 lukien.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta
valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka
ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy
23.10.2007.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo
Mikkola, Olli Mäkinen ja Tommi Vuorialho.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen